Tanssimusiikki ›

Toi yammun Oiva on myös oiva, kun säädöt saa lukittua. Vaikkei olis ketään pöydän vieressä, ni se jokaiselle tuttu IVS ei saa niitä säätöjä muutettua/pilattua.

........ja sitten mä päästin sen kissan kuselle................hyvää yötä.......................vittu mitä idiootteja......
 
Siis elä muuta virka - perkeleen asiallinen avaus Jeppeq:lta minusta.
 
Tää kiinnostaa itseäkin siinäkin mielessä, että jonkun snadin digitiskin hankinta on jossain vaiheessa mielessä.

Onkohan koskaan Telluksen historian aikana esitetty näin surkeaa ja ihan oikeasti paskaa livemusaa kuin nykyään digiaikana?
 
Kuinka digitekniikka ja paska musa liittyy toisiinsa ? Meinaan näillä ei tasan takuulla ole mitään asiayhteyttä keskenään.

Isävainaani kertoi aikoinaan että kävi polkemassa urkuja kirkossa pyhänä. Ei tarvinnut seurakuntalaisten pelätä että tykkylumi katkaisee virransyötön.
 
Mutta sitten olis keskeytynyt jos jalka olis krampannut.

Riffin kestotilaajilla on kovat paineet! Peruin itse kestotilaukseni pari vuotta sitten. Nyt on kiva vaan ihan vaan soitella.
 
Ei jummarra asiayhteyttä.

Mitenkä se kompressori pitää asettaa kanavassa, jotta ei mene signaali ruvelle?
olisko vinkkejä? Ja kerrottakoon, että normishou kyseessä, eli ei erillistä ääniteknikkoa edessä/mikerillä hoitamassa/vahtimassa tasoja.
 
Nettisivulla http://www.aanipaa.tamk.fi/muokka_1.htm
 
on tietoa kompressoinnista ja muustakin äänen käsittelystä.
 
Pääsivun osoite on http://www.aanipaa.tamk.fi/

Tuohon alkukysymykseen eioo vastausta, mutta muuten uskallan kommentoida.
 
Itselläni oli hetken aikaa käytössä Yamahan digimikseri mutta koin sen liian monimutkaiseksi koneeksi omaan keikkakäyttöön. Lähinnä se säätöjen tekeminen eri valikkojen kautta tuntui vaikealta. Samoin se häiritsi ettei siitä pöydästä yhdellä vilkaisulla oiken nähnyt missä mennään, kun meilläkään ei ole erillistä äänimiestä hoitamassa hommaa. Eikä tuo digipöytä tuonut mitään sellaista lisää kokonaissoundeihin tai muutenkaan jota ei analogilaitteilla saisi aikaan.
 
Digipöydän kanssa samaan aikaan oli käytössä aktiivisetti, joka oli tietysti sinänsä helppo kasata käyttöön ja roudattavuus oli Ok.
 
Täytyy vaan omalta kohdalta todeta että nykyisin käytössä oleva Dynacordin mikserivahvistin + Dynacordin kaappisysteemi toimii erittäin hyvin. Ei ole mitään ylimäärärisiä kompuroita tai efektejä, emme ole kokeneet niitä tarpeellisiksi ja soundien kanssa ei ole ollut ongelmia. (Tämä ei ole pelkästään omaa tuntemusta, soundeja on kehuneet muutkin)
 
Roudattavaa on iso kasa, mutta se ei ole kynnyskysymys tällä hetkellä. Pieneenkin paikkaan menemme koko kalustolla, sillä kyllä se soi hiljaakin ihan nätisti.

Ei jummarra asiayhteyttä.
 
Viitannee varustelukierteeseen.

Mitenkä se kompressori pitää asettaa kanavassa, jotta ei mene signaali ruvelle?
olisko vinkkejä? Ja kerrottakoon, että normishou kyseessä, eli ei erillistä ääniteknikkoa edessä/mikerillä hoitamassa/vahtimassa tasoja.
 
Jos on näkemisen kanssa ongelmia, saahan tähän edelleenkin inserttiin vanhan kunnon kompuran. Mutta siis säätöä varten pitää aina haeskella sopiva ikkuna, josta näkee, miten kompura puree... Ja muutenhan vanhat perusohjeet kompuran käytöstä pätee näihin digivehkeisiinkin. Gaini pitää kumminkin olla alueella.
 
Jonkin verran tuntuu olevan ennakkoasenteita ("asia on nyt näin")... jotka sitten syö mahdollisuuden jonkun bändin jäsenen edes opetella digitiskin käyttöä, kun se on paska...kumminkin.

Mua häiritsee tässä tekniikastakeskustelussa se että aina alkuperäisenä syynä tekniikan käyttöön on soittajan/laulajan tekemä virhe ja tarve laitteilla sitä korjata. Nykyään kun jo kersat käyttää hirvittävän määrän kaikenmoista matolootaa niin ne ei koskaan opikkaan soittamaan balanssissa ja bändinä hallitusti. Tuo olis kuitenkin mielestäni kaiken toiminnan tavoite, ei paljon kalliita laitteita korjaamassa virheitä.
 
Digitiskissä on monta hyvää puolta. Se on fyysisesti pieni ja sisältää kaiken mitä efektipuolelta tarvitaan prosessoinnin lisäksi. Käyttö vaatii vähän totuttelua analogisen jälkeen mutta mielestäni aika helposti kuitenkin omaksuttavissa. Olis tietty hyvä jos joku vähän vääntäis rautalangasta mallia ihan alkuun.
 
Sisääntulevaa signaalia voi kyllä limitterillä ja/tai kompressorilla tasoittaa jos soittajat ei hallitse omaa balanssiaan. Huomioida kannattaa tietysti tosiasia että jokainen komponentti jonka kautta signaali kulkee, muuttaa sitä jonkin verran. Mitä huonompi komponentti sitä enemmän. Ja taas tarvitaan uus matoloota tuota äänentoistoketjussa syntyvää virhettä korjaamaan. Uskoisin että kaikilla kuitenkin esim. ihmisen äänestä on jonkinmoinen käsitys ja pyrkimys se tunnistettavasti pa:stakin toistaa.
 
Itse käytän digipöydässäkin erillistä kaikulaitetta jossa on tap-toiminto jolla voi kätevästi tahdistaa delayn. Ei niitten millisekuntien kans livessä ehdi värkätä. Toinen huono puoli digitiskissä on ulkokeikan vesisateella. Kosketukseen reagoivat faderit reagoi myös kosteuteen.

Itselläni oli hetken aikaa käytössä Yamahan digimikseri mutta koin sen liian monimutkaiseksi koneeksi omaan keikkakäyttöön. Lähinnä se säätöjen tekeminen eri valikkojen kautta tuntui vaikealta. Samoin se häiritsi ettei siitä pöydästä yhdellä vilkaisulla oiken nähnyt missä mennään, kun meilläkään ei ole erillistä äänimiestä hoitamassa hommaa. Eikä tuo digipöytä tuonut mitään sellaista lisää kokonaissoundeihin tai muutenkaan jota ei analogilaitteilla saisi aikaan.

 
Mulla on kokemuksia sekä Yammun 01V, että Behkun DX3216 digeistä ja täytyy sanoa, että Behku vei voiton käytettävyydessä ja saundissa. Kestävyydessä se ilmeisesti kuitenkin hävisi (en tosin tiedä Yammun nykyliikkeistä).
 
Kun tuohon digimaailmaan pääsee sisään, se on mielestäni jopa helpompi kuin analoginen mikseri.
 
Hitsi, pitäisi jossain vaiheessa tosissaan yrittää fiksata tuo Behku kuntoon. Oli yhdellä korjaajalla muutaman viikon, mutta ei muka saanut edes vikaa esille.

Tästä tekniikan kehittymisestä senverta että sinä päivänä kun keksitään maitopurkin kokoinen ja painoinen PA kaappi jonka ääni, vaikka jäisi hivenen jälkeen tämän päivän koht. suht. hyvä tasoisen äänen omaavista laatikoista ja tuo purkki olisi tarpeeksi luotettava ja tarpeeksi tehokas, niin jokainen orkka, joka joutuu itse roudaamaan kamansa, siirtyisi uutuuden käyttäjäksi.

Tästä tekniikan kehittymisestä senverta että sinä päivänä kun keksitään maitopurkin kokoinen ja painoinen PA kaappi jonka ääni, vaikka jäisi hivenen jälkeen tämän päivän koht. suht. hyvä tasoisen äänen omaavista laatikoista ja tuo purkki olisi tarpeeksi luotettava ja tarpeeksi tehokas, niin jokainen orkka, joka joutuu itse roudaamaan kamansa, siirtyisi uutuuden käyttäjäksi.
 
Meniskö noin? Eihän kaikki basistit käytä sitä tupakkiaskin kokoista GK:n vahvariakaan.

Meniskö noin? Eihän kaikki basistit käytä sitä tupakkiaskin kokoista GK:n vahvariakaan.
 
Jos sun PA kamat kaikkineen menis yhteen kauppakassiin niin esitäpäs itsellesi omantunnon kysymys tästä.

Joo kyllä noi etuset tuntuu olevan, monenkin mielestä, melko kehnot tuossa 01v96vII:ssa. DM1000:ssa on kuulemma paremmat. Lauluun vois tietty miettiä jotain ulkoista putkietusta, jossa olis vaikka vielä limitterikin sitten; sillä vois saada laulun sisään taskulaskimeen, nätimpänä.
 
Meikä on nyt harjoitellut digillä (01v96vII(VCM)) about vuoden, lavalla miksaten. Rupeaa olemaan vähitellen hanskassa ja on mielestäni, omiin tarkoituksiini, aivan eri luokkaa, analogiin verrattuna. Onhan siinä niitä valikoita, mutta ei se loppujenlopuksi kovin monimutkainen, kun miettii, miten moni asia eri laitteissa on nykyään valikkojen takana. Siinä mielessä aika normi värkki ja selkeäkin vielä, mielestäni. Tuoreessa muistissa on toki se alkuaikojen ahdistus, kun vaikka joku patchaus ei ollutkaan tallentunut sceneen ja just ennen ekaa biisiä, kun painoi recallia, olikin monitorit pimeenä jne. Sit rupeat siitä etsimään niitä uudestaan kohdilleen, niin kyllä siinä naama helotti punaisena ja sekunnit tuntui minuuteilta.

Meikäläinen kun pärjäis moneen otteeseen tollakin, niin onkos siitä kellään mitään kokemusta
 
http://www.thomann.de/fi/edirol_m16dx.htm

No esitän.
 
Tukeudun basistien viitoittamalle tielle: Katu-uskottavuus ja puhelinkioskit.
 
Duoda... Jotensakin basistina en itse allekirjoita tuota puhelinkioskia. Mä hommaan sen katu-uskottavuuden omalla koollani. Soittotaidoilla en sitä saa.
 
Kun ei siitä ole mitään käytännön hyötyä omissa systeemeissä vaikka kantais 2 x puhelinkioskin lavalle. Lavavola ollaan saatu mukavan alas ja basso tulee pääosin Pa:n kautta. Oma combo on kontrollina itselle ja rumpalille.

Meikä on nyt harjoitellut digillä (01v96vII(VCM)) about vuoden, lavalla miksaten. Rupeaa olemaan vähitellen hanskassa
 
Mä oon niin lyhytjännitteinen että ei onnituis noin pitkä harjoittelu.
 
Tuoreessa muistissa on toki se alkuaikojen ahdistus, kun vaikka joku patchaus ei ollutkaan tallentunut sceneen ja just ennen ekaa biisiä, kun painoi recallia, olikin monitorit pimeenä jne.
 
Tää on se pointti itselläni. Enkä oikeesti halua enää yhtään lisähommaa kun solistin kanssa käytännössä hoidetaan laitteistoa muutenkin.

Duoda... Jotensakin basistina en itse allekirjoita tuota puhelinkioskia. Mä hommaan sen katu-uskottavuuden omalla koollani. Soittotaidoilla en sitä saa.
 
Kun ei siitä ole mitään käytännön hyötyä omissa systeemeissä vaikka kantais 2 x puhelinkioskin lavalle. Lavavola ollaan saatu mukavan alas ja basso tulee pääosin Pa:n kautta. Oma combo on kontrollina itselle ja rumpalille.
 
Noinhan se menee. Minäkin tykkään että basso kuuluu lavalla, eikä pelkän pa:n kautta. Roudauslogistiikka ei ole mun mielestä just se juttu.
 
Muistelen että sen erittäin pienikokoisen Gallen-Krugerin bassocombon piti mullistaa jopa ajatukset? Oletko nähnyt muuten pitkään aikaan, että jollain olis sellainen käytössä? Mullistaneeko tämä digitekniikka sitten yhtä paljon, sen näemme muutaman vuoden kuluttua.
 
Meidän bändissä on digimikseri. Edellisessäkin bändissä oli. Jotenkin on jäänyt semmonen kuva, että digitaalisuus ei ole avainsana, vaan se että pa-laitteistoa osataan käyttää.