Kitarat: soittaminen ›

vinkki joka joillakin mullakin saattaa toimia:
sävellä kun ei ole treenijakso päällä ja sit kun treenaat niin sit vain treenaat
warning : ei välttämättä toimi kaikilla :)
 
Mä oon oikeastaan käyttänyt tota toisinpäin: Sillon jos ei inspis riitä biisien tekemiseen, nii jotain tekniikkasahausta kehiin. Eipä tarvii jäädä turhautumaan :) Nykyisin oon tosin päivästä riippumattakin sahannut tekniikkaa kuntoon, joku päättäväisyyden puuska..

Vähän vaihtelee, nyt en ole pariin päivään jaksanut soittaa kovinkaan paljon, mutta yleensä tulee soiteltua puolesta tunnista kahteen tuntiin.

Tosi vähän soitan nykyään. En todellakaan soita joka päivä. Pikkasen näppäilen silloin tällöin.

Tässä joululomalla on tullut parhaimmillaan vietettyä noin 7h treenikämpällä. Niin soittamassa kuin laulamassa.

Päivässä voi tulla jammailtuu viiski tuntii tai sit en ku vaa varti vähä näpräää...Fiilisfiilis. Nyt o tullu biiisei sävelleltyy ja sanoteltuu jote tullu kitaran kans vietettyy aikaa. Tekniikkaa(nopeut) ei oo tullu treenailtuu ku ei se o tuollases poppirokkiväännös kauhee olennaist..

Lähes joka päivä täytyy taas treenata, jotta saan vammautuneen sormeni taas toimimaan. Yleensä en näin tee, koska pelkät bänditreenit tavallisesti riittää.

Ikävä kyllä, liian vähän johtuen siitä ettei ole aktiivista bändimeininkiä tällä hetkellä.

En oikeastaan treenaa yksikseni ollenkaan.
 
Saatan viikon aikana pari kertaa himassa rämpytellä jotain, että tuntuma pysyy yllä. Silloin kun bänditreeneistä on taukoa, sitä pääseekin vähän ruostumaan. Sitten taas kun on aktiivisempi kausi bänditoiminnassa, sitä saa treeneistä ja keikoista ihan tarpeeksi otetta soittamiseen ja himassa ei oikeastaan tule soitettua vaan säästeltyä.

Pari kolme tuntia tulee aina päivittäin soiteltua.

1/2-2h päivässä 4-5 päivänä viikossa

30 min - 1 h, ei sitä tarvii kauan soittaa.

Soitan noin 4 tuntii keskimäärin.

Välillä 5-6 tuntiakin, mutta yleensä varmaan keskimäärin 1-2 tuntia per päivä ja joka päivä.

Kitararansoitto on fiiliksestä kiinni. Paras fiilis syntyy kun huomaa, että on oppinut jotain uutta. Löysin parisen vuotta sitten uus-seelantilaisen kitaristin Kevin Downingin (www.guitar.co.nz/) kirjan "The Secrets of Successful Practising" (ISBN 0 86469 377 X). Sen avulla olen suunitellut harjoitustyöni, joka todella tuottaa tulosta, kunhan jaksaa olla hieman kurinalainen. Kirjan idean voisi pelkistää seuraavasti, treenaa sitä mitä et vielä osaa, mutta vain 15 min. kerrallaan. Sitten siirry seuraavaan treenattavaan asiaan.
 
Downing suosittelee kuuteen aihealueeseen keskittymistä
1) Tekniikan parantaminen
2) Ohjelmiston rakentaminen
3) Prima-vista nuottiluvun harjoittaminen
4) Korvakuulon parantaminen
5) Teorian omaksuminen
6) Yleistiedon omaksuminen
 
Kun käyttää päivässä keskimäärin 15 minuuttia jokaiseen aihealueeseen, kasassa on jo 1,5 tuntia tavoiteellista harjoitustyötä, joka ei tee soittajasta pelkästään parempaa kitaristia, vaan kitaristista myös parempaa muusikkoa.
 
Omassa treenikäytössä olen käyttänyt mm. seuraavia kirjoja/apuvälineitä
1) Modern method for guitar/William Leavitt
2) Digitech Jamman-pedaali, Transcribe! - PC-softa (www.seventhstring.com)
3) Eri instrumenttien (esim. kitara, huilu, viulu) nuottivihkoja
4) Jazz ear training course/Jamey Aebersold
5) Jazz Language/Dan Haerle
6) Kitarakirjoja, kitaristien elämänkertoja, kitraralehtiä
 
Jotta harjoitustyö kantaa hedelmää, ei ole haitaksi asettaa tavotteita viikko- ja kuukausitasolla, esim.
1) 10 sivua käsitelty kuukaudessa
2) 2 biisiä opittu viikossa
3) 15 min prima vista harjoittelua päivässä
4) 1 luku viikossa
5) 1 luku viikossa
6) 15 min lukemista (kirja, lehti, netti) päivässä
 
Tästä on mielestäni aika helppo pitää kiinni ja enemmänkin aikaa voi käyttää, jos siltä tuntuu.
 
Harjoitus tekee mestarin ja kertaus on opintojen äiti.