Rock, pop, alternative ›

Niin ja oma näkemykseni tuohon "voiko uusi Beatles olla mahdollista"-kysymykseen on ehdottomasti ei. Beatles rikkoi aikanaan niin monia raja-aitoja ja mullisti musiikkikenttää sillä tavalla, että toista vastaavaa bändiä ei ole eikä tule.
 
Täytyy muistaa, että soittimien, äänentoistolaitteiden ym. huima kehitys osui samaan aikaan 60-luvulle. Beatles tietysti hyödynsi tätä kaikkea. Ja George Martinin käsien kautta oli luomassa uutta.

While my guitar gently weeps: tää pomppaa ulos levyltä, tää on tehty tosissaan. Tunnemaailma ihan eri, raskas ja sitä raskautta tukee komppi joka stoppaa aina kolmannella iskulla; joka tahti pitää saada erikseen liikkeelle. Tää on myös tehty kuulostamaan isolta, äänimaailmassa on sellasta stadionfiilistä. Mä olen aina tykännyt tästä biisistä, mutta ollaan nyt sit ikonoklasteja ja sanotaan että mua toi mellotroni riipii. Tiedän että yleisesti sitä pidetään varsin koleena vetona, mutta ei toimi mun kuuloaistimille.

 
Hammond-urkujako tarkoitat? Ei siinä tietääkseni mellotronia ole käytetty.
 
Mutta kiitos fundeerauksesta ja tekstistä. Kiva on lukea.

Melkeen voisi tuolle Firemanille omankin ketjun perustaa, mutta mennään näillä.
 
Tänään siis hommasin tuon viimesimmän tuotoksen. Parin kuuntelun perusteella hyvät vibat jääny. Eka biisi rokkaa ihan kunnolla ja on näitä klassisia Macca-melodioitakin upotettu soppaan. Pari vähän tylsempääkin vetoa löytyy, mutta eipä tässä. Erittäin positiivinen yllätys. Sing the Changes kuullostaa kyllä vähän turhan paljon U2:lta tosin :)

Täytyy muistaa, että soittimien, äänentoistolaitteiden ym. huima kehitys osui samaan aikaan 60-luvulle. Beatles tietysti hyödynsi tätä kaikkea. Ja George Martinin käsien kautta oli luomassa uutta.
 
Olen lukenut aika paljon asiaan liittyviä kirjoja, ja Martinin osuutta näyttää kyllä liioitellun aika lailla. Esim. Geoff Emerickin kirjasta Here There And Everywhere välittyy aika toisenlainen kuva kuin vaikkapa Martinin omasta (ja aika tylsästä) kirjasta All You Need Is Ears. Emerick ja muut studioinsinöörit olivat, Beatles-poikien ohella tietty, ne varsinaiset innovaattorit. Isähahmo Martinilla oli toki usko ja sanoisinko äänivisioita, jotka kyllä välittyivät musiikkiin erityisesti Sgt. Pepper-vaiheessa.

Isähahmo Martinilla oli toki usko ja sanoisinko äänivisioita, jotka kyllä välittyivät musiikkiin erityisesti Sgt. Pepper-vaiheessa.
 
Kyllähän Martin toi vaikutuksia mukaan mm. sovitustöillään klassisten instrumenttien osalta. Sekä tietysti paljon vakautta työskentelyyn. Jos Beatleilla olisi ollut eri tuottaa jokaisella levyllään. olisi jälki voinut olla paljon hajanaisempaa ja (huom. mahdollisesti) kehityskaari pienempi.

Tänää tuli joululahjana se Firemanin Electric Arguments. Nannaa on!

Kyllähän Martin toi vaikutuksia mukaan mm. sovitustöillään klassisten instrumenttien osalta. Sekä tietysti paljon vakautta työskentelyyn. Jos Beatleilla olisi ollut eri tuottaa jokaisella levyllään. olisi jälki voinut olla paljon hajanaisempaa ja (huom. mahdollisesti) kehityskaari pienempi.
 
Martin sovittikin joskus, mutta oli enimmäkseen transksrivoija eli kirjoitti ylös paperille muiden säveltämiä ja sovittamia asioita. Strawberry Fieldsin sovituskrediitti voitaisiin antaa kokonaan McCartneylle.
 
Martinin parhaat ominaisuudet olivat kärsivällisyys ja autoritaarisuus.

Muistaako kukaan sitä aikaa kun kaupan hyllyllä Beatles-levyissä oli hintalapun näköisiä tarroja joissa luki EMI 0.45 tai jotain sellaista? Se ei tarkoittanut äänilevyn kierrosnopeutta. Tietääkö kukaan mitä se tarkoitti? Ainakin saksalaisissa painoksissa niitä oli.
 
Muistan kun pikkukakarana - ihan äsken - juoksin tosi kovaa ravia kotiin ja kerroin äidilleni että kaupassa myydään Beatlesin lp-levyjä hintaan 45 penniä kappale. Sain rahat. Sitten se hinta olisikin ollut jotain kolme kymppiä, eikä kauppoja syntynyt.

Joo, en ajatellut tuota lp-levyn ajallista rajoitusta. Jos miettii mitkä biisit Pepperiltä olisi vetänyt sivuun, niin esim. Mr. Kite, Good Morning, Lovely Rita esim. ovat heikompia kuin Strawberry ja Penny Lane. Mutta olisiko Mr. Kitesta esim. ollut singleksi?

Within you without you pois.. Ei jaksa..

Muistaako kukaan sitä aikaa kun kaupan hyllyllä Beatles-levyissä oli hintalapun näköisiä tarroja joissa luki EMI 0.45 tai jotain sellaista? Se ei tarkoittanut äänilevyn kierrosnopeutta. Tietääkö kukaan mitä se tarkoitti? Ainakin saksalaisissa painoksissa niitä oli.
 
Levykaupassa työskelleenä muistan toki. Ne oli tukkukaupan hintakoodeja. 045 tarkotti täyshintasta lp-levyä, 035 oli mid-Price lp,065 oli cd-levy (uusinta uutta sillon ja kalliita) jne. Levyt oli jaettu erilaisiin hintaryhmiin, tai siis noilla koodeilla oli aina oma ohjevähittäismyyntihinta, saihan niitä sitten kaupassa hinnotella muutenkin, jos siltä tuntu.
Ja siis noi koodit oli ihan kaikissa levyissä, ei pelkästään Beatles levyissä.

Osaako kukaan sanoa, onko amerikkalaisella Yesterday And Today -levyllä julkaissuista kolmesta Revolverin kappaleesta samat vai eri miksaukset kuin Revolverilla? Mulla ei ole sitä levyä, ja rupesin vähän miettimään kun Beatles Cartoonin I'm Only Sleeping kuulostaa pikkuisen eriltä kuin (eurooppalaisella) Revolver-levyllä.

What's the new Beatles?
 
Musiikkimaailmalla oli pitkin 70-lukua kova tarve etsiä "uutta Beatlesia", mutta ei oikein löytynyt, tai sitten löytyi liikaakin. Jos jatketaan leikkiä, on beatlesmäisiä piirteitä mahdollista löytää sieltä täältä, esimerkiksi Radioheadista. reilut kymmenen vuotta sitten Oasis ja Blur kilpailivat kumpi osaa olla enemmän Beatles.
 
Oma ehdotukseni Uudeksi Beatlesiksi on amerikkalaisen Redd Krossin levy Phaseshifter (1993), joka pääsee jo aika hyvin sfääreihin, kuunnelkaa vaikka piisi Monolith. Se vaan jäi grungen jalkoihin kuten niin moni muukin.

What's the new Beatles?
 
Musiikkimaailmalla oli pitkin 70-lukua kova tarve etsiä "uutta Beatlesia", mutta ei oikein löytynyt, tai sitten löytyi liikaakin. Jos jatketaan leikkiä, on beatlesmäisiä piirteitä mahdollista löytää sieltä täältä, esimerkiksi Radioheadista. reilut kymmenen vuotta sitten Oasis ja Blur kilpailivat kumpi osaa olla enemmän Beatles.
 
Oma ehdotukseni Uudeksi Beatlesiksi on amerikkalaisen Redd Krossin levy Phaseshifter (1993), joka pääsee jo aika hyvin sfääreihin, kuunnelkaa vaikka piisi Monolith. Se vaan jäi grungen jalkoihin kuten niin moni muukin.
 
Oasis tulee heti mieleen kun puhutaan uudesta Beatlesista. Mutta perskuta kun toi mulle tuntematon Redd Kross oli niin Beatlesia!! Laulajan äänestä en niinkään digannu (vaikka hieman toikin Lennon mieleen), mutta sävellykset oli kyllä niin LennonMaccaa että hämmästytti. Plussaa noin hienosta löydöstä!

Osaako kukaan sanoa, onko amerikkalaisella Yesterday And Today -levyllä julkaissuista kolmesta Revolverin kappaleesta samat vai eri miksaukset kuin Revolverilla? Mulla ei ole sitä levyä, ja rupesin vähän miettimään kun Beatles Cartoonin I'm Only Sleeping kuulostaa pikkuisen eriltä kuin (eurooppalaisella) Revolver-levyllä.
 
Alkupään USA-versiothan (Capitol) oli ainakin erilailla koostettu ja keinotekoisesti kaiutettuja, olisiko vielä tuossa vaiheessa ääntä käsitelty USA-versioissa samalla tavalla?
 
Täältä varmaan löytyy vastaus tuohonkin Beatles-levyjä koskevaan kysymykseen:
http://www.stevehoffman.tv/forums/forumdisplay.php?f=2&order=desc
 
Tuosta 90-luvun Oasis vs. Blur -kisasta tuli mieleen, että suomalaisessa mediassa parivaljakko rinnastettiin usein Rollarit vs. Beatles -kamppailuun, jossa Oasis olisi ollut Stones. Itselläkin Oasis kallistuu kyllä vaikutteiltaan selvästi enemmän Beatlesin suuntaan ja Blur siinä vaiheesa taas, niin sovituksiltaan, melodioiltaan kuin sanoiltaankin, Kinksien.

Tuosta 90-luvun Oasis vs. Blur -kisasta tuli mieleen, että suomalaisessa mediassa parivaljakko rinnastettiin usein Rollarit vs. Beatles -kamppailuun, jossa Oasis olisi ollut Stones. Itselläkin Oasis kallistuu kyllä vaikutteiltaan selvästi enemmän Beatlesin suuntaan ja Blur siinä vaiheesa taas, niin sovituksiltaan, melodioiltaan kuin sanoiltaankin, Kinksien.
 
Minä koin sen koko homman niin, että kun Noel Gallagher oli pistänyt pöytään muutaman beatlesjäljitelmän, huippuna tietysti Don't Look Back in Anger lokakuussa 1995, niin muutkin innostuivat mukaan kisaan ja 1997 sitten räjähti: Tammikuussa Blurin Beetlebum, Kesäkuussa Radioheadin Karma Police ja syyskuussa Verven Drugs Don't Work. Viime mainittu oli jo niin täydellisesti tuotettu ja tuotteistettu ettei parempaa enää ole, joskin biisinä kuulostaa enemmän Lennonin soolokappaleelta jota Ozzy jäljittelee. Eikä siinä vielä kaikki; Garbagen Only Happy When It Rains tuli 1995 ja seuraavallakin levyllä tarina jatkui.
 
Lennon ei välttämättä tajunnut kuinka monta menestyskappaletta hän tekikään säveltäessään Sexy Sadien.

Oma ehdotukseni Uudeksi Beatlesiksi on amerikkalaisen Redd Krossin levy Phaseshifter (1993), joka pääsee jo aika hyvin sfääreihin, kuunnelkaa vaikka piisi Monolith. Se vaan jäi grungen jalkoihin kuten niin moni muukin.
 
Hei. Aika kivan kuuloista matskua. Varmaan jos diggaa tästä ni The Smashing Pumpkins ja Cheap Trickin alkupään levyt vois upota myös. Kummissakin on hieman samaa meininkiä. Ensimainitun osalta tietyllä varauksella mut esim. Siamese Dream ja Mellon Collie & Infinites Sadness levyiltä löytyy tukuttain vastaavan saundista musaa.

XTC:ssä on paikoitellen samantyyppistä melodista iloittelua kuin Beatlesissä. Tosin vaikutteita on revitty aika vahvasti muistakin aikalaisista, mm. Beach Boys ja Byrds bändeiltä. Sääli että näyttää siltä ettei Andy Partridge julkaise enää mitään XTC formaatilla.

What's the new Beatles?
 
Musiikkimaailmalla oli pitkin 70-lukua kova tarve etsiä "uutta Beatlesia", mutta ei oikein löytynyt, tai sitten löytyi liikaakin.
 
"Klaatu, uusi Beatles? Tsekkaa itse."
 
Oli mainos jossain vanhassa Musa-lehdessä. Tuosta bändistä oli (väärä) huhu, että olisi Beatles salanimellä.

"Klaatu, uusi Beatles? Tsekkaa itse." Oli mainos jossain vanhassa Musa-lehdessä. Tuosta bändistä oli (väärä) huhu, että olisi Beatles salanimellä.
 
Nehän oli kanadalaisia studiomuusikoita ja laulaja kuulosti vähän Paulilta. Kim Fowley taisi muuten yrittää tehdä Wigwamista uutta Beatlesia Tombstone Valentinella. Sikäli taisi lipsahtaa ohitse että Pemroken beatlesmaisimmat tekeleet lienevät ekalla ja Fairyportilla (Lost Without a Trace etc.).