Kitarat: soittaminen ›

Voisiko jompikumpi kertoo minkä kohdan korvaan millä kohtaa. Etten tee vääriä korjauksia.
 
Jep. Taas näitä karttoja.
Tuohon alla olevaan on koottu normaalivireisen kitaran otelaudan äänien väliset intervallit sointujen & arpeggioiden vinkkelistä. Perusääni on merkattu R:llä (root, perusääni), ja muut äänet on merkattu intervallia vastaavalla numerolla. Perusäänen voi ajatella minkä tahansa äänen paikalle, muut äänet tulevat perässä.
 
Kaikkia intervalleja ei saanut mahtumaan, joten 'samat' äänet on merkattu yhdellä numerolla:
pieni terssi (b3) on joissain paikoissa merkattu #9:ksi
b5 on merkattu #11:ksi
#5 on merkattu b13:ksi
 
suuri septimi (Maj7) on merkattu M7
 

 
e -M7|-R-|-b9|-9-|-#9|-3-|-11|#11|-5-|b13|-13|-7-|-M7|-R-
h #11|-5-|b13|-13|-7-|-M7|-R-|-b9|-9-|-#9|-3-|-11|#11|-5- 
g -9-|-b3|-3-|-11|#11|-5-|b13|-13|-7-|-M7|-R-|-b9|-9-|-b3
d -6-|-7-|-M7|-R-|-b9|-9-|-#9|-3-|-11|#11|-5-|b13|-6-|-7-
a -3-|-11|-b5|-5-|-+5|-6-|-7-|-M7|-R-|-b9|-9-|-#9|-3-|-11 
e -M7|-R-|-b9|-9-|-#9|-3-|-11|#11|-5-|b13|-13|-7-|-M7|-R-
  

 
Jos ajatellaan arpeggioita ja korvaavia arpeggioita jollekin soinnulle, niin yksi kohtalaisen hyvä keino niiden hyvien löytämiselle on käyttää hyväksi kitaran visuaalisuutta: Lätkästään joko kirjaimellisesti tai mielessä arpeggion MUOTO tuon intervallikartan päälle ja katsotaan mitä ääniä siitä kartalta peittyy. Eli mitä YHTEISIÄ ääniä niillä on.
 
Korvauksissa vois lähteä liikkeelle diatonisita sijaissoinnuista:
I asteelle III ja VI asteet (C-duurille Em ja Am ja niiden laajennukset)
IV asteelle II aste (C-duurissa F-duurille Dm).
V asteelle VII aste (G7:lle Bm7b5)
 
Esim:
Otetaan palanen tuosta intervallikartasta ja kaivetaan siitä sointuäänet duurisoinnulle. Tämä voi tietysti olla missä asemassa tahansa.

 
e ---|---|-R-|---|---|---|
h ---|---|-5-|---|---|---| 
g ---|---|---|-3-|---|---| 
d ---|---|---|---|-R-|---|
a ---|-3-|---|---|-5-|---|
e ---|---|-R-|---|---|---|

Sitten mallataan vaikka tuota III (m7) astetta tuohon päälle. Merkataan arpeggion perusääni tuohon karttaan vaikka X:llä ja muut o:lla

 
e ---|-o-|-R-|---|-o-|---|
h ---|---|-o-|---|---|---| 
g ---|-o-|---|-X-|---|---| 
d ---|---|---|-o-|-R-|---|
a ---|-X-|---|---|-o-|---|
e ---|-o-|-R-|---|-o-|---|

Arpeggio tuottaa lisä-ääniksi Maj7:n ja 9:n
 
Ei-niin-diatoninen vaihtoehto voisi duurisoinnulle olla puolisävelaskelta alempaa oleva m7 arpeggio. Taas arpeggion perusääni X:llä ja muut o:lla:
 

e ---|-o-|-R-|---|-o-|---|
h ---|-o-|-5-|---|-o-|---| 
g ---|-o-|---|-3-|---|---| 
d ---|-o-|---|-X-|-R-|---|
a ---|-3-|---|-o-|-5-|---|
e ---|-X-|-R-|---|-o-|---|

Nyt sinne saadaan mukaan 6, Maj7, 9 ja #11, joka tekee juttuun lyydisen soundin.
 
Yksi esimerkki seiska-soinnulle: kokosävelaskelta alempaa oleva m7. Sama homma karttojen kanssa:

 
e ---|---|-R-|---|---|---|
h ---|---|-5-|---|---|---| 
g ---|---|---|-3-|---|---| 
d ---|---|-7-|---|-R-|---|
a ---|-3-|---|---|-5-|---|
e ---|---|-R-|---|---|---|

Sitten mallataan vaikka tuota m7 arpeggiota tuohon päälle. Merkataan arpeggion perusääni karttaan X:llä ja muut o:lla

 
e -X-|---|-R-|-o-|---|---|
h -o-|---|---|-o-|---|---| 
g -o-|---|---|-3-|---|---| 
d -o-|---|-X-|---|-R-|---|
a ---|-3-|-o-|---|---|---|
e -X-|---|-R-|-o-|---|---|

Arpeggio tuottaa lisä-ääniksi #5, b9 ja 11, lievästi alt-meinikni
 
Tässä on vielä listattuna joitain korvauksia:
 
I- asteelle (C-duurissa):
 

Korvaava   Kuulostaa
Am         C6
Am7        C6
Am9        C6/9
Em         CMaj7
Em7        CMaj9
G          CMaj9

 
Seiskoille (G7:lle C-duurissa)

Korvaava   Kuulostaa
Dm         G9
Dm7        G9/11
FMaj7      C9/11/13
Bm7b5      G9

Sitten vielä muutama seiskoille (Käytetään vielä sitä G7:aa) niin, että tulee muunneääniä mukaan;
 

Korvaava   Kuulostaa
Abmaj7     G11b9#5
Abm7       G7b9#5
Abdim7     G7b9
Abmmaj7    G7b9#5
Fm7        G11b9#5
Dmmaj7     G9b5

 
Tämähän on vain yksi lähestymistapa muiden joukossa. Kaikkia korvaavia arpeggioita kaikille mahdollisille soinnuille ei varmaan kannata edes yrittää alkaa pähkäilemään. Enkä usko, että näitä kannattaa pänttäämällä alkaa opetella, koska silloin saattaa unohtua se kaikkein tärkein, eli itse soittaminen. Jos näistä jotain uusia ituja tai uusia likkejä tai edes jotain saa aikaiseksi, niin hyvä. Siihen, mikä arpeggio on oikea mihinkin paikkaan ja minkäkin soinnun korvaukseen tms, on olemassa yksi ainoa oikea sääntö: Se mikä itsestä kuulostaa hyvältä.