Aihe: Putkivahvistimen tehoista ja impedansseista
1 2 3 4 520 21 22 23 2445 46 47 48 49
markkuh
10.12.2008 13:57:06
Tasasuuntauksesta/imesta asiantuntevimmille kyssäri:

Mikä konstruktio lie parempi kuin toinen ...solid state, valve sanoihin olen törmännyt ainakin..
 
Argh...
Et sillee...
SirElwood
10.12.2008 19:08:02
Mikä konstruktio lie parempi kuin toinen
 
Sekä puolijohde-, että putkitasasuuntaus on ihan yhtä hyviä. Molemmilla onnistuu mainiosti vaihtojännitteen muuttaminen tasajännitteeksi. Mitä nyt oikeasti haluat tietää?
markkuh
10.12.2008 20:23:04
Sekä puolijohde-, että putkitasasuuntaus on ihan yhtä hyviä. Molemmilla onnistuu mainiosti vaihtojännitteen muuttaminen tasajännitteeksi. Mitä nyt oikeasti haluat tietää?
 
...aloin aprikoimaan, että kun putkivahvistimissa käytetään molempia niin kannattaako asiaan kiinnittää vahvistinta valitessa mitään huomiota?
Et sillee...
sepisti
11.12.2008 01:10:33
Sekä puolijohde-, että putkitasasuuntaus on ihan yhtä hyviä. Molemmilla onnistuu mainiosti vaihtojännitteen muuttaminen tasajännitteeksi. Mitä nyt oikeasti haluat tietää?
 
"Voinko sanoa täysputkivahvistimeksi?" Tätäköhän kysymystä ajoit takaa:)
Mäntä-Seppo JYRÄÄ!!!
SirElwood
11.12.2008 09:00:41
"Voinko sanoa täysputkivahvistimeksi?"
 
Niin. Tässäpä tuhannen taalan kysymys sitten. Vastaus riippunee vahvasti siitä keneltä asiaa kysyy.
 
Mutta tuosta tasurista... Ehkä suurin syy putken käyttöön sinisempien sävelten lisäksi on ns. sag ilmiö. Tämä tapahtuu silloin kun pääte ottaa "täysille" käännettäessä hetkellisesti enemmän virtaa kuin tasuriputki pystyy antamaan (toisinsanoen putken sisäinen resistanssi astuu kuvaan tässä kohtaa). Tämä aiheuttaa jännitteiden hetkellisen kyykkäämisen josta tuo efekti syntyy. Single end vahvistimissa ja muissa _oikeissa_ A-luokan vahvistimissa tätä ilmiötä ei tapahdu syystä että pääteputki/putket ottaa kokoajan maksimimäärän virtaa. Sensijaan push/pull tyyppisessä A/B-luokan päätteessä ilmiöön törmää (>95% kaikista ei single end kitaravahvistimista). Oikein muuta syytä putken käyttöön ei enää tänäpäivänä löydy. Ja toisaalta tuon sag-ilmiön saa kyllä tehtyä puolijohteillakin. Toisinsanoen tasasuuntausputken toimintaa pystyy simuloimaan kyllä. Yleensä putki puoltaa paikkaansa kutakuinkin alle 30W vahvistimissa joita on edes joskus mahdollisuus ajaa hanat kaakossa.
markkuh
11.12.2008 09:34:30
Niin. Tässäpä tuhannen taalan kysymys sitten. Vastaus riippunee vahvasti siitä keneltä asiaa kysyy.
 
Mutta tuosta tasurista... Ehkä suurin syy putken käyttöön sinisempien sävelten lisäksi on ns. sag ilmiö. Tämä tapahtuu silloin kun pääte ottaa "täysille" käännettäessä hetkellisesti enemmän virtaa kuin tasuriputki pystyy antamaan (toisinsanoen putken sisäinen resistanssi astuu kuvaan tässä kohtaa). Tämä aiheuttaa jännitteiden hetkellisen kyykkäämisen josta tuo efekti syntyy. Single end vahvistimissa ja muissa _oikeissa_ A-luokan vahvistimissa tätä ilmiötä ei tapahdu syystä että pääteputki/putket ottaa kokoajan maksimimäärän virtaa. Sensijaan push/pull tyyppisessä A/B-luokan päätteessä ilmiöön törmää (>95% kaikista ei single end kitaravahvistimista). Oikein muuta syytä putken käyttöön ei enää tänäpäivänä löydy. Ja toisaalta tuon sag-ilmiön saa kyllä tehtyä puolijohteillakin. Toisinsanoen tasasuuntausputken toimintaa pystyy simuloimaan kyllä. Yleensä putki puoltaa paikkaansa kutakuinkin alle 30W vahvistimissa joita on edes joskus mahdollisuus ajaa hanat kaakossa.

 
Kiitoksia. Osuit asian ytimeen (VOX AC15 ja AC30 vertailin kun tuo tuli silmilleni).
Et sillee...
M4ss3 m/
18.12.2008 20:07:08
Voiko 5 wattista nuppia käyttää 100w kaapin kanssa?
Three four!!!
Numb
18.12.2008 20:14:57
 
 
Moi M4ss3 m/
 
Voi.
A waist is a terrible thing to mind.
Zeeboo
20.12.2008 17:22:57 (muokattu 20.12.2008 18:55:30)
Sorry, turha postaus. Poistakaa ihmeessä...
"Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta."
SirElwood
20.12.2008 18:54:35
Putkitasurilla tehty vahvistin kopressoi eri tavalla kuin puolijohdetasurilla kun pääte alkaa kyykkäämään (vissiin myös AB-luokassa)?
 
Putkitasurilla tehty _virtalähde_ alkaa kyykistelemään kun pääte (tai siis koko vahvistin) alkaa ottaa enemmän virtaa piikkeinä. Tämä tapahtuu _vain_ AB-luokan koneissa. A-luokan vahvistin ottaa kokoajan maksimivirran (tai ehkä 95% maksimista), eikä tätä sag-ilmiötä esiinny.
Zeeboo
20.12.2008 18:56:57
Putkitasurilla tehty _virtalähde_ alkaa kyykistelemään kun pääte (tai siis koko vahvistin) alkaa ottaa enemmän virtaa piikkeinä. Tämä tapahtuu _vain_ AB-luokan koneissa. A-luokan vahvistin ottaa kokoajan maksimivirran (tai ehkä 95% maksimista), eikä tätä sag-ilmiötä esiinny.
 
Justiinsa. Ajatus alkoi kulkemaan (ja lukutaito pelaamaan) vähän hitaasti ;)
"Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta."
cr4b
29.12.2008 16:15:17 (muokattu 29.12.2008 16:16:10)
Hei, osaisiko joku kertoa että onko soundi erilainen riippuen siitä, kytketäänkö nuppiin esim. 8 ohmin tai 4 ohmin kaiutin, jos kummallekin on oma lähtönsä vahvistimessa?
 
Entä jos ostaa 16 ohmin kaapin, jossa on 4 16 ohmin kaiutinta kytkettynä siten, että kaksi rinnan ja kaksi sarjassa, kokonaisimpedanssin ollen tällöin 16 ohmia, niin pystyykö ne piuhat vetämään uudestaan sillein, että kaikki kaiuttimet ovat rinnan, jolloin impedanssi laskisi 4 ohmiin? Kuinka paljon tämä vaikuttaisi soundiin ja miten?
 
Ja miten soundi yleensäkin eroaa rinnan vs. sarjaankytkennässä?
 
Sori, jos on jo kysytty, ja kiitos jos viitsit vastata!
It ain't fast enough 'till the fretboard is on fire.
benzin
29.12.2008 22:50:46
 
 
Juu, en ole ihan kaikkia edellisiä lukea, mutta minulla on se käsitys että jos on kaksi kaappia stackissa joista toinen on 8 ohm ja toinen 16, niin asetetaa vahvistin 4 ohmiin. Valitaan siis pienin luku kaapeista, tässä tapauksessa 8 ohm ja puolitetaan se. Siitä vahvistimeen 4 ohm. Hyvin soi.
cr4b
29.12.2008 23:16:39 (muokattu 29.12.2008 23:45:41)
Juu, en ole ihan kaikkia edellisiä lukea, mutta minulla on se käsitys että jos on kaksi kaappia stackissa joista toinen on 8 ohm ja toinen 16, niin asetetaa vahvistin 4 ohmiin. Valitaan siis pienin luku kaapeista, tässä tapauksessa 8 ohm ja puolitetaan se. Siitä vahvistimeen 4 ohm. Hyvin soi.
 
Mä luulen, että tässä pätee ihan perus impedanssin kaava rinnan kytkennässä eli:
kokonaisresistanssi Z = 1 / (1/Z1 + 1/Z2 + ... + 1/Zn)
 
Tuossa tapauksessa siis Z = 1 / (1/16 + 1/8) = n. 5,3 ohmia. No, aika lähellä neljää.
 
Aika hyvän arvion kaiutinsysteemin impedanssista voi muuten mitata sähkömittarilla aivan normaalisti kun laittaa sen mittaamaan resistanssia (ohmeja).
It ain't fast enough 'till the fretboard is on fire.
benzin
30.12.2008 14:47:55
 
 
Juu olet täysin oikeassa! Käytännössä vaan täytyy valita näin "maalaisjärjellä" ettei mene kovin kauas metsään. Nämä ohmijututhan ei ole mirtään magiaa eikä mystiikkaa.
cr4b
30.12.2008 17:25:21
Ei niin, ja kyllähän sitä muutenkin voi pitää vaikka 8 ohmin kaiutinta 4 ohmin lähdössä, soundi vaan muuttuu.
It ain't fast enough 'till the fretboard is on fire.
benzin
31.12.2008 11:11:15
 
 
Moi taas. Jäin miettimään miten styrkkarin tai kaapit SAA räjähtämään? Tulee aina kelattua miten sen voi estää. Kun tietäis mitä ehdottomasti ei voi tehdä niin sekin antaisi syvempää ymmärrystä
cr4b
31.12.2008 17:28:43
Moi taas. Jäin miettimään miten styrkkarin tai kaapit SAA räjähtämään? Tulee aina kelattua miten sen voi estää. Kun tietäis mitä ehdottomasti ei voi tehdä niin sekin antaisi syvempää ymmärrystä
 
Yksi tapa on pistää aivan liian pieniohminen kaappi vahvistimeen kiinni (esim. 4 ohminen kaappi 16 ohmin lähtöön), ja vahvari sitten täysille. Näin uudenvuoden kunniaksi sillai voisi järjestää hyvän ilotulituksen ;) Riippuu tietty vahvistimen päätemuuntajasta, miten se moista kestää. Toisin päin (pieniohminen lähtö, iso-ohminen kaiutin) ei ole niin tarkkaa, paitsi kokemuksen perusteella kaiutin värähtelee aika voimakkaasti, ääritapauksissa varmana vaurioittaa kaiutinta. Mutta jos kaiuttimen jättää kokonaan kytkemättä, niin vahvari tykkää kyttyrää.
 
http://www.youtube.com/watch?v=QGL6DvlOy0Q
 
Tuosta näkee, miltä näyttää kun vuorostaan kaiutin pamahtaa. Tuossa on vain yksinkertaisesti syötetty tehoa enemmän kuin kaiutin sietää.
It ain't fast enough 'till the fretboard is on fire.
benzin
02.01.2009 19:15:52
 
 
Kerrassaan loisravaa! Tuota ilmiötä kun seura on niinkuin kuivilla.
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)