rytkis 07.01.2009 00:29:39 | |
---|
Meillä on PA:t rakennettu siten, että mikserin jälkeen tulee jakosuodin (passivi), sitten on subbareille ja ylä/keskiäänille omat päätevahvistimensa. Mihin kohtaan tuo jakosuotimen nuppi pitäisi laittaa, tai mihin kohtaan se noin yleensä laitetaan. Itse olen saanut kamat pelaamaan melko hyvin, kun olen vetänyt rajan 250Hz kohdalle. Bassoleikkureita olen pitänyt kytkettyinä. |
Antti1 07.01.2009 00:37:15 | |
---|
Näin ihan täysin amatööripohjalta: siihen missä kamat toimivat parhaiten ja soundaavat mahdollisimman hyvältä. Mitä tulee tohon 250Hz juttuun, niin se kuulostaa ajatuksen tasolla melko korkealta. Käytännöstä ei taas tiedä sanoa, kun riippuu niin paljon kamoista ja niiden käyttäjistä. |
iba68nez 07.01.2009 09:18:14 | |
---|
Meillä on 190Hz kohdalla. Toimii kai suunnilleen sinne päin, ainaki kaikesta saa selvän. |
DSM 07.01.2009 09:32:22 (muokattu 07.01.2009 09:32:48) | |
---|
Meillä on PA:t rakennettu siten, että mikserin jälkeen tulee jakosuodin (passivi), sitten on subbareille ja ylä/keskiäänille omat päätevahvistimensa. Mihin kohtaan tuo jakosuotimen nuppi pitäisi laittaa, tai mihin kohtaan se noin yleensä laitetaan. Itse olen saanut kamat pelaamaan melko hyvin, kun olen vetänyt rajan 250Hz kohdalle. Bassoleikkureita olen pitänyt kytkettyinä. tutki elementtien/kaappien specsejä ja selvitä ensin mitkä ovat ne realiteetit minkä rajoissa pitää toimia. Sen jälkeen ala kokeilemaan mikä soundaa hyvälle niin kuin joku tuossa sanoi... itelläni setissä jaot; low: 35 - 90Hz mid: 110Hz - 1,3kHz hig: 1,5kHz - 20kHz ja melko jyrkillä leikkureilla. ja tuolla sen sai parhaimmaksi. mutta jokainen setti kaipaa oman vireensä... "it's nice to be important, but it's more important to be nice..." |
Mihin kohtaan tuo jakosuotimen nuppi pitäisi laittaa, tai mihin kohtaan se noin yleensä laitetaan. Niinkuin jo mainittua, riippuu PA:sta. Valmistajat kertoilevat yleensä mille taajuuskaistalle kaiutin on suunniteltu. Jakotaajuuden tulisi olla tämän alueen sisäpuolella. Jos on esimerkiksi yläkerta joka kykenee +/- 3dB:n rajoissa 80Hz-16kHz ja subbanen joka kykenee 40Hz-140Hz niin lähtisin etsiskelemään jakotaajuutta 100Hz-120Hz alueelta. Jos kaiuttimille ei ole ilmoitettu mitään arvoja kannataa asia mitata. Jos tähän ei ole mahdollisuutta, niin silmät kiinni ja korvakuulolla :) Vahvasti yleistäen subbasten jaot pyörivät 80Hz-140hz välimaastossa. Subsonic filtterit kannattaakin pitää kytkettyinä. Suojaavat elementtiä ettei sen liikerata maksimi ylity ja sen seurauksena ripustukset hajoa. -Paavo Liian paljon päätetehoa on aivan oikein |
eetuss 07.01.2009 14:18:58 | |
---|
Meillä on PA:t rakennettu siten, että mikserin jälkeen tulee jakosuodin (passivi), sitten on subbareille ja ylä/keskiäänille omat päätevahvistimensa. Mihin kohtaan tuo jakosuotimen nuppi pitäisi laittaa, tai mihin kohtaan se noin yleensä laitetaan. Itse olen saanut kamat pelaamaan melko hyvin, kun olen vetänyt rajan 250Hz kohdalle. Bassoleikkureita olen pitänyt kytkettyinä. Hetkonen.. Eikö passiivijakari pitäisi tulla päätteiden jälkeen? Tai sitten ymmärrän passiivijakarin eri asiana. Ei se tästä.. |
Antti1 07.01.2009 14:23:05 | |
---|
Hetkonen.. Eikö passiivijakari pitäisi tulla päätteiden jälkeen? Tai sitten ymmärrän passiivijakarin eri asiana. Oiskohan vaan vahingossa lipsahtanut, kun tuossa on mainittu nuo bassoleikkurit ja ilmeisesti jakotaajuuskin säädettävissä? |
eetuss 07.01.2009 14:46:32 | |
---|
Oiskohan vaan vahingossa lipsahtanut, kun tuossa on mainittu nuo bassoleikkurit ja ilmeisesti jakotaajuuskin säädettävissä? Halusin vain tarkistaa oman mielenterveyteni tähden :) Ei se tästä.. |
rytkis 08.01.2009 01:08:20 | |
---|
Vermeet on kytketty siten, että yläpään kaapeille on oma päätevahvistimensa ja alapäälle omansa. Jakosuodin on ennen niitä, eli mikserin ja päätevahvistimien välissä. Vastauksista olen kiitollinen. Kuuntelemalla on asiaa tutkaillut ja säätänyt vähän paikasta riippuenkin. Säätö on liikkunut 100 ja 250Hz välillä, vaan pitääpä katsella myös kaiuttimien käppyrät. Kiitoksia vastauksista! |
DJ_laama 08.01.2009 23:09:40 | |
---|
Hetkonen.. Eikö passiivijakari pitäisi tulla päätteiden jälkeen? Tai sitten ymmärrän passiivijakarin eri asiana. Passiivijakareita saa myös linjatasoiselle signaalille. |
eetuss 10.01.2009 12:36:17 | |
---|
Passiivijakareita saa myös linjatasoiselle signaalille. Niinkö? Outoa. Ei se tästä.. |
DSM 10.01.2009 15:34:33 | |
---|
Niinkö? Outoa. ihmettelen myös jos niissä jotakin säätömahdollisuuksiakin on ja passiivisia tosiaan... "it's nice to be important, but it's more important to be nice..." |
miffe 14.01.2009 20:07:18 | |
---|
ihmettelen myös jos niissä jotakin säätömahdollisuuksiakin on ja passiivisia tosiaan... On niissä ihan säätöjäkin, mutta niihin vaikuttavat sekä lähettävän, että vastaanottavan pään impedanssit. turkulainen |
rytkis 18.01.2009 23:28:48 | |
---|
Tarkistin kirjoitukseni ja huomasin aiheuttaneeni ihmettelyä. Jakosuodin ei suinkaan ole passiivijakosuodin, vaan kaiutinsysteemi on passiivinen. Siksi jakosuodinkin yleensä tarvitaan. Kiitos vielä kerran vastauksista! |
eetuss 19.01.2009 09:42:46 | |
---|
On niissä ihan säätöjäkin, mutta niihin vaikuttavat sekä lähettävän, että vastaanottavan pään impedanssit. Ei niitä ole olemassa, koska niitä ei ole Thomannin luettelossa! ;p Ei se tästä.. |
Chade Fallstar 19.01.2009 20:48:05 | |
---|
Karkeasti yleistäen: jos yläpää ja subbari ovat lähellä toisiaan, siis vaikka päällekkäin, jakosuodin voi olla ylempänäkin. Jos taas subbareita on vain yksi tai ne ovat erillään yläpäistä, jakosuodin kannattaa olla korkeintaan 120- 150 Hz, vähän jaon jyrkkyydestä riippuen. Mielellään alle 100 Hz. You are everything a man should be: you're young, stupid, and... mean! |
Sami_T 20.01.2009 04:42:40 (muokattu 20.01.2009 04:44:41) | |
---|
Mulle ei kyllä nyt tuu mieleen mitään jokapäiväisessä elämässä vastaantulevaa järjestelmää missä valmistaja olisi speksannu kaksitiejärjestelmässä basson ja yläpään väliseksi jakotaajuudeksi yli 120 Hz. Toi 120 hertsiäkin oli joku Bosen viritys eli sitä ei lasketa. Mun sormet näppäilee automaagisesti 96 Hz 24 dB per oktaavi Linkwitz-Riley jakosuotimen koneeseen jos ei aiheesta muuta ohjeistusta valmistajan toimesta löydy. Ja lisäksi highpass filtteri jonnekin 30-40 hertsiin vähän kaiuttimesta riippuen. Seuraavaksi balanssi kohdalleen ja jos tuntuu että jotain korjattavaa olisi niin sitten eq:n kanssa miettimään seuraavaa siirtoa. Itse olette lihava. |
Vallu 20.01.2009 06:08:16 | |
---|
Onhan noita joitakin korkeampia ala- ja yläkertojen jakoja, esim KV2 ES -sarjassa 130 Hz. Jos alakerta soundaa ja on läheisyydessä yläpään kanssa, niin mikä jottei vaikka korkeampikin jako. Mikäli esim. täytyy päästää alamiddle/middle -komotin helpommalla. Kokeilla pitää. Jos taas esim. laittaa yläpäät roikkumaan korkeuksiin olisi niistä suotavaa tulla mekkalaa jo selkeästi alle 100 Hz:n (subit siis maassa). Noista filttereistä kannattaa kokeilla myös Butterworth, toimii ehkä keskimäärin paremmin alaoktaaveilla. Erona mm. vaste, joka jakotaajuudella on L-R:ssä -6 dB ja Butterworthissa -3 dB. Eli tuo Bw antaa suoremman kaistan, mikäli sellaista haluaa. "Ei toi setti hyvin soi, se vaan kuulostaa siltä." |
Sami_T 22.01.2009 01:19:18 | |
---|
jokapäiväisessä elämässä vastaantulevaa järjestelmää missä valmistaja olisi speksannu kaksitiejärjestelmässä Onhan noita joitakin korkeampia ala- ja yläkertojen jakoja, esim KV2 ES -sarjassa 130 Hz Ei nyt ihan osu toi KV2 ES tohon määritelmään? Bw antaa suoremman kaistan Kyllä juu mutta sitten kun kaistat summataan niin lopputuloksena Linkwitz-Rileylla on tasainen taajuus- ja vaihevaste, Butterworthilla jotain ihan muuta. http://www.rane.com/note160.html Itse olette lihava. |
multipaavo 22.01.2009 21:59:39 | |
---|
Mulle ei kyllä nyt tuu mieleen mitään jokapäiväisessä elämässä vastaantulevaa järjestelmää missä valmistaja olisi speksannu kaksitiejärjestelmässä basson ja yläpään väliseksi jakotaajuudeksi yli 120 Hz. L-Acousticin dV-Doscin ja dV-Subin jaoksi voidaan valita 200Hz. Muistelisin (ny ei jaksa tarkistaa), että Nexon Alphassa ja GeoT sarjassakin subbarit voidaan päästellä 160:n hertsylään. -Paavo Liian paljon päätetehoa on aivan oikein |