Kitarat: kitarakamat ›

Mäkin olen ollut kovin tyytyväinen perus Neutrik -Cordial -piuhoihin, ja vaikka olen mielestäni aika kokenut kolvailija tykkään ostaa osan piuhoista valmiina, juurikin ne mitkä menevät muuhun käyttöön kuin kotisoitteluun. Noita saa myös eri väreissä, ei sekoa niin helposti kavereiden mustiin piuhoihin kun itsellä on vihreitä.
 
Hyvin samoilla linjoilla itsekkin. Teen käyttö piuhat itse mutta sellaiset satunnaiseeen "pätsäilyyn" tulevat piuhat osta bulkki tavarana. REAN cordiali 1m pitkä maksaa 2.5€ niin se ei maksa vaivaa kolvata niitä.

on se vaan kumma juttu miten eri piuhat kuulostavat oikeasti erilaisilta,
 
Juurikin Planet wavesia, hotlinea,klotz, georgea ja spectraflexia vertailin yks kerta ja yhdessä oli selvästi kirkkain toisessa tummin,tunkkaisin ja sitten ohkaisin ja jossain oli selkeästi läskeimmän kuuloisin saundi.
 
ja ne kultaplugit, pitäisi olla kaksi muuten identtistä piuhaa etä pystyy vertaamaan mutta en kylä mitään ihmeitä ole huomannut :=)
 
.... niin ja omassa testissäni spectraflex ja george erottuivat kyllä edukseen ja taisi george olla kirkkain ja spectraflef(fatsoflex) läskein vaikka oli pituudeltan pisin myös.
 
Kyllä nää hiukan kalliimmat narut loppupeleissä antaa parhaan tyydytyksen se on ihan turha pihdata pariakymppiä piuhasta kun kuitenkin jää koko ajan kaivelemaan että olisiko se kalliimpi piuha sittenkin paremmankuulonen.... nyt se on sitten soittajasta kiinni:)

Mistäs noi george älliä ja spectraflexejä sitten saa?

Mistäs noi george älliä ja spectraflexejä sitten saa?
 
www.customshop.fi

Ja äänituotannon ammattilaiset sanovat että piuha kuin piuha. Ketä uskoa? Onko niissä johtimien metalleissa sitten niin suuret laatuerot?

Ja äänituotannon ammattilaiset sanovat että piuha kuin piuha. ei vaikuta palkkaan
Ketä uskoa? Onko niissä johtimien metalleissa sitten niin suuret laatuerot?

on se vaan kumma juttu miten eri piuhat kuulostavat oikeasti erilaisilta
 
Jokaisella johtimella on materiaaleista ja mekaanisesta rakenteesta sekä pituudesta riippuvainen, oma Kapasitanssi arvonsa. Kapasitanssi estää korkeiden taajuuksien kulkua. Mitä suurempi kapasitanssi johtimessa, sitä suurempi on korkeiden taajuuksien "vaje".
Ja edelleen materiaaleista ja mekaanisesta rakenteesta sekä pituudesta riippuvainen Resistanssi, joka taas vaimentaa koko signaalia.
 
Mutta, mutta.. puhutaan todella pienistä arvoista ja todella pienistä eroista. Ihan elektroniikka-asentajan perus kapasitanssimittarilla voi onnistua toteamaan pitkissä johtimissa eroja.
 
Ja jossain menee raja, kuinka paljon on järkevää sijoittaa johtoihin rahaa. Rajan voi määritellä itse :D

.. Mutta, mutta.. puhutaan todella pienistä arvoista ja todella pienistä eroista. Ihan elektroniikka-asentajan perus kapasitanssimittarilla voi onnistua toteamaan pitkissä johtimissa eroja.
 
Eroja pystytään mittaamaan ja laskemaan, mutta esim. taajuusvasteen lasku on piuhojen osilta yleensä jotain luokkaa -0.1dB 20kHz:n kohdalla. Koska kitaran & kitaran soittoon tarkoitettujen kaiutinelementtien taajuudet painottuvat yleensä jonnekin ihan muualle, niin itse olen vahvasti sitä mieltä, että kunhan piuha kokonaisuudessaan on ehjä, niin aika tietäjä saa olla, jos todellisia eroja kuulee.
 
Jokainenhan voi tehdä avustajan kanssa vaikka 20 kohtaisen sokkotestin, jossa piuhojen erot tulevat toden teolla testattua - mikäli niitä esiintyy.
 
Jos joku kokee vahvasti kuulevansa äänenlaadullisia eroja kaiutinkaapeleiden välillä, niin jenkeissä oli muistaakseni joku tyyliin miljoonan taalan palkinto sille, joka luotettavassa testiympäristössä pystyy vetämään kaiutinkaapeleiden sokkotestin puhtain paperein läpi ;)
 
Ja sitähän minä en sano, etteikö eroja voisi olla linja- tai kaiutinkaapeleissa, mutta esim. raskaan hifin puolella erojen havaitseminen luotettavassa testiympäristössä on liki mahdotonta (ellei täysin mahdotonta), niin kitarapuolella voi pohdiskelun piuhojen vaikutuksen soundiin lopettaa varmaan melko varhaiseen vaiheeseen - monestakin syystä.
 
Suosittelen jokaisen hommaamaan sellaiset piuhat joihin on tyytyväinen - oli se sitten hieno ulkonäkö, luotettava mekaaninen rakenne, hyvät sähköiset arvot kaapelissa tai jotain muuta. Tyytyväisyys ja luottamus kamoihinsa parantaa soittofiilistä kummasti!

Piuhoissa on eroja jotka näkyy ehkä mittarilla, mutta millään mitarilla et kyllä mittaa sitä milloin on hyvä soundi. Korvalla on helppo kuulla eroja kitarapiuhojen kesken. Kaapeleitten laittaminen parhaaseen järjestykseen soundin mukaan on vähän pulmallista. Sama homma se on tuolla hifipuolella että sihakkaa systeemiä voi koittaa rauhoitella tummasoitisilla kaapeleilla. Sen olen huomannut että "hyväsoundiset" piuhat on vaipan rakenteesta johtuen jäykkiä ja herkästi sotkussa.
 
Ja muistakaa ihmiset panostaa myös kaappipiuhoihin. Niissäkin on isoja eroja.

Eroja pystytään mittaamaan ja laskemaan, mutta esim. taajuusvasteen lasku on piuhojen osilta yleensä jotain luokkaa -0.1dB 20kHz:n kohdalla. Koska kitaran & kitaran soittoon tarkoitettujen kaiutinelementtien taajuudet painottuvat yleensä jonnekin ihan muualle, niin itse olen vahvasti sitä mieltä, että kunhan piuha kokonaisuudessaan on ehjä, niin aika tietäjä saa olla, jos todellisia eroja kuulee.
 
Näinpä. Saa kyllä olla myös mikrometrisäätöiset ja lukittavat potikat vahvarissa että piuhan merkitys taajusvasteeseen on merkittävä verrattuna vaikkapa siihen että millä tarkkuudella se treble-nupikka olikaan samassa sennossa kuin viime kerralla.
 
Tietysti tosihifistelijällähän ei pitäisi vahvistimessa olla mitään EQ- tai muitakaan säätöjä kun jokainen ylimääräinen komponentti signaalitiellä vaikuttaa soundiin :)
 
Näistähän oli aikoinaan täällä jossain ansiokas testi jossa oli mittailtu piuhojen kapasitanssien, resistanssien sekä taajuusvasteiden eroja, muistaakseni tulos oli ihan linjassa "maalaisjärjen" kanssa, eli halvimmat kitaroiden mukana tulevat "paukkulangat" olivat mittausten perusteellakin huonoja mutta kohtuullisen laadukkailla peruskaapeleilla (vaikkapa Cordial+Neutrik) ja täydenkuun aikaan lepakonpäitä imeskellen louhitusta ja 12 vuotta tammitynnyrissä kypsytetystä vinkuhindustanilaisesta kiderakenteeltaan optimoidusta kuparista valmistetuilla käärmeöljyllä ja antimaterialla eristetyillä "high-end"-johdoilla ei juuri mitattavissa olevia eroja ollut.
 
Eli tekniikan ihmisen vahva käsitys on että jos piuhan mekaaninen lujuus ja sähköiset arvot ovat ok, niin loppu on sitten pelkkää "mojoa" josta saa vapaasti maksaa jos haluaa ja kokee saavansa siitä lisäarvoa. Tämä väittely mittareilla näkymättömien mutta korvalla kuultavien erojen olemassaolosta on yhtä hedelmätöntä kuin keskustelu uskonasioista, vaikka uskovaiselle esittää miten vedenpitävät perusteet siitä ettei Jumalaa ole olemassa, niin hän tyrmää ne kaikki yksinkertaisesti ilmoittamalla että "minä uskon Jumalaan, joten kyllä hän on olemassa".

että kunhan piuha kokonaisuudessaan on ehjä, niin aika tietäjä saa olla, jos todellisia eroja kuulee.!
 
Jihuu, olen *tietäjä* ;)
 
/sv

itse olen vahvasti sitä mieltä, että kunhan piuha kokonaisuudessaan on ehjä, niin aika tietäjä saa olla, jos todellisia eroja kuulee.
 
Olen myös tietäjä!
 
Ja sitähän minä en sano, etteikö eroja voisi olla linja- tai kaiutinkaapeleissa, mutta esim. raskaan hifin puolella erojen havaitseminen luotettavassa testiympäristössä on liki mahdotonta (ellei täysin mahdotonta), niin kitarapuolella voi pohdiskelun piuhojen vaikutuksen soundiin lopettaa varmaan melko varhaiseen vaiheeseen - monestakin syystä.
 
Eikö nimenomaan raskaassa hifistelyssä kaapeleita käytetä 100.000 euron laitteiston soundin hienosäätöön?

Eikö nimenomaan raskaassa hifistelyssä kaapeleita käytetä 100.000 euron laitteiston soundin hienosäätöön?
 
Käytetään, mutta kukaan ei tiettävästi ole pystynyt osoittamaan tietämystään luotettavalla sokkotestillä.

Voi teitä vähäuskoisia :)
 
...pyhä siunattu kupari.
 
Ihmettelen kun itselläni oikeasti huono kuulo ja eroja selkeästi huomaan eri piuhojen välillä niinkuin putkienkin sekä mikkien vaikka vuodesta toiseen täälläkin eri alojen asiantuntijat tyrmäävät nämäkin erot lähinnnä mielikuvituksen tuotteeksi jolla ei juurikaan merkitystä saundiin?
 
..niin , jos minä luulen ja kuvittelen vain kuulevani eroja niin silloinhan niissä on eroja, ainakin minulle:)

Jokaisella johtimella on materiaaleista ja mekaanisesta rakenteesta sekä pituudesta riippuvainen, oma Kapasitanssi arvonsa. Kapasitanssi estää korkeiden taajuuksien kulkua. Mitä suurempi kapasitanssi johtimessa, sitä suurempi on korkeiden taajuuksien "vaje".
Ja edelleen materiaaleista ja mekaanisesta rakenteesta sekä pituudesta riippuvainen , joka taas vaimentaa koko signaalia.
 
Täsmennetään tätä vielä sen verran, että jokaisella johtimella, myös suoralla johdolla, on oma Induktanssi-arvonsa. Koaksiaalisilla kaapeleilla - eli niillä, joissa 'kuuma' karva kulkee eristeen sisällä ja jonka 'kylmä' karva on koko hökötyksen vaippana - tuon kuuman karvan induktanssi on sarjassa signaalitiessä. Kuuma karva, eriste ja kylmä karva, eli maa taas muodostavat sen kapasitanssin ( johtavat pinnat ja niiden yhteinen pinta-ala & eristeaine paksuuksineen ja permittiivisyyksineen jne...).
 
Yhdessä nämä - siis se L (induktanssi) ja C (kapasitanssi) muodostavat johdosta alipäästösuotimen. Suoto-ominaisuuksiin vaikuttavat sitten hyvinkin voimakkaasti sen eristeen ja eristeaineen ominaisuudet. Ei ole ihan sattuma, että laatujohdot tuntuvat jonkin verran jämäkämmiltä kuin simbsalabim-laatuiset... Omat, jo parikymmentä vuotta palvelleet George L:t ovat melkoista jöötiä verrattuna vaikka näihin 'Instant-Guitar-God' pakettien naruihin...

Eikö nimenomaan raskaassa hifistelyssä kaapeleita käytetä 100.000 euron laitteiston soundin hienosäätöön?
 
Tosi HiEnd-mies ei kuuntele, vaan seuraa spektrianalysaattorilla ja goniometrillä...

juu. mutta kitaran jälkeen toi on yksi perkeleen solmu ja kierrehelvettusotku, ei sitten millään pysy nätisti vaan yrittää mennä kokoajan mitä isompaan solmuun :)
 
himassa itsekin georgea suosin ja välipiuhoina mutta livenä ja reeniksellä spectrafexit toimivat, fatsoflex tosi kestävän tuntuinen mutta sekin hiukan jäykähkö..
 
Paksumpi .225 johto toimii tossa suhteessa paremmin.
 
http://www.georgelsstore.com/cables.html

Voi teitä vähäuskoisia :)
 
...pyhä siunattu kupari.
 
Ihmettelen kun itselläni oikeasti huono kuulo ja eroja selkeästi huomaan eri piuhojen välillä niinkuin putkienkin sekä mikkien vaikka vuodesta toiseen täälläkin eri alojen asiantuntijat tyrmäävät nämäkin erot lähinnnä mielikuvituksen tuotteeksi jolla ei juurikaan merkitystä saundiin?
 
..niin , jos minä luulen ja kuvittelen vain kuulevani eroja niin silloinhan niissä on eroja, ainakin minulle:)
 
Ei kai kukaan väitä etteikö mikkien ja putkien välillä olisi eroja? Tietysti voidaan leikitellä ajatuksella että piuhan kapasitanssilla ja induktanssilla on vaikutusta mikin, kitaran säätimien, piuhan ja vahvistimen sisääntulon muodostaman systeemin resonanssiin, jolloin piuhan arvojen muuttuminen saattaisi joissain tapauksissa aiheuttaa jopa kuuluvaa muutosta taajuusvasteeseen.
 
Mutta onko tämä muutos parannusta vai huononnusta riippuukin sitten jo niin monesta tekijästä (eikä vähiten kuulijan mieltymyksistä) että jollain yhdistelmällä ja jonkun mielestä se halppispiuha voikin kuulostaa paremmalta. Tietysti mitä vähemmän eri piuhojen sähköisissä arvoissa on eroja, sen pienempi on vaikutus, joten sittenkään ei pitäisi olla suurta eroa laadukkaiden piuhojen kesken, eli ero ehkä olisi merkittävä juuri "paukkulankojen" ja "oikeiden piuhojen" välillä, kuten mittauksetkin osoittavat.

..niin , jos minä luulen ja kuvittelen vain kuulevani eroja niin silloinhan niissä on eroja, ainakin minulle:)
 
Niin, näissä hommissa tärkeintä on se, että miten itse homman kokee. Jos uskoo, että tietyt jutut vaikutavat soundiin, niin mikäs siinä.
 
Moni kuulee suuria eroavaisuuksia esim. cd-soitinten välillä avoimessa kuuntelussa, mutta kuinka ollakaan erot häipyät mystisesti, kun sokkotesti on kyseessä. Tätä sitten selitellään monisanaisesti ja ties millä. Jos kerta erot olivat avoimessa kuuntelussa naurettavan selviä, niin luulisi niiden esiintyvän sokkotestissä vähintäänkin kohtalaisen selkeästi.
 
En ole seurannut hifi-maailmaa kovinkaan aktiivisesti muutamaan vuoteen, mutta siellä oli aina vähän väliä kuumia keskusteluja aiheesta kaapelit, cd-soittimet + sokkotestit. Tuolloin ei tunnettu tapausta, että nämä avoimessa kuuntelussa niin helposti havaittavat laitekohtaiset ero (cd-soittimet, kaapelit) olisivat pystytty toteamaan kunnollisesti järjestetyssä sokkotestissä.
 
Suosittelen kaapelinkuuntelijoille avustajan kanssa toteutettua yksinkertaista 20:n kohdan sokkotestiä, jossa aluksi arvotaan kahden kaapelin välillä oikea järjestys ja avustaja sitten vaihtaa kaapeleita tämän järjestyksen mukaisesti ja kuuntelija/soittaja yrittää selvittää, että mikä kaapeli on kyseessä kulloinkin. Testin järjestelyissä on toki oltava huolellinen, ettei kuuntelija pysty saamaan vinkkiä testattavasta kaapelista esim. kytkentä-äänien tms. informaation perusteella. Jos joku tällaisen testin suorittaa kunnialla läpi, niin suosittelisin ottamaan yhteyttä vaikka nykyiseen hifi-lehteen (mikä sen nimi nykyään onkaan), niin mainetta ja kunniaa on tiedossa!
 
En siis suinkaan epäile, etteikö joku pystyisi todentamaan sokkotestissä näitä kaapeleiden eroja, mutta en vaan itse ole tähän mennessä saanut tietoa, että joku olisi näin tehnyt. Jospa tämä pankin räjäyttävä henkilö olisi vaikka rokkibändin melussa kuulonsa heikentänyt kitaristinrenttu, eikä silkkipukuinen öky - high endisti - siinäpä olisi vasta näpäytys korviaan huuhteleville kultakorville! :)