| Aihe: Jazz-improvisoijat, mitä löytyy työkalupakistanne ? | |
|---|
|
Takavuosina kouluttauduin Ogelissa jazzin sujuvaksi kuuntelijaksi, ja teoriat tuli luettua isoon ykköseen saakka, mutta soittopuoli jäi vähän jälkeen :) . Nyttemmin on taas tullut tartuttua soittimeen ja perustettua omaksi viihteeksi jazz-bändi. Rupesin miettimään, minkälaisia kikkoja tai pakkoliikkeitä oikeastaan tulee käytettyä jazz-improvisoinnissa, ja mihin suuntaan pitäisi laajentaa. Käytännössä ne niksit, mitä ehtii normaalitempossa soittaa, on aika vähissä, ja ajattelinkin kysyä käytännön niksejä hyvän soolon "säveltämiseen". Piti hetki miettiä ja kuunnella omaa nauhoitettua soittoa, jotta sai selvää, mitä oikeastaan tulee päästeltyä. Mitähän näiden lisäksi keksisi ?
- kakkosvitoset duurissa ja mollissa, kuluneiden fraasien vääntely omemman kuuloisiksi
- alt-skaalan 1. ja toinen sävel minkä hyvänsä dominantin (7,9,11) päälle, esim. C-duurissa G7:n päälle Ab ja Bb
- 1. asteen mollin päälle maj7:n ja maj6:n korostus
- katkelmat ja lainaukset klassikkosooloista ja -melodioista
- neli- ja viisisointuarpeggiot ja diatoniset skaalat, "kahdeksannella" kromaattisella bebop-sävelellä höystettynä
Jotain, mitä pitäisi ja kai voisi käyttää, mutten oikein keksi minkälaisiin paikkoihin, olisi
- dimiskaalat. Mihin ja miten ?
- mitä käytätte 7b5- soinnun kanssa ? Mihin tonaliteettiin se oikeastaan kuuluu ?
- +5 kuulostaa jotenkin niin Parkerilta, että muualla sitä ei oikein tulekaan käytettyä ?
- "kvarttijutut" ??
- puhaltimien yläsävelulinat. Kuulostaa hyvältä, mutta miten tällaisia voi treenata, täyttä dadaa..
- .. jne.. teillä on varmaan paljon muita hyviä ideoita. Mikä juttu, mikä tyyli.. ? | |
mitä käytätte 7b5- soinnun kanssa ? Mihin tonaliteettiin se oikeastaan kuuluu ?
- +5 kuulostaa jotenkin niin Parkerilta, että muualla sitä ei oikein tulekaan käytettyä ?
Vaikken asiasta mitään ymmärrä niin kyllä mulla mielipiteitä on:-)
7b5 ainaskin mulle tuo mieleen domdimasteikon
7+5 taas tuo mieleen Monkin ja kokosävelasteikon. |  Zeeboo
21.12.2008 22:59:28 (muokattu 22.12.2008 07:23:54) | |
|
- dimiskaalat. Mihin ja miten ?
Blues-pitoisissa jutuissa (miksi ei muissakin) valmistelemassa I => IV vaihtoa (I:n perusääneltä puolikkaalla alkava)
- mitä käytätte 7b5- soinnun kanssa ?
Lydian dominant (tai lydian b7 tai overtone, rakas lapsi, monta nimeä)
Wholetone, vähän riippuen mitä muuta on muunneltu
Dimi (tai dominanttidimi, ihan mitä nimeä nyt halutaan käyttää)
Alt (super-locrian on vähän huvittava nimi tälle...)
Mihin tonaliteettiin se oikeastaan kuuluu ?
Itte ajattelen tämän aika suoraviivaisesti: Muunnettu ääni purkautuu muuntamattomaan, joten V7b5 => V7.
- +5 kuulostaa jotenkin niin Parkerilta, että muualla sitä ei oikein tulekaan käytettyä ?
RMM 5. moodi
Wholetone
Alt
Harmonisen mollin 5. moodi
- "kvarttijutut" ??
Avosävyisissä on aikalailla pelivälineitä...
"Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." | |
Dimi (tai dominanttidimi, ihan mitä nimeä nyt halutaan käyttää)
Se toinen dimiasteikkohan alkaa samoilla äänillä kuin alt. Eli onko tämä se domdimi... Kun rupesin kelailemaan, sehän tavallaan sopii kakkosviitosen molempiin puolikkaisiin (vai :) ?
Itte ajattelen tämän aika suoraviivaisesti: Muunnettu ääni purkautuu muuntamattomaan, joten V7b5 => V7.
RMM 5. moodi
RMM ? Joku melodinen molli, mutta mikä...
Avosävyisissä on aikalailla pelivälineitä...
Mlltä näyttää top 3 ? | Zeeboo
22.12.2008 20:09:13 (muokattu 22.12.2008 20:21:41) | |
|
RMM ? Joku melodinen molli, mutta mikä...
Real Melodic Minor, tai jazz-molli. Siis melodinen molli, jossa 6. ja 7. ääni ei muutu b6:ksi ja b7:ksi laskevassa linjassa
Se toinen dimiasteikkohan alkaa samoilla äänillä kuin alt. Eli onko tämä se domdimi... Kun rupesin kelailemaan, sehän tavallaan sopii kakkosviitosen molempiin puolikkaisiin (vai :) ?
Niinpä alkaa, mutta jatkuu sitten symmetrisenä. Kyllä tällä II - V menee ihan täyttä päätä. Ittellä tahtoo vaan mennä helposti 'patterni-askarteluksi' dom-dimillä. Jos tempo (= oma tekniikka) antaa periksi, niin dom.dim vaan V:lle, IIm7b5 RMM:n 6. moodi (oisko lokrinen #2?) sen muuntamattoman 9:n takia. Soundaa paremmalta kuin lokrinen.
Ihan mielenkiintoisia juttuja noihin II - V:siin saa kun ottaa pohjaksi sen II:n RMM:n. II:lle EI tule asteikossa b7:aa, mutta just se (maj7 - ääni) tekee siihen (mun mielestä) hyvää särmää, kunhan vaan saa purkautumaan. V:lle se taipuukin sitten overtoneksi... Jos tästä menee I:lle, niin sitten maun & tilanteen mukaan.
Mlltä näyttää top 3 ?
Vähän tilanne-riippuvainen. Pentatoniset, miksi ei vaikka blues. Jos soinnussa on #4 (tai b5, ihan miten vaan), niin lyydinen tai -johdannainen. Ylipäätään joku, joka korostaa soinnun avosävyisyyttä... 1, 4, b7, b3 (tai #9) => doorinen, jne... Hemmetti, huomasin just, etten ole pahemmin miettinyt tätä. Enemmänkin soittanut...
"Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." | |
Ihan näin sivusta seuranneena, pitäkää tämä ketju elossa ja rönsyilevänä! FAQ-ainesta, erinomainen threadinaloitus!
R.I.P Oksanen | |
Ihan näin sivusta seuranneena, pitäkää tämä ketju elossa ja rönsyilevänä! FAQ-ainesta, erinomainen threadinaloitus!
Humppamuusikkona seuraan, mitä tästä syntyy.
Jatsistahan minä en tajua mitään. | |
Humppamuusikkona seuraan, mitä tästä syntyy.
Jatsistahan minä en tajua mitään.
Juuri siksi.
Ja juuri näiden ketjujen takia olisi ältsin fantsua jos M-Netissä olisi notaatiomahdollisuus.
R.I.P Oksanen | |
Juuri siksi.
Ja juuri näiden ketjujen takia olisi ältsin fantsua jos M-Netissä olisi notaatiomahdollisuus.
Perustankin ymmärykseni pelkkään kuuloaistiin | |
...alhaalta lukien D, F, C, E, G ja sitten (taas alhaalta lukien) G#, F, B (=H, ihan miten vaan), D#, A# => (alhaalta) C, A, E, F#, B (siis H)...
...olisi ältsin fantsua jos M-Netissä olisi notaatiomahdollisuus.
Aamen
"Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." | |
Yksi juttu, jota olen myös ihmetellyt, on, miten rakentaa järkevää soitettavaa sointukiertoihin, jotka etenevät ripeällä vaihdoilla pari sointua per tahti, vaikkapa kvinttiympyrää ympäri, esim. Jordun B-osa. Etukäteen vähän katsomalla tuohon yksittäiseen juttuun onneksi jotain löytyy miettimällä, mitkä äänet muuttuvat ja mitkä pysyvät paikallaan, mutta helposti menee sitten juuri niiden juttujen edestakaisin höyläämiseksi. Joka toisen soinnun pois jättäminenkään ei aina oikein tunnu toimivan, vai ... ? Johonkin Giant Stepsiin en ole uskaltanut toistaiseksi koskeakaan...
Vai alkaako ne vaihdokset vaan pikkuhiljaa soida päässä ja sitten maagisesti pulahtaa torvesta tai huuliharpusta ulos, vrt. muinainen sarjakuva "Torvesta tuli paskaa - onneks ei olu huuliharppu." . Harmi, ettei Tilsa ole julkaissut tuota netissä...
Vai onko niin, että helppoa tietä ei taaskaan ole :D |  EP
29.12.2008 16:45:15 | |
|
Yksi juttu, jota olen myös ihmetellyt, on, miten rakentaa järkevää soitettavaa sointukiertoihin, jotka etenevät ripeällä vaihdoilla pari sointua per tahti, vaikkapa kvinttiympyrää ympäri, esim. Jordun B-osa. Etukäteen vähän katsomalla tuohon yksittäiseen juttuun onneksi jotain löytyy miettimällä, mitkä äänet muuttuvat ja mitkä pysyvät paikallaan, mutta helposti menee sitten juuri niiden juttujen edestakaisin höyläämiseksi. Joka toisen soinnun pois jättäminenkään ei aina oikein tunnu toimivan, vai ... ? Johonkin Giant Stepsiin en ole uskaltanut toistaiseksi koskeakaan...
Vai alkaako ne vaihdokset vaan pikkuhiljaa soida päässä ja sitten maagisesti pulahtaa torvesta tai huuliharpusta ulos, vrt. muinainen sarjakuva "Torvesta tuli paskaa - onneks ei olu huuliharppu." . Harmi, ettei Tilsa ole julkaissut tuota netissä...
Vai onko niin, että helppoa tietä ei taaskaan ole :D
Riippuu tietenkin vähän siitä, että soittaako yksin vai bändissä, eli muun porukan kokoonpano, mutta tietyssä tapauksessahan ton sointukulun voi vallan unohtaa ja soolo on vain se määrätty määrä tahteja.
Tietenkin ehkä jokin biisille ominainen piirre kuitenkin kannattaa säilyttää, esim. bassokuvio tms. :) | |
Riippuu tietenkin vähän siitä, että soittaako yksin vai bändissä, eli muun porukan kokoonpano, mutta tietyssä tapauksessahan ton sointukulun voi vallan unohtaa ja soolo on vain se määrätty määrä tahteja.
Tietenkin ehkä jokin biisille ominainen piirre kuitenkin kannattaa säilyttää, esim. bassokuvio tms. :)
Peruskvartetti tai -kvintetti - basso, kitara/piano, rummut, torvi tai pari. Idiksenä paljolti siis, että sointupohja on koko ajan mukana.
Näyttää muuten olevan netti väärällään pohdintaa Giant Stepsin soinnuista. Onneksi on keksitty pykälää simppelimpääkin matskua. Taidan pysytellä siinä vielä hetken aikaa :) | |
Mutta niin hei, entäs suosikki-out-juttunne ? alttia, dimdomia ja overtonea ei kai sellaisiksi lasketa... ?
Vaikka yksi simppeli, jonka löysin kuuntelemalla tai itse, en muista, on perus-dooriseen moodiin pykälää alempi doorinen - ja väliin vähän kromaattista liimaa... ? | Zeeboo
29.12.2008 17:35:28 (muokattu 29.12.2008 17:59:00) | |
|
Yksi juttu, jota olen myös ihmetellyt, on, miten rakentaa järkevää soitettavaa sointukiertoihin, jotka etenevät ripeällä vaihdoilla pari sointua per tahti, vaikkapa kvinttiympyrää ympäri, esim. Jordun B-osa...
Et varmaan ole ainoa, jolle tämä on just se kierto mihin ei meinaa tolkun linjoja saada aikaiseksi...
Yksi tapa tämän purkamiseksi voisi olla sellainen 'blues-approach' (ei saata olla ihan virallinen termi): Tuon dominanttikejun vois pätkiä kahden soinnun palasiin niin, että syntyy ikäänkuin toisistaan riippumattomia I7 - IV7 juttuja. Tyyliin D7 => G7, C7 => G7 jne. Tällä konstilla saa rakennettua vähän pitempiä fraaseja kuin 1/sointu.
Toinen VOISI olla, että ajattelee tuolle I7 - IV7:lle yhteisen pohjasävelen ja käsittelee sen harmonian 'riisuttna': D7 => D, C, F#; G7 => D, B, F (ilman perusääntä). Nyt tuo F# => F 'viittaisi' duuri7 => m6 vaihtoon, josta voisi pähkäillä näitä palasia common-tone pohjilta, tyyliin miksolyydinen => doorinen. Tätä kautta voisi kanssa rakentaa pitempiä fraaseja.
Sitten voisi vähän maistella tuon dominanttketjun pelkkien terssi-/seiska-äänien liikettä. Sieltä voisi löytyä ituja kromaattiseen lähestymiseen.
Jne, niinkuin on tapana sanoa...
Vai onko niin, että helppoa tietä ei taaskaan ole :D
Tämä oli vissiin luonteeltaan retorinen ;)
"Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." | |
Mutta niin hei, entäs suosikki-out-juttunne ? alttia, dimdomia ja overtonea ei kai sellaisiksi lasketa... ?
Vaikka yksi simppeli, jonka löysin kuuntelemalla tai itse, en muista, on perus-dooriseen moodiin pykälää alempi doorinen - ja väliin vähän kromaattista liimaa... ?
Niin no, monien mielestä tätä legendaarista "ulossoittamista" ei oikeastaan ole olemassakaan, jos tutkii harmoniaa vähänkään syvällisemmin...
Sulla tuntuu olevan hieman ulkokohtaista tuo improvisoinnin miettiminen. Ootko ajatellut etsiä kirjastosta ja levykaupoista soivia esimerkkejä noihin mainitsemiisi ongelmatilanteisiin? Takaan, että niistä se vastaus löytyisi. Onhan tämä tietysti teoriapalsta, mutta nää on vähän turhan isoja kysymyksiä pelkän teorian / analyysin näkökulmasta. | |
Niin no, monien mielestä tätä legendaarista "ulossoittamista" ei oikeastaan ole olemassakaan, jos tutkii harmoniaa vähänkään syvällisemmin...
Sulla tuntuu olevan hieman ulkokohtaista tuo improvisoinnin miettiminen. Onhan tämä tietysti teoriapalsta, mutta nää on vähän turhan isoja kysymyksiä pelkän teorian / analyysin näkökulmasta.
Mystiikka on tietysti tärkeätä musiikissa. Taannoin soitin pitkään yhden itseoppineen, hyvän ja tyylitajuisen groove-soittajan kanssa, joka karsasti teoriaa viimeiseen asti. Esim. kakkosvitonen oli epäilyttävä ja fiilistä latistava sana. Pitkäpiimäisissä keskusteluissa sovituksista kuitenkin selvisi, että kaveri tarkoitti juuri samoja asioita, mille löytyy simppeli sana teorian puolelta. Niistä vain sai puhua ainoastaan tapauskohtaisesti - muuten olit epä-cool. Pitäydyttiin tällä linjalla, ja pärjättiin hyvin. Rasitti vaan välillä, kun pitkän selityksen olisi voinut korvata parilla sanalla.
Tavallaan ymmärrän tuon siltä kantilta, että jos pelkästään teoreettisesti kuvaa musiikkia, niin koko pihvi putoaa pois, totta kai. Teoria on vain työkalu ja keppihevonen, jonka tarkoitus on vain olla apuväline musiikista puhumiselle, ja välittää ajatuksia tiivistetyssä muodossa soittajalta soittajalle. Oppimisvinkkelistä vaan arvostan tyyppejä, jotka pitävät sisällöllisen "pihvin" etusijalla ja soittavat hienosti, mutta pystyvät myös selittämään asioita muille, vaikkapa teoriankin sanoja ja totta kai esimerkkejä käyttäen...
Kerropa esimerkki omasta mielestäsi tyylikkäästä soolosta, jossa on hienoja yläsävelharmonioita tai out-juttuja, vai saako näitä sanoja käyttää... ;) . Ja kerro, miksi se mielestäsi toimii ? Vai onko se vaan korkeemmassa käressä ?
PS.
Ootko ajatellut etsiä kirjastosta ja levykaupoista soivia esimerkkejä noihin mainitsemiisi ongelmatilanteisiin? Takaan, että niistä se vastaus löytyisi. Kyllähän noita sooloja tulee blokkailtua. Ja kokeiltua soittamalla. Ja jotain sieltä joskus tiivistyy joksikin, jota voi käyttää muuallakin. Mutta kyllähän sitä voi muiltakin kysyä, oletteko löytäneet jotain juttuja tähän ja tähän, vai pitäisikö olla pelkästään kuuntelun varassa.... ? | |
nää on vähän turhan isoja kysymyksiä pelkän teorian / analyysin näkökulmasta.
Esimerkit on tietysti myös yksi hyvä puheenaihe, jos nyt haluaa ylipäänsä puhua musiikista. Sori tuplapostaus, mutta toisessa ketjussa oli puheena M.Breckerin tyylin diggailu. En ole ollenkaan kerinnyt analysoimaan, hyvältä vaan kuulostaa, erityisesti soololevyillä. Mutta minkälaisiin juttuihin vaikka noissa sooloissa voisi kiinnittää huomiota ? Erityisesti niiltä osin, jotka ei kuulu diatonisiin tai perus-do-re-mi-säveliin ;) | |
Mutta minkälaisiin juttuihin vaikka noissa sooloissa voisi kiinnittää huomiota ? Erityisesti niiltä osin, jotka ei kuulu diatonisiin tai perus-do-re-mi-säveliin ;)
Nähdäkseni vastasit itse omaan kysymykseesi :) Eli että kiinnitä huomiota niihin juttuihin mitkä sinua kiinnostaa ja jotka on uusia sulle, hehe... vaikuttaa siltä, että pystyt itsenäisesti tutkimaan ja analysoimaan varmaankin kaikkea mitä haluat.
Mä en ole Brecker -tuntija, enkä oikeastaan hirveästi soita tai treenaa sävellajin ulkopuolelle meneviä juttuja. Suhtaudun kaikkeen plokkaamiseen kokonaisvaltaisesti. Opetellaan ensin soittamaan perässä koko soolo, ja sitten mietitään kinkkisimpiä kohtia jälkeenpäin. Enemmän kuitenkin kiinnitän huomiota rytmiikan, dynamiikan ja sävelvalintojen vuoropuheluun ja fraasien rakenteeseen, ja oikeastaan soolon kokonaisrakenteeseen. Motiiveihin ja niiden kehittelyyn yms.
Eli en taida kuitenkaan olla oikea henkilö vastaamaan noihin sun kysymyksiin. Halusin vain tuoda esiin, että mun mielestäni myös noiden super-impositioiden ym. tutkimiseen on paras tapa se, että ennemmin yrittää löytää jostain sellaisen soolon, kuin että ottaisi lähtökohdaksi jonkin teoreettisen rakennelman - vaikka se sinällään tietysti voikin olla toimiva. Soittamisesta vain tulee helposti keinotekoisen kuuloista, jos treenaa liialla intellektuellismilla. | |
Halusin vain tuoda esiin, että mun mielestäni myös noiden super-impositioiden ym. tutkimiseen on paras tapa se, että ennemmin yrittää löytää jostain sellaisen soolon, kuin että ottaisi lähtökohdaksi jonkin teoreettisen rakennelman - vaikka se sinällään tietysti voikin olla toimiva. Soittamisesta vain tulee helposti keinotekoisen kuuloista, jos treenaa liialla intellektuellismilla.
Samaa mieltä ollaan siitä, että toki elävien esimerkkien opiskelu on tosi kehittävä osa treeniä. Soittaessa ei myöskään enää kannata liikaa miettiä, silloin vaan mennään niillä eväillä mitä on hankittu, ja voi välillä koittaa ajatella jopa vaikka jotain aivan muuta.
Mutta soittojen välillä mielestäni kannattaa kyllä funtsailla ja koittaa jopa keskustella niistä rippusista, mitä itse kukin treenistänsä ja vaikka esimerkkien kuuntelusta on löytävinään. Miksei myös keskustelupalstalla. Kaikki keinot kun ovat musiikissa sallittuja ;) .
Vaikkapa ylempänä päästiin vaihtamaan pari ajatuksentynkää. Varmaan jollekin perussettiä, meille muille taas voi löytyä joku uusi kulma, jota ruveta pureskelemaan... | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
