Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Mistähän soittimesta olisi helppo aloittaa soitinten rakennus? Tarkoitus olisi siis puusta kyhäillä jonkinlaista soittokelpoista soitinta koti/kouluoloissa, suht. halvoin kustannuksin.
Puuntyöstö kokemusta löytyy jonkinverran ja opastavia tuttuja löytyy, joten jotain saattaisi onnistuakin.
 
Työvälineet löytyy.
 
Linkkia ja omia kokemuksia tulemaan.

Luetellaas tähän omasta mielestä helpoimmasta vaikeampaan.
Lapsteel, 5-kielinen kantele, pulttikaulanen sähkökitara, liima/läpikaulanen sähkis ja sitten akustinen kitara.
 
Kaikista voi saada soittokelposien jo ensimmäisellä kerralla. Riippuu vaan innostuksesta ja kuinka maltilla tekee.

No tee semmonen, mitä haluat soittaa. Netistä löytää aika paljon tietoa soitinten rakennuksesta ja jos ei netistä löydä tarpeeksi tietoa, niin kirjoista sitten.

Luetellaas tähän omasta mielestä helpoimmasta vaikeampaan.
Lapsteel, 5-kielinen kantele, pulttikaulanen sähkökitara, liima/läpikaulanen sähkis ja sitten akustinen kitara.
 
Näitä ennen voisi olla pajupilli ja jälkeen vaikka kontrabasso ja pystypiano. Ja paljon jäi soittimista vielä jonoon laittamattakin.
 
Voisiko aloittaja hieman rajata kysymystään esim. kitaroihin tms. johonkin, siitä mitä haluaisi tehdä, niin osataan auttaa paremmin. Vaikka voinhan minä antaa oman ehdotukseni kohtuu yksinkertaisesta soittimesta ennen sitä.
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Cajon

Kun paremmin miettii, niin yksikertaisten soitinten ehdottaminen on hauskaa. Tässä yksi. Otetaan lauta, sahataan se viistosti halki. Laudan ympärille lopuksi kuminauhoja eri kohdille. Koska lauta on viistosti halkaistu, niin kuminauhat ovat tietenkin eri kireyksillä. Viritys tapahtuu kuminauhoja siirtelemällä ja ei kun soittelemaan.

Tää vaikuttaa aika helpolta http://www.youtube.com/watch?v=LWbj7FYEi3M ja ainakin minusta kuulostaa tosi hyvältä.
 
EDIT: Tosin tuosta ei selviä miten se pisin reikä on tehty.

Vaikka voinhan minä antaa oman ehdotukseni kohtuu yksinkertaisesta soittimesta ennen sitä.
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Cajon
 
Hyvä idea, rakenna koko setti samalla:
http://www.thomann.de/fi/schlagwerk_bc_set_booster_set.htm
 
(tuota isoa soitetaan basaripedaalilla, tuo pieni telineen päässä on cajonito,
ääninäytteitä täällä: http://www.schlagwerk.com/english/cajon/cajon.php )
 
Tavallisen cajonin rakennussarjakin löytyy T-kaupasta:
http://www.thomann.de/fi/schlagwerk_cba_1_my_cajon_bausatz.htm

Tää vaikuttaa aika helpolta http://www.youtube.com/watch?v=LWbj7FYEi3M ja ainakin minusta kuulostaa tosi hyvältä.
 
EDIT: Tosin tuosta ei selviä miten se pisin reikä on tehty.
 
Tää oli hauska. Läpireikä on tietenkin tehty pitkällä poranterällä. Niitä nyt löytyy melkein joka rautakaupasta.

Tää oli hauska. Läpireikä on tietenkin tehty pitkällä poranterällä. Niitä nyt löytyy melkein joka rautakaupasta.
 
Joo, tuon pituisen reiän pystynee vielä aika helposti poraamaan käsivaralta pitkällä kierukkaporalla tai "lapioterällä". Mutta onkohan reikien paikat mitattu ja merkitty etukäteen vai poraako ihan käsivaralta? Ei näytä poraavan edes ihan kohtisuoraan.
 
Onko muuten puhallinsoittimen ääniaukkojen sijainnin ja koon laskemiseen jotain yleispätevää kaavaa kuten kitaran nauhojen sijoitukseen? Yleensäkin, mikä merkitys on ääniaukkojen koolla, voidaanko aukkoa siirtää soittamisen kannalta parempaan paikkaan jos kokoa samalla muutetaan vai mikä on idea? Tuossa porkkanaklarinetissa ainakin näyttää poraavan kaikki reiät samalla poralla.

Viisikielisen kanteleen rakennan.
Mistähän voisi voisi löytyä piirustusten kantaisia tietoja, lähinnä kielten paikkojen sijoitus, jos sillä on väliä. Entäpä materiaali koivu ja kuusi, kelpaavatko ominaisuuksiensa puolesta?

Onko muuten puhallinsoittimen ääniaukkojen sijainnin ja koon laskemiseen jotain yleispätevää kaavaa kuten kitaran nauhojen sijoitukseen? Yleensäkin, mikä merkitys on ääniaukkojen koolla, voidaanko aukkoa siirtää soittamisen kannalta parempaan paikkaan jos kokoa samalla muutetaan vai mikä on idea? Tuossa porkkanaklarinetissa ainakin näyttää poraavan kaikki reiät samalla poralla.
 
On noille teoriaa olemassa, mutta menee aika vaativaksi.
 
Reiän koko taitaa vaikuttaa karkeasti siten että mitä pienempi reikä, sen heikompi vaikutus sillä on eli värähtelevän ilmapatsaan pituus jatkuu pitemmälle sen ohi.
 
Noita reikiähän voi verrata jotenkin verrata sähköisten piirien impedansseihin. Putken pää on oikosulku, reikä ei ole täysi oikosulku vaan reiän impedanssi riippuu sen koosta.
 
http://www.chrysalis-foundation.org/flute_tone_holes.htm
 
http://ccrma.stanford.edu/~jos/pasp/Tonehole_Modeling.html
 
http://www.music.mcgill.ca/~gary/papers/icmc97.pdf
 
http://www.music.mcgill.ca/~gary/papers/wdtonehole.pdf
 
http://adsabs.harvard.edu/abs/1981PhDT........75K
 
Helpompaa aineistoa, mutta ei kovin paljon tuosta reikäkysymyksestä
http://www.phys.unsw.edu.au/jw/clarinetacoustics.html (muita soittimia löytyy myös tuolta)

Viisikielisen kanteleen rakennan.
Mistähän voisi voisi löytyä piirustusten kantaisia tietoja, lähinnä kielten paikkojen sijoitus, jos sillä on väliä. Entäpä materiaali koivu ja kuusi, kelpaavatko ominaisuuksiensa puolesta?
 
Piirrustuksia on varsin mahdollista löytää kirjastoista. Samoin pakaillisista työ- tai kansalaisopistoista kannattaa kysellä. Jotkut yläasteen puutyönopettajatkin saattavat omistaa piirustukset, jos aihepiiri kiinnosta.
 
Uskoisin että kuusi on oikein hyvä puu kyseiseen kanteleeseen. Ja koivu käy paikkoihin, jossa tarvitaan kovempaa puuta. Siitä en tiedä, pitääkö kansikuusen olla neljännessahattua.

ah muistan kun ala-asteel piti kantele rakentaa.
oli iso puupölkky ja siit alettiin askartelee paskartelee.
ja kaikukoppaha tehtiin pelkällä taltal ja vasaralla. jossa ei todellakaan mitään järkeä olluna jos alko miettimään kuinka paljon se aikaa söi.

ah muistan kun ala-asteel piti kantele rakentaa.
oli iso puupölkky ja siit alettiin askartelee paskartelee.
ja kaikukoppaha tehtiin pelkällä taltal ja vasaralla. jossa ei todellakaan mitään järkeä olluna jos alko miettimään kuinka paljon se aikaa söi.
 
Joo, ala-asteella tuntui puutöissä yleensäkin homman idea olevan että saadaan kersat pidettyä mahdollisimman kauan pois pahanteosta kunkin homman parissa.
 
Tyyliin otetaan pätkä kakkosnelosta ja tehdään siitä käsin höyläämällä sentin vahvuinen lauta saapasrenkiä varten :)
 
Toisaalta tuollainen hommahan kyllä opettaa käsityökalujen käytön sekä kärsivällisyyttä. Sitäpaitsi tuskin kukaan puutyöope on niin hullu että päästää ala-asteikäiset käyttämään ainakaan vaarallisempia koneita kuten vannesahoja, sirkkeleitä tai oikohöylää, etenkin kun ryhmät ovat kuitenkin niin isoja ettei jokaisen vieressä voi seistä kaiken aikaa vahtimassa. Vastuu on kuitenkin aika kova jos Jani-Petteri katkoo sormensa.Yläasteella sitten jo muistaakseni käytettiin niitä koneitakin.

Toisaalta tuollainen hommahan kyllä opettaa käsityökalujen käytön sekä kärsivällisyyttä. Sitäpaitsi tuskin kukaan puutyöope on niin hullu että päästää ala-asteikäiset käyttämään ainakaan vaarallisempia koneita kuten vannesahoja, sirkkeleitä tai oikohöylää, etenkin kun ryhmät ovat kuitenkin niin isoja ettei jokaisen vieressä voi seistä kaiken aikaa vahtimassa. Vastuu on kuitenkin aika kova jos Jani-Petteri katkoo sormensa.Yläasteella sitten jo muistaakseni käytettiin niitä koneitakin.

ja tosi asia on myös että jonkunlaisessa laissa kielletäään ala-asteelaisten koneiden käyttö. ja yläasteellaki pitäs kait nykyään open olla aina valvomassa...

ja tosi asia on myös että jonkunlaisessa laissa kielletäään ala-asteelaisten koneiden käyttö. ja yläasteellaki pitäs kait nykyään open olla aina valvomassa...
 
Juurikin noin. Alakoulussa ei oppilaiden käytössä ole akkuporaa järeämpiä koneita. Yläkoulussakaan ei koneiden käyttöä yleistetä kaikille eli vain ne, joiden ope katsoo kykenevän koneita opetuksen jälkeen käyttämään saavat niitä käyttää. Silloinkin open valvonnassa.
Tuo kanteleen teko lankusta juontaa juurensa Kalevalan aikaan kun liimaa ei oltu vielä keksitty. Tuollaisen määrän talttaaminen on ihan pöhkön hommaa. Enemmän tosielämässä tarpeellisia taitoja oppii tekemällä kanteleen osista eikä yhdestä palasta. Tai ainakin niin minä tekisin jos kanteletta oppilaiden kanssa tekisin.
Marko

Hyviä ensimmäisiä ja hauskoja soittimia ovat ns. sikarilaatikkokitarat, kaikukoppana/runkona voi olla ihan mikä tahansa laatikko (keksi, sikari-laatikko, vanha matkalaukku jne.). Kaulana sitten ihan mikä tahansa, itse olen tehnyt yhden muutama vuosi sitten keksilaatikosta ja kaulaksi kanojen virikehäkin käyttämätön orsi (makasi työpaikalla huoneeni nurkassa roskikseen menossa, materiaali bangirai, eli jotain intialaista sademetsäpuuta). Tallana omenapuun pala, virittiminä kaksi vanhaa kitaran viritintä, ei nauhoja kaulassa, vain lyijykynällä osviitaksi skaalan mukaiset nauhojen paikat. Mikkinä spelektroniikan piezo (n. 0,5€) ja soundaa ihan arabikansansoittimelta, vähän sitarmaista resoa mukana. Valmistumisaikataulu n. 3-5 tuntia riippuen tarvikkeista. Omassa taisi mennä n. pari tuntia.
 
Tässä yksi kuva ko. vehkeestä:
 
http://photos1.blogger.com/photoInc … 0/keksilaatikkokitarakasassa1.1.jpg
 
Off Topic: Kouluajasta, ala-asteella (70-luku) sain puukäsitöissä kirveen terän selkääni hamarapää edellä, kun toinen sälli veisteli selkäni takana huonovarsisella vehkeellä, terä irtosi varresta ja lensi selkääni. onneksi ei tpahtunut mitään vakavampaa, selvisin pelkällä mustelmalla. Yläasteella (70/80-luvun taite), yhdeltä sälliltä lähti peukalosta pää hyöläkoneen kanssa opetellessa. Siihen aikaan ainakin saimme opetella puusorvin, vannesahan jaoikohöylän käyttöä.

Pitääpä kokeilla jatkossa erilaisten ''keksipurkkikitaroitten'' ja muitten rakentelua kun sille päälle sattuu. Kerran suunnittelin teippirulla hylsy rumpusettiä, joka ei harmi vaan ole vielä päässyt tuotantovaiheeseen. Ne kun soivat niin kivasti.
 
Esitelkää lisää omia erikois soittimianne, kivaa luettavaa.

ja tosi asia on myös että jonkunlaisessa laissa kielletäään ala-asteelaisten koneiden käyttö. ja yläasteellaki pitäs kait nykyään open olla aina valvomassa...
 
kyl me käytettiin pylväsporakonetta viritystappien reikien tekoon. mulla katkes 3 terää. jonka jälkee kurssi loppu ku niit odoteltiin. ja puusorvia, vannesahaa, kaasukäyttöstä liekitintä ym..
 
emt ehk on lait muuttunu ton jälkee?