Lyriikka ›

Tässä tulee tietyin tavoin vastaukseni kirjoitteluun sanoituksen tekniikasta. Ymmärrän, että se on hyvä opetella. Mutta sitten puuhastelee meikäläisiä, joille se on vaikeaa. Osaan toki laskea tavuja, mutta kun lähtee kirjoittamaan, tunne vie tekstiä, ja ehkä joku muu yrittää sovittaa säveleen tekstin, joka taitaa. Haasteellistahan se on. Mutta ei teksti, mitä lauluksi ajattelee ole Jumalan sanaa, sitä voi tietyin ehdoin muuttaa. Laulunteko on tiimityötä. Ainakin sille, joka ei itse osaa säveltää. Tai sitten sanat jäävät runoiksi tai tämmöisessä tapauksessa kuten alla olevaa sekasikiöksi. Ei runo, eikä laulunsanoitus. Ja kuten minulla melkein aina, taustalla soi jokin musiikki, nyt se oli Joe Satriani; Revelation. Lupaan muuten, että teen vielä tarkoitin harkitut sanat.
 

 
Tehtaankadulta Bulevardille (12.12.2008)
 

 
Mun vallankumous on sä ja mä
vesiputous silmästä toiseen.
Yritän hillitä meitä,
mut tunteen hallintaa sekin
et mennään maan alle pakoon niitä,
jotka yrittää erottaa
kiinni kasvaneita toisistaan.
 
Sä toit sänkyyni heräävän meren
loit tunnelman kuvitelman (kuvitelmaan)
en voi kieltää mä nautin.
 
Sä vastaat puhelimeen ja meet,
monet hyvät tunteet päättyy arkeen.
Ne kestää vain pienen matkan
Tehtaankadulta Bulevardiin (lle).
(Koska) toiset päättää täytyy jättää meri,
vaikka se heräsi meihin.
 
Sä toit sänkyyni heräävän meren
loit tunnelman kuvitelman (kuvitelmaan)
en voi kieltää mä nautin.
 
Mun vallankumous on sä ja mä
vesiputous silmästä toiseen.
 
Sä vastaat puhelimeen ja meet,
monet hyvät tunteet päättyy arkeen.
Ne kestää vain pienen matkan
Tehtaankadulta Bulevardiin (lle).
 

 
MR

En yleensä kauheesti diggaile sun tekstejä, mutta tästä kyllä tykkään. Teksti rakentuu hienosti niin, että se kiteytyy juuri siihen asiaan jota eniten toistetaan. Toisin sanoen tässä on ainesta vaikka pieneksi hitiksi jos joku tämän onnistuu säveltämään niin ettei teksti menetä tenhoaan.
 
Sulkeisiin laitetuista vain "(lle)" olisi musta huono vaihtoehto. Muuten käyttäisin noita sulkeiden sisäisiä vaihtoehtoja.
 
Tekstin nimi on myös ehdottoman hieno. Tekisi melkein mieli jopa lainata sitä :)

Kiitti tekstiurakoitsija, ja ensinnäkin siitä, että annat asiallista palautetta, ja myös siitä, että jaksat jakaa tietoa, joskin teet sen joskus "hieman" ärsyttävällä tavalla. Mutta täytyy kunnioittaa jokaisen persoonaa, ja sinä olet sinä.
 
Yksi huono puoli täällä lyriikkapalstalla, että kirjoittajat saavat liian vähän palautetta. Tiedän, että itse syydän tänne paljon tekstiä, ja kaikkiin niihin tuskin ehtii paneutumaan, ja kaikki tekstit tuskin, edes kaipaavat enempiä kommentteja. Mutta puhun muidenkin puolesta. Itse yritän aina antaa palautetta, jos vain suinkin kykenen ja ehdin. Koska mitenkään muuten tuskin kehittyy. Jos ei saa, eikä ota vastaan asiallista palautetta, voi sitä huumorillakin höystää!!
 
Tekstin sisältö on paljolti makuasia. Tietenkin hyvä laululyriikka, ja runous kaipaavat jotain kriteereitä (näin oletan) ollakseen sitä lajia mitä kuuluukin. Toisaalta olen altis kokeilulle, en halua rajata kirjoittamista vain tiettyyn tyyliin, ja silloin epäonnistumiset myös hipovat hihoja.
 
Urakoitsija, oletko muuten lukenut kirjan: Ajatus kuluttaa kiveä. Pasi Lankisen kirjoittama (mitan eroosio Juha Mannerkorven lyriikassa. Se on ollut yöpöydälläni kauan. Hyvä kirja myös oppia laululyriikkaa, tosin vaikeatajuinen, jos ei ole perillä näistä jutuista kuten minä en ole. Kahlekuningas kannattaa lukea, se on hyvä opus. Mutta vaikka näitä joskus tankkailen. Menen kuitenkin näissä sanoituksissa omille teille, ja opit unohtuvat, jos mitään niistä ymmärsinkään.
 
Tuosta tekstistä siinä on yksi kohta mitä vielä mietin: Vesiputous silmästä toiseen, se voisi olla
vesiputous silmästä kasvoihin tai ym. Tuo kohta siitäkin huono, että myöhemmin puhutaan kiinni kasvaneista toisistaan. Vähän vääränlaista toistoa, mutta usein ensimmäinen intuitio on hyvä, ei aina. Ehkä jätän alkuperäiseen muotoon?
 
Ja kaikille muuten kannattaa kuunnella Joe Satrianin: Professor Satchafunkilus and the Musterion of Rock ja vielä vaikka Yoko Onoa.

Tuosta tekstistä siinä on yksi kohta mitä vielä mietin: Vesiputous silmästä toiseen, se voisi olla
vesiputous silmästä kasvoihin tai ym. Tuo kohta siitäkin huono, että myöhemmin puhutaan kiinni kasvaneista toisistaan. Vähän vääränlaista toistoa, mutta usein ensimmäinen intuitio on hyvä, ei aina. Ehkä jätän alkuperäiseen muotoon?
 
Musta "vesiputous silmästä silmään" on jollain lailla toimivakin ilmaus. Mä ymmärrän sen niin että kaksi tai useampi ihmistä itkee yhdessä toistensa itkun yllyttäminä/liikuttamina.. En sitten tiedä onko se se asia jota halusit ilmauksella sanoa.
 
Tällaisilla keskustelupalstoilla se palaute on (ja saakin musta olla) sellaista tajunnan virtaa tekstin välittömästi aiheuttamista fiiliksistä. Se ei ole ihan sama asia varta vasten laadittu tekstikohtainen palaute korjausehdotuksineen ja kunnollisine perusteluineen (sellainen on jo ihan rahan arvoista työtä). Käytännössä (tämä ei liity sun kirjoitteluun) kun tekstistä on antamassa syväluotaavaa palautetta ja korjausehdotuksia, niin sen palautteen tekemiseen menee sitä enemmän aikaa, mitä vähemmän palautteen saaja jo osaa.

Mä ymmärrän sen niin että kaksi tai useampi ihmistä itkee yhdessä toistensa itkun yllyttäminä/liikuttamina.. En sitten tiedä onko se se asia jota halusit ilmauksella sanoa.
 
noin sen juuri ajattelin, mutta jotenkin koin tekstin luettuani, että se kohta töksähti jotenkin, mutta annan sen olla noin.

 
............................
Tällaisilla keskustelupalstoilla se palaute on (ja saakin musta olla) sellaista tajunnan virtaa tekstin välittömästi aiheuttamista fiiliksistä.
 

 
joo noinkin, kunhan vain ihmiset saavat palautetta, tajunnanvirtakin voi olla, niin hassulta kuin se kuulostaa, juuri asiallista. Vahingon kautta asiallista ja hyvin toimivaakin.

Korjattu versio
 

 
Tehtaankadulta Bulevardille (12.12.2008)

 

Mun vallankumous on sä ja mä
vesiputous silmästä toiseen.
Yritän hillitä meitä,
mut tunteen hallintaa sekin
et mennään maan alle pakoon niitä,
jotka yrittää erottaa
kiinni kasvaneita toisistaan.

Sä toit sänkyyni heräävän meren
loit tunnelman kuvitelmaan
en voi kieltää mä nautin.

Sä vastaat puhelimeen ja meet,
monet hyvät tunteet päättyy arkeen.
Ne kestää vain pienen matkan
Tehtaankadulta Bulevardiin.
Koska toiset päättää täytyy jättää meri,
vaikka se heräsi meihin.

Sä toit sänkyyni heräävän meren
loit tunnelman kuvitelmaan
en voi kieltää mä nautin.

Mun vallankumous on sä ja mä
vesiputous silmästä toiseen.

Sä vastaat puhelimeen ja meet,
monet hyvät tunteet päättyy arkeen.
Ne kestää vain pienen matkan
Tehtaankadulta Bulevardiin.

 

MR
 
vain pieni kielioppikysymys, piste koska sanan edessä? vai ei välimerkkiä lainakaan? Pilkku siihen ei käy asian vuoksi.
 
Tehtaankadulta Bulevardiin.
Koska toiset päättää täytyy jättää meri,
vaikka se heräsi meihin.

Turhapa niistä tavuista mussuttaa, koska jos tähän saa väsättyä toimivan melodian, tää on todella hyvä.

vain pieni kielioppikysymys, piste koska sanan edessä? vai ei välimerkkiä lainakaan? Pilkku siihen ei käy asian vuoksi.
 
Tehtaankadulta Bulevardiin.
Koska toiset päättää täytyy jättää meri,
vaikka se heräsi meihin.
 
Tässä tapauksessa voi käyttää pistettä. Se ei ole koska sanan edessä vaan toteamuslauseen "Tehtaankadulta Bulevardiin" lopussa.
 
Seuraava lause on yhtä kuin "meri täytyy jättää koska toiset pättävät niin, vaikka se heräsi meihin". Kyse on vain käänteisestä sanajärjestyksestä ja oudosta lauseenmuodostuksesta.
 
Mä en käytä lyriikassa yleensä välimerkkejä ollenkaan, paitsi silloin kun sillä on ilmaisun kannalta merkitystä. Myös isoja kirjaimia käytetään yleensä lyriikassa vain nimissä jne. Kun isoja kirjaimia ja välimerkkejä käyttää hyvin harvoin niiden teho kasvaa. Laululyriikassa ei ole oikein sitäkään syytä välimerkkien käyttöön kun teksti rytmittyy joka tapauksessa musiikin mukaan ja melodia jäsentää lauseet ja viimekädessä määrittelee painopisteet.

monet hyvät tunteet päättyy arkeen.
 
Nice, pidän tosta. Pelkästään tossa lauseessa on jo paljon enemmän kun monessa kappaleessa, joka on esim. Radioon eksynyt.

tämä kohta voisi olla pieni filosofoinnin paikka: monet hyvät tunteet päättyy arkeen.
 
oikeastaan olen itseni kanssa eri mieltä, nimittäin minusta arkeen liittyy juuri hyvät tunteet. Mutta nämä ovatkin laulunsanat, eivätkä kuvaa minua. Siis tässä kohdin ne ovat ihan paikallaan. Suuret rakkauden hetket, etenkin varastetut päättyvät arkeen, ja todella pudoten kuin huppupäässä kuoppaan.

oikeastaan olen itseni kanssa eri mieltä, nimittäin minusta arkeen liittyy juuri hyvät tunteet. Mutta nämä ovatkin laulunsanat, eivätkä kuvaa minua. Siis tässä kohdin ne ovat ihan paikallaan. Suuret rakkauden hetket, etenkin varastetut päättyvät arkeen, ja todella pudoten kuin huppupäässä kuoppaan.
 
Hyvät tunteet ajoittuvat minulla usein viikonloppuihin, työpaikkani kun on niin tylsä.
Huppu päässä kuoppaan olen pudonnut jo niin usein, että se ei tunnu enää miltään.
Aina sieltä on ylös päästy, revitty huppu päästä, kunnes jonkin ajan kuluttua sinne on pudottu yllättäen uudelleen. Nykyisin ei tosin vuosiin, mutta reunalla on käyty muutaman kerran horjumassa.

Johannes Kurkunkastaja, haluan vastata sinulle runollani.
 
******************
 

 
Yön tunteina haluan olla lammaspaimen
ehkä voin ylittää ihmisarvoni
nousta jonnekin korkeuksiin
laitan kädet ristiin peiton päälle turvallisesti.
 
Yö on kuitenkin päättyvä askeleisiin
 
mitä on yön ja aamun välissä?
sinä itse olet kaiken tapahtuman välissä
 
Aika on nuorallatanssijan naru
- juoksen narun päästä toiseen
 
katson kelloa tietokoneen oikeasta nurkasta, se on 00.17
 
sammutan koneen. Katulampun alla ei ole ketään. Kukaan ei edes tirkistele mitä minulle kuuluu?
 
Palaan alkuun: Yön tunteina haluan olla lammaspaimen
 

 

MR

Hmmm... ylläolevaan:
Psykopaatteja (joita on toki vaikea tunnistaa) ja etenkin ylitunteelliset naiset, ovat paljon paljon vaarallisempia elonpolkumme tiellä kuin moni arvaakaan.

en tiedä mitä on ylitunteellisuus, mutta realismin tunnen. Oikeastaan
mieleeni on tullut, että täällä laululyriikkaa kirjoittavat miehet paljon enemmän, siis ainakin täällä. Eli tunteellisuutta on miehissä paljon, liekkö ylitunteellisuutta, vai ylikuumenemista. Ainakin kun joskus lukee mielipiteitä. Mutta hyvä se vain on, että tunnetaan tunteita...jalat maassa, joskus jäässä, joskus tulisilla hiilillä.

Laulujen sanoituksista:
 
-Mitä haluat sanoa selkeästi tekstilläsi kuulijolle tarinana kertoa, niin
kiteytä sanomasi pieneen ja ymmärrettävään muotoon sanoin ja lausein, jotka pöljätkin ymärtävät -ainakin toisella kuuntelukerralla.
-"Älä siis tekotaiiteile tarinoilla, joita ei kukaan ymmärrä" (Rafaelin enkeli-teksti ja laulu Pekka Ruuskan tekeminä on poikkeus -ja onhan muitakin)
OPETTELE NUOTIT AIKA-ARVOINEEN!! Tekstien " parsiminen" on vittumaista puuhaa ja tappelua joidenkin ns. "laulunsanoittajien" kanssa.
 
Vitut minä näistä ja Kaanaan häistä.
Hyvää Joulua!

Laulujen sanoituksista:
 
-Mitä haluat sanoa selkeästi tekstilläsi kuulijolle tarinana kertoa, niin
kiteytä sanomasi pieneen ja ymmärrettävään muotoon sanoin ja lausein, jotka pöljätkin ymärtävät -ainakin toisella kuuntelukerralla.
-"Älä siis tekotaiiteile tarinoilla, joita ei kukaan ymmärrä" (Rafaelin enkeli-teksti ja laulu Pekka Ruuskan tekeminä on poikkeus -ja onhan muitakin)
OPETTELE NUOTIT AIKA-ARVOINEEN!! Tekstien " parsiminen" on vittumaista puuhaa ja tappelua joidenkin ns. "laulunsanoittajien" kanssa.
 
Vitut minä näistä ja Kaanaan häistä.
Hyvää Joulua!
 
:) Huono päivä!?
 
Vexi ei osannut nuotteja ennenkuin rupes sanoittamaan liukuhihna-hommina fazerilla, mutta sen takia hänet pistettiinkin ne opettelmaan että elämä olisi helpompaa. Mäkään en nuotteja osaa vielä, mutta työn alla ne on. Tavoitteena olisi että jonain päivänä voisi kirjoittaa vaikka Jukka Virtasen tapaan tekstiä suoraan partituuriin ;)

:) Huono päivä!?
 
Vexi ei osannut nuotteja ennenkuin rupes sanoittamaan liukuhihna-hommina fazerilla, mutta sen takia hänet pistettiinkin ne opettelmaan että elämä olisi helpompaa. Mäkään en nuotteja osaa vielä, mutta työn alla ne on. Tavoitteena olisi että jonain päivänä voisi kirjoittaa vaikka Jukka Virtasen tapaan tekstiä suoraan partituuriin ;)
 
Hyvä! Opettele ne nuotit aika-arvoineen. Aivovoimistelu sanoittajan ikilelu.
 
Moderni runous on huuhaata, joiden tekijöitä kriitikot ylistävät, mutta kansa ei ymmärrä.

Hyvä! Opettele ne nuotit aika-arvoineen. Aivovoimistelu sanoittajan ikilelu.
 
Moderni runous on huuhaata, joiden tekijöitä kriitikot ylistävät, mutta kansa ei ymmärrä.
 
Noo.. Moderni runous tulee sisältö edellä ja rytmi rakennetaan itse tekstiin. Se on ihan eri laji kuin laululyriikka eikä niitä musta oikein pitäisi sekoittaa, ellei tiedä mitä on tekemässä.
 
Arno Kotro on erinomainen esimerkki modernista lyriikasta, jota kansa ymmärtää. Se tanssii kaksoismerkityksillä ja rytmi on selkeästi aistittavissa ja jokaisella tyhjällä rivillä on funktio. Ikävä kyllä huonoa modernismia näkyy niin paljon että suuri osa hyvistä teksteistä hukkuu siihen muodikkaan tekotaiteelliseen sanasuohon.