Aihe: Sävellyskilpailu 21 1 2 | |
---|---|
![]() 14.12.2008 18:02:45 | |
Sävellyskilpailu 21 alkaa SÄÄNNÖT - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - KILPAILU: 1. Kaikki saavat osallistua. 2. Kun osallistut, sävellä uusi kappale annetusta aiheesta; laita sävellyksesi nettiin mp3-muodossa ja lähetä linkki tähän threadiin. - 4. Kilpailun aloittaja voi halutessaan muuttaa kohdan 3 reunaehtoja, esim. sävellyksen pituus, soittimien määrä + tyyppi, musiikkityyli jne. 5. Kilpailu on voimassa noin kuukauden. Kilpailun aloittaja päättää ajankohdat niinkuin parhaaksi näkee. ÄÄNESTYS: 6. Kuka tahansa voi äänestää kerran per kisa. (Vaatii kirjautumisen) 7. Äänestyksessä jaetaan pisteitä kolmelle parhaalle: paras = 3p, toinen = 2p, kolmas = 1p. 8. Äänestys on voimassa noin viikon. Kilpailun aloittaja päättää ajankohdat niinkuin parhaaksi näkee. 9. Itseään ei saa äänestää. 10. Osallistuminen kilpailuun velvoittaa myös äänestämään. VOITTAJALLE: 11. Kilpailun voittaja valitsee seuraavan aiheen ja vie seuraavan kisan läpi. (Kisan aloitusthread, äänestysthread, pisteiden lasku, voittajan ilmoittaminen jne.) 12. Jos sama kilpailija voittaa 2 kertaa peräkkäin, toiseksi sijoittunut saa vetää seuraavan kisan. 13. Nämä säännöt pitää olla näkyvissä kilpailun aloitusthreadissa. Sääntöjä voidaan tarpeen vaatiessa muokata. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Aihe: Sonaattimuoto Tee sävellys tai sävellyksen osa joka noudattaa sonaattimuotoa. Osoitteesta http://kunta.riihimaki.fi/rmo/Mt/mtp/p3klass.html löytyy esittely sonaattimuodosta, parhaiten sen kuitenkin ymmärtää kuuntelemalla sonaatteja . Vaikka kyseessä onkin ensisijaisesti klassismin ja romantiikan aikainen sävellysmuoto, voi sitä soveltaa muunkin tyyliseen musiikkiin. _ Toteutus: postita sävellyksesi tälle palstalle kuultavaksi. Soitinten määrä vapaasti valittavissa. Tyylilaji vapaa. _ Deadline: 26.1.2009 klo 23:59. _ | |
![]() 31.12.2008 02:41:55 (muokattu 31.12.2008 20:06:29) | |
Yritin säveltää sonaattimuotoon ja totesin sen mahdottomaksi. | |
![]() 07.01.2009 13:06:07 (muokattu 07.01.2009 13:07:23) | |
Olen useasti yrittänyt säveltää sonaattimuotoon (näissä kilpailuissa), mutta aina on aika loppunut ja rakenteeksi jäänyt ABA. Sitäpaitsi työstän jo ennestään erästä projektia, ja se ei ole sonaattimuotoinen. En siis taida osallistua, vaikka aihe ihan kiintoisa onkin. | |
![]() 08.01.2009 08:47:32 | |
Minäkin jo vähän aikaan sitten vilkaisin mitä sonaatti muotopitää sisällään totesin ettei tällä taidolla kannata yrittää kun tekstissäkin johon linkki on vähän sulattelemista... | |
![]() 08.01.2009 14:55:11 | |
Kilpailun alettua aloitin monta kokeilua, mutta ekspositioista tuli jotenkin niin lattean oloisia, että jätin kaikki kesken. En saa kunnollista pääteemaa aikaiseksi. Sittemmin olen kieltänyt itseltäni kaiken ajanhukkaamisen, joten jos osallistun niin se on jokin todella hätäinen vääntö. | |
![]() 08.01.2009 15:07:57 | |
Kilpailun alettua aloitin monta kokeilua, mutta ekspositioista tuli jotenkin niin lattean oloisia, että jätin kaikki kesken. En saa kunnollista pääteemaa aikaiseksi. Sittemmin olen kieltänyt itseltäni kaiken ajanhukkaamisen, joten jos osallistun niin se on jokin todella hätäinen vääntö. Säveltäminen on tietenkin vaikeaa ja varsinkin sonaattimuodon ymmärtäminen. Kun kuuntelee vaikka Mozartin pianosonaattia se tuntuu niin helpolta. Olisikohan seuraavasta Mozartin pianosonaatti 457 osa1: analysoinnista apua. Analysointi, nuotit sekä pianoesitys siitä löytyvät osoitteesta: http://www.elisanet.fi/erkki.linden/mozartpianosonaatti.htm | |
![]() 08.01.2009 15:43:06 (muokattu 08.01.2009 16:07:36) | |
Säveltäminen on tietenkin vaikeaa ja varsinkin sonaattimuodon ymmärtäminen. Kun kuuntelee vaikka Mozartin pianosonaattia se tuntuu niin helpolta. Olisikohan seuraavasta Mozartin pianosonaatti 457 osa1: analysoinnista apua. Analysointi, nuotit sekä pianoesitys siitä löytyvät osoitteesta: http://www.elisanet.fi/erkki.linden/mozartpianosonaatti.htm En tiedä mitään vaikeampaa kuin säveltäminen, mutta sonaattimuodon ymmärtämisestä olen eri mieltä: mitä vaikeaa siinä olisi? Olen kyllä "tutkinut" ja lukenut ammattilaisten analyysejä useista toisistaan poikkeavista sonaattimuotoisista sävellyksistä ja homman juonihan on aina perin yksinkertainen ja helposti seurattava. Lahjatonkin kuulija ymmärtää vaivattomasti missä ollaan menossa ainakin toisella keskittyneellä kuuntelukerralla, tiedän sen omasta kokemuksestani. Ja on muistettava, että sonaattimuoto syntyi ja kukoisti aikana jolloin miellyttävyys sekä ymmärrettävyys olivat ylimpiä hyveitä. Ainoastaan taloudellisesti tukevalla pohjalla seisseellä Beethovenilla oli varaa puhtaaseen introspektioon. Säveltäminen, se on se paha pala. Varsinkin kun sonaattimuodossa on mestarit myllertäneet niin, ettei aloittelijan kannata olla kovin itsekriittinen jos jotain aikoo saada aikaiseksi. Jos siis osallistun, niin asetan tavoitteeni jonnekin niiden klassismin ajan satojen unohdettujen amatöörisäveltäjien tasolle, en missään nimessä ylemmäs. Suuren kysynnän vuoksi ei ole ihme, että vuosina 1735-1820 toimi yli 400 sonaattisäveltäjää, jotka kirjoittivat rutkasti yli 10 000, kenties lähemmäksi 20 000 sonaattia. Tiedämme myös, että 1720-1810 sävellettiin noin 16 558 sinfoniaa hoveille, yläluokan koteihin, luostareihin ja kaupunkien musiikkielämän käyttöön Keski- ja Itä-Euroopassa. http://muhi.siba.fi/muhi/bin/view/Articles/klas_klassismi4?s PS: Ja ennen kun kukaan tähän tarttuu niin totean, että ei ne kaikki sonaattimuodot niin helposti avaudu, eikä niitä sittenkään voi yksiselitteisesti esittää. Mutta sonaattimuoto tyypillisimmillään on erittäin helppotajuinen. PPS: Aiotko Linden itse osallistua? Olisi kiva kuulla miten olet kehittynyt. | |
![]() 09.01.2009 07:38:10 (muokattu 09.01.2009 07:38:34) | |
PPS: Aiotko Linden itse osallistua? Olisi kiva kuulla miten olet kehittynyt. En aio osallistua, en pysty. Itse asiassa en pysty tekemään juuri mitään työtä. Lyhyt kevyt kävelylenkki vielä onnistuu. Syynä tähän on Ääreishermotulehdus-Polyneuriitti, jonka syytä ei ole pystytty selvittämään. Pitkään jatkuneena tulehduksen seurannaisvaikutukset estävät keskittymisen ja vaikeuttavat muistin käyttöä. | |
![]() 09.01.2009 14:23:54 | |
^Ikävä kuulla. Toivottavasti paranet pian. | |
![]() 11.01.2009 17:54:11 | |
Hihasta pudottamalla(en kuitenkaan käyttänyt varsinaista Kirnbergin metodia) sonatiinin ensimmäinen osa. http://www.mikseri.net/artists/?id=103018 | |
![]() 16.01.2009 21:24:20 | |
![]() 17.01.2009 03:56:30 | |
http://maihinnousu.net/s/get.php?song_id=2115&chksum=dde420 Järjetöntä ja järjettömän huonoa. Ottakaa huumorilla. | |
![]() 18.01.2009 20:03:20 | |
http://maihinnousu.net/s/get.php?song_id=2115&chksum=dde420 Järjetöntä ja järjettömän huonoa. Ottakaa huumorilla. Pikemminkin mukavan yllättävä veto. Olen nyt tuntikaupalla murehtinut pelkästään harpun pedaalien liikuttelua. Jouduin vähän päivittämään kehittelyn asteikkoja. Ja nyt arvaan, miksi 1900-luvun harppumusiikissa on paikoin erikoisia dissonansseja. Ne johtuvat alun perin siitä, että säveltäjän mielessään hahmottelema alustava tavoitesointukulku osoittautuu fyysisesti mahdottomaksi, koska harpunsoittaja ei yleensä ehdi liikuttaa samalla jalalla useita pedaaleja lyhyessä ajassa, mitä villit sointukulut helposti edellyttävät. Niinpä usein yhden tahdin ajan asteikkoon jää roikkumaan yksi likainen aste (tai edeltävässä tahdissa otetaan ikään kuin varaslähtö). Jotkut säveltäjät vain ovat hyväksyneet tällaiset dissonanssit. Nämä dissonanssit kuulostavat vähän omituisilta mutta toisaalta jotenkin siedettäviltä, koska ne oikeastaan loiventavat harmonian kromaattista kulkua. Pitäisi kai tutkiskella J-M Damasen harppunuotteja asian varmistamiseksi. Haulerin mainitsemasta Kirnbergerin menetelmästä en ole löytänyt tarkkaa kuvausta. Ilmeisesti siinä heitetään noppaa? | |
![]() 20.01.2009 22:44:13 | |
Olen nyt tuntikaupalla murehtinut pelkästään harpun pedaalien liikuttelua. Jouduin vähän päivittämään kehittelyn asteikkoja. Ja nyt arvaan, miksi 1900-luvun harppumusiikissa on paikoin erikoisia dissonansseja. Ne johtuvat alun perin siitä, että säveltäjän mielessään hahmottelema alustava tavoitesointukulku osoittautuu fyysisesti mahdottomaksi, koska harpunsoittaja ei yleensä ehdi liikuttaa samalla jalalla useita pedaaleja lyhyessä ajassa, mitä villit sointukulut helposti edellyttävät. Niinpä usein yhden tahdin ajan asteikkoon jää roikkumaan yksi likainen aste (tai edeltävässä tahdissa otetaan ikään kuin varaslähtö). Jotkut säveltäjät vain ovat hyväksyneet tällaiset dissonanssit. Nämä dissonanssit kuulostavat vähän omituisilta mutta toisaalta jotenkin siedettäviltä, koska ne oikeastaan loiventavat harmonian kromaattista kulkua. Pitäisi kai tutkiskella J-M Damasen harppunuotteja asian varmistamiseksi. En pidä selitystä uskottavana. Toki tämä voi olla ihan säveltäjäkohtainen juttu, mutta minun tiedossa on aivan liikaa säveltäjiä, jotka mieluummin kirjoittavat "mahdottoman" kappaleen kuin päätyvät taiteelliseen kompromissiin. Kyllä aina joku mainetta tavoitteleva muusikko (-ryhmä) haasteeseen tarttuu. 1900-luvun dissonanssit - harppumusiikissa tai ei - selittyvät ihan esteettisillä syillä. | |
![]() 22.01.2009 18:32:17 (muokattu 26.01.2009 13:48:00) | |
"Åbos #1/2009" http://www.mikseri.net/music/play.php?id=365548&type=hi Jotain sinnepäin, ei nyt välttämättä mene ihan (sonaatti-) muodon mukaan. Koitin tehdä mielummin toimivan kokonaisuuden, enemmin kuin jotain sellaista, joka seuraa valmista kaavaa 1:1. Sävellaji vaihtuu "vain pari" kertaa. Eli lähinnä joka välissä. | |
![]() 25.01.2009 21:39:29 (muokattu 26.01.2009 23:59:09) | |
Nuottikirjoitus tuottaa minulle aina ongelmia, mutta yritin kuitenkin. http://www.netsonic.fi/~kiskon07/melange.pdf E: Pahimmat mokat vihdoin korjattu nuoteissa. | |
![]() 28.01.2009 01:30:26 (muokattu 28.01.2009 01:31:06) | |
Nuottikirjoitus tuottaa minulle aina ongelmia, mutta yritin kuitenkin. http://www.netsonic.fi/~kiskon07/melange.pdf E: Pahimmat mokat vihdoin korjattu nuoteissa. Tuo on jotain niin mielipuolista menoa että ei saakeli. Ja osaatko soittaa tuon itse? Miten ylipäänsä tuollaista voi keksiä kun tuo näyttää niin monimutkaiselta että minulla ei ainakaan tulisi mieleenkään mitään tuollaista. | |
![]() 28.01.2009 18:45:03 (muokattu 28.01.2009 18:51:59) | |
Tuo on jotain niin mielipuolista menoa että ei saakeli. Kiitos! Olet niin kiitollinen kuulija että ei saakeli. Ja osaatko soittaa tuon itse? No en. Miten ylipäänsä tuollaista voi keksiä kun tuo näyttää niin monimutkaiselta että minulla ei ainakaan tulisi mieleenkään mitään tuollaista. Tailleferre auttoi alkuun ekan teeman kanssa: http://www.youtube.com/watch?v=hSfMWIUBwPs Sitten vaan, niin kuin toisaalla asia ilmaistiin, yritin hioa paskasta timantin. Sonaattimuotoa aina välillä murehdin, mutta en minä sellaista ymmärrä. Tuosta nyt tuli omituinen sekoitus (mélange) sitä sun tätä eri aikakausilta. Ehkä tykkäisit Ravelin pianomusiikista, josta olen imenyt vaikutteita. Äh, nuoteissa on vieläkin hirveästi virheitä ja puutteita. | |
![]() 01.02.2009 13:58:33 | |
Äänestys alkaa nyt. Kuka tahansa saa äänestää, ja kilpailuun osallistuneiden on pakko äänestää. Äänestysaika päättyy 8.2. klo 17:00. * * * KILPAILUKAPPALEET levesinet:Mélange http://www.mikseri.net/artists/?id=114424 ralliolli http://maihinnousu.net/s/get.php?song_id=2115&chksum=dde420 Johann Onn:"Åbos #1/2009" http://www.mikseri.net/music/play.php?id=365548&type=hi Hauler:Sonatiini A-duuri (Allegro) http://www.mikseri.net/artists/?id=103018 | |
![]() 01.02.2009 14:33:41 | |
3: Levesinet 2: Hauler 1: Johann Onn | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 2 |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)