Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Mä sanoisin "si'n" tilalle "ti"
(Aina saadaan skaba pystyyn:-)
 
Baronille: Si! Olet oikeassa Italian kielellä.

B se on todellaki se H silloon ku soitetaan jotain amerikkalaista tms musaa. toi koko H-juttu on saksalaista showta.
 
Tästähän se on kyse joo. Saksalainen vaikutus vain eurooppalaisessa taidemusiikissa ja varsinkin täällä pohjois-Euroopassa on ollut aika merkittävä.
 
Siitä ei pääse mihinkään että tässä maassa vaikuttaa nämä kaksi perinnettä riippuen siitä mistä musiikista on kyse. Kouluissa taitaa toisella olla ylivalta? Mutta onhan vastaavia juttuja muitakin, esimerkiksi kirjoittaako englantia saarivaltakunnan vai rapakon takaisilla säännöillä. Aina saa riidan aikaan mutta voittaako siinä mitään.
 
Aatelkaa jos sen Adolfin sukunimi oliski ollu Bitler.
 
Enpäs olisi tässä vaiheessa odottanut tätä korttia. Mutten voi olla heittämättä peliin nimeä S(ch)i(cklgruber).
 
Hyvää joulua
 
Juu sitä samaa.

Tästähän se on kyse joo. Saksalainen vaikutus vain eurooppalaisessa taidemusiikissa ja varsinkin täällä pohjois-Euroopassa on ollut aika merkittävä.
 
Siitä ei pääse mihinkään että tässä maassa vaikuttaa nämä kaksi perinnettä riippuen siitä mistä musiikista on kyse. Kouluissa taitaa toisella olla ylivalta? Mutta onhan vastaavia juttuja muitakin, esimerkiksi kirjoittaako englantia saarivaltakunnan vai rapakon takaisilla säännöillä. Aina saa riidan aikaan mutta voittaako siinä mitään.
 

 
Enpäs olisi tässä vaiheessa odottanut tätä korttia. Mutten voi olla heittämättä peliin nimeä S(ch)i(cklgruber).
 

 
Juu sitä samaa.
 
Lainaan itseäni vielä, koska se on tänään siistii:
 
Kyl mä omiin sointulappuihin kirjoitan vaistomaisesti B ja Bb. Keikoilla jos tulee tilanne niin sit huudan kyllä selvästi vaikka basistille että:

HOO!!!! tai BEEBEE!!!! (Sit se kuulee tietysti "homo" tai "baby" ja vaan hymyilee.)

Olisiko:
do
re
mi
fa
sol
la
si
do

-Byvää Joulua!

Mä sanoisin "si'n" tilalle "ti"
(Aina saadaan skaba pystyyn:-)
 
Älkäämme myöskään unohtako, että ranskankielessä esiintyy myös "do" :n tilalla "ut".

Älkäämme myöskään unohtako, että ranskankielessä esiintyy myös "do" :n tilalla "ut".
 
Ja saksalaiset lausuu Hoon Haaksi.

Kyl mä omiin sointulappuihin kirjoitan vaistomaisesti B ja Bb.
 
Niin muuten minäkin. Mutta jos olisin kurssilla missä ne olisi vaikka X ja Z niin sitten siinä käyttäisin niitä. Mutta ehkä mä olen poikkeus. Joskus törmäsin tekstiin jossa pitemmälle mentäessä vähitellen kirjain kirjaimelta korvautui jollain toisella ja hyvin sen lukeminen silti sujui.

Niin muuten minäkin. Mutta jos olisin kurssilla missä ne olisi vaikka X ja Z niin sitten siinä käyttäisin niitä. Mutta ehkä mä olen poikkeus. Joskus törmäsin tekstiin jossa pitemmälle mentäessä vähitellen kirjain kirjaimelta korvautui jollain toisella ja hyvin sen lukeminen silti sujui.
 
En ymmärtänyt kommenttiasi...menee kai nuottiöljyn puuttumisen puolelle (siis omavähä)..mutta odotas?

..
Kyl mä omiin sointulappuihin kirjoitan vaistomaisesti B ja Bb..
 
Käsinkirjoitettuihin kirjoitan H ja Bb!
 
..mutta nuotinnusohjelmassa toi H on automaattisesti B! ..He he!

Käsinkirjoitettuihin kirjoitan H ja Bb!
 
..mutta nuotinnusohjelmassa toi H on automaattisesti B! ..He he!
 
Eihän Bil Gatesilta ja Mikki-Hiiriporukalta voi odottaa teutoonitaitoa?
-Haa!

En ymmärtänyt kommenttiasi...menee kai nuottiöljyn puuttumisen puolelle (siis omavähä)..mutta odotas?
 
No kyllä nuo öljyt alkaa täälläkin olla jo haihtuneet...
 
No ensinnäkin halusin sanoa, että jos koulussa jotakin kutsutaan X:ksi ja Y:ksi niin koulunkäynnin kannalta on kätevintä käyttää samaa käytäntöä eikä alkaa siitä tappelemaan.
 
Ja siitä tuli sitten mieleeni joskus näkemäni teksti, jossa lause lauseelta yksi kirjain kerrallaan korvautui jollain toisella. Kun se tapahtui vähitellen, sen tajusi ja oppi mielessään korvaamaan. Tarinan loppupuolella teksti oli jo täyttä sekasotkua, mutta jos oli lukenut alusta asti ja omaksunut "salakielen" niin oli ihan luettavissa.
 
Mikä nyt vain kävi esimerkistä että ainakin oman kokemukseni mukaan ihminen pystyy käsittelemään vaihtoehtoisia merkkijärjestelmiä.

Käsinkirjoitettuihin kirjoitan H ja Bb!
 
..mutta nuotinnusohjelmassa toi H on automaattisesti B! ..He he!
 
Sama hommeli!
 
Itsekin (paperilla) epäpätevänä opettajana toimineena ja tulevaisuudessa toimivana sanoisin, että toi olisi saattanut omalla kohdallani kääntyä myös hämmentäväksi tapaukseksi. Kuitenkaan en olis niin paljoa antanut tuollaiselle tehtävälle kokeessa painoarvoa, että olisi vaikuttanut lopulliseen koetulokseen. Toisaaltahan se on yksi paskhailee, jotta onko se kokeen arvosana 10 vai 10- koska arvosana lienee kuitenkin 10, olettaen, että toinenkin koe on mennyt hyvin ja tunneilla on toimittu kympin arvoisesti.
 
Jos tunnilla on kuitenkin opetettu h ja mahdollisesti vielä korostettu sitä, että käytetään nyt sitä h:ta (niinkun mä itse teen, koska oppikirjoissa mennään pitkälti niin) ja joku nulikka menee b:n sinne hutasemaan (=ei ole kuunnellut tunnilla) kyllä mäkin vittuillakseni siitä rokottaisin ;D
 
Tai no, mä kyllä arvostelen tosi lepsusti noi kokeet. Muuten arvosanojen kanssa olin kyl tosi tiukka.
 
Vanha viisaus sanoo, että kovalla työllä ansaittua arvostaa enemmän kuin helposti saatua. Eli jos musiikista saa helpommin numeroita kuin muista aineista, niin musiikin arvostus laskee. Kaikenkaikkiaan mua vituttaa joidenkin musiikinopettajien asenne, että "taito- ja taideaineiden tehtävänä on tarjota virkistävä helpotushetki muuten niin raskaaseen koulutyöhön". Pah, sanon minä. Itsekin pyrin kyllä tota käytännön puolta painottamaan ja säilyttämään tekemisen riemun tunneilla, mutta tavoitteenani on se, että tunneilla tehdään kovaa (ja palkitsevaa) työtä.
 
Terveisiä vaan kaikille menneille ja tuleville oppilaille.
 
Joonas.

Sama hommeli!
 
Jos tunnilla on kuitenkin opetettu h ja mahdollisesti vielä korostettu sitä, että käytetään nyt sitä h:ta (niinkun mä itse teen, koska oppikirjoissa mennään pitkälti niin) ja joku nulikka menee b:n sinne hutasemaan (=ei ole kuunnellut tunnilla) kyllä mäkin vittuillakseni siitä rokottaisin ;D
 
Ei voi olla totta: Kylläkai nyt jokainen joka vähänkin musiikin kanssa räplailee tuntee keskustelun aiheena olevan "teeman" B-H?. Mitä ihmeen "opettajia".....Kenkää!

Onko joku halukas lyhyesti selventämään tuon "H":n historiaa, tai sen logiikkaa? Itse vierastin heti alussa tuota H:ta koska en nähnyt siinä mitään järkeä, A:n jälkeen H? Juu, onhan siinä "HC":ssäkin oma logiikkansa, mutta tuskin järjestelmän kehittäjät ovat hardcore mielessään sitä kehittäneet.

Onko joku halukas lyhyesti selventämään tuon "H":n historiaa, tai sen logiikkaa? Itse vierastin heti alussa tuota H:ta koska en nähnyt siinä mitään järkeä, A:n jälkeen H? Juu, onhan siinä "HC":ssäkin oma logiikkansa, mutta tuskin järjestelmän kehittäjät ovat hardcore mielessään sitä kehittäneet.
 
Joskus muinoin on alennettu ja ylennetty B-nuotti erotettu toisistaan siten että alennetulle piirretään pyöreät reunat ja ylennetylle kulmikkaat reunat. Jos katsot B-kirjainta, tuossa - B -, niin huomaat että kun sitä muuttaa kulmikkaaksi niin se alkaa näyttää H:lta, tuossa - H -. Eli oikeastaan H-nuotti onkin kulmikas B.
 
Nykyisissä ylennys- ja alennusmerkeissä vielä näkyy tuo B:n kulmikkuuden vaihtelu.

------------

Logiikka oli että piti erottaa kova B (B durum, puoli sävelaskelta C:n alapuolella) ja pehmeä B (B mollum, kokosävelaskelen C:n alapuolella) ja se kovan B:n merkki muistutti vähän H:ta (hart saksaksi kova) tai jotain sinnepäin.
 
Jaa, että durum-vehnä ja duuri ovatkin samaa etymylogista perää!

Jaa, että durum-vehnä ja duuri ovatkin samaa etymylogista perää!
 
Kyllä: Duuri tulee latinan kova sanasta ja molli latinan pehmeä sanasta.

Kyllä: Duuri tulee latinan kova sanasta ja molli latinan pehmeä sanasta.
 
Mielenkiintoisia tulkintoja.
 
Nuorena harjoittelin haitarinsoittoa Jularbo-Gyllingin Hanurikoulun mukaan. Siinä oli Hoo! Ei missään mitään Beetä.
Samoihin aikoihin saksofonin soittoa - kirjasta en enää muista, mutta siinä se olikin Bee, eikä mitiä Hoota ja tenori oli Bb -viritteinen.
 
Oliskohan tässä ihan selkokielen paikka? Löytyisikö ihan Sibiksen käynneitä oppineita, vai meneekö vielä nuottiöljyn piikkiin?

Nuorena harjoittelin haitarinsoittoa Jularbo-Gyllingin Hanurikoulun mukaan. Siinä oli Hoo! Ei missään mitään Beetä.
 
Mikäs alennettu H siinä sitten oli?
 
Mutta jos tuon oikein ymmärsin, eli että oppikirjoissa oli eri käytäntö, niin se tukee käsittääkseni sitä että kannattaa seurata kulloisenkin opetusmateriaalin käytäntöä eikä tapella sitä vastaan.
 
Oliskohan tässä ihan selkokielen paikka?
 
Mä olen ainakin tippunut kelkasta sen suhteen että kiistelläänkö me jostain.