Kitarat: kitarakamat ›

Hommasin Vintage VSA535:sen joka on varustettu 10 sarjan kielillä.
Omaan hanskaan ne tuntuu hieman ohuilta.
Les Paulissa käytän 12 sarjalaisia.
 
Kuinka tuhteja sarjoja käytätte itse 335 malleissa?

Mun mielestä käyettävä kielten paksuus ei johdu kitaran mallista vaan soittotuntumasta se kun vaihtelee jopa samanmallisilla kitaroilla. Laita vaan semmoiset jotka itselle tuntuu hyvältä.

Mun mielestä käyettävä kielten paksuus ei johdu kitaran mallista vaan soittotuntumasta se kun vaihtelee jopa samanmallisilla kitaroilla. Laita vaan semmoiset jotka itselle tuntuu hyvältä.
 
Juuri näin. Varsinkin jos on toisessa kitarassa 12-setti, niin vähän pakostikin tuntuu 10-setti sen jälkeen ohuelta. Koita vaikka sitä 12-settiä siihen 335:een myös, että miltä tuntuu.

Hommasin Vintage VSA535:sen joka on varustettu 10 sarjan kielillä.
Omaan hanskaan ne tuntuu hieman ohuilta.
Les Paulissa käytän 12 sarjalaisia.
 
Vaikka kitaroiden fyysinen kokoero (335 vs LP) on huomattava, niissä on tasan sama skaala. Siis jos 12-setti toimii LP:ssa, niin toiminee se myös 335:ssa.
 
Tavallinen 10-setti on kyllä aika hintelä 335:een. Punotut kielet ei saa sitä alakertaa toimimaan, imho. !0-52 toimii jo ihan eri tavalla.

Mulla oli JAK 335:ssä, kuten kaikissa muissakin käyttämissäni kitaroissa 11-52 -setti, joka on aika mukava kompromissi: noilla paksuuksilla kitara rupeaa jo soimaan, mutta tatsi on silti mukavan kevyt.

Itsellä on 335-kopsussa .12-.52(tai. 54) -setti. Eihän tuolla hirmu bendejä mielellään tee, mutta muuten on yllättävänkin kevyt soittaa. PItää olla vain satulan korkeus ja muutenkin action kohdallaan.
 
Stop barin korkeudella suhteessa TOM:iin voi säätää yllättävän paljon tatsin jäykkyyttä/keveyttä. Paksuilla kielillä, jos siltä tuntuu kannattaa kielten kulmaa tallapalojen yli loiventaa, painetta riittää muutenkin. Mielestäni .11 - .12. -setit ovat aivan omiaan 335-malliseen. Tehdaskielet ovat yleensä aina sieltä osuimmasta päästä. J&D-tosin oli varustettu .12-setillä ja punotulla G-llä, joten noinkin joskus.

Kyllä noilla kielillä on vaikutusta myös soundin kirkkauteen. 10-setti soi kyllä kirkkaammin kun 11-setti. Humppareiden kanssa 10-setti voi toimia soundin puolesta, mutta kyllä mulla on jo monta vuotta ollut 11-setti ihan soittotatsisyistä joka kitarassa.

Stop barin korkeudella suhteessa TOM:iin voi säätää yllättävän paljon tatsin jäykkyyttä/keveyttä. Paksuilla kielillä, jos siltä tuntuu kannattaa kielten kulmaa tallapalojen yli loiventaa, painetta riittää muutenkin.
 
Siis niingu mitähäh..?
Stop Bar'ia ku laskee/nostaa,niin tatsi jäykistyy/kevenee..vai..?
Siis tietty edellyttäen että talla pysyy asemissaan koko ajan.

Siis niingu mitähäh..?
Stop Bar'ia ku laskee/nostaa,niin tatsi jäykistyy/kevenee..vai..?
Siis tietty edellyttäen että talla pysyy asemissaan koko ajan.
 
juuri noin, kun kielten kulma tallan kohdalla on suurempi (stop bar suhteessa alempana), niin tatsi jäykkenee. Vastaavasti toisinpäin. Tuo säätömahdollisuus on käsittääkseni yksi ko. tallakonstruktion ideoistakin.

Tulevaan Custom "ES355"-malliin ajattelin ihan nuita GHS Eric Johnson Nickel Rockers 11-52 kokeilla. Toiminut hienosti tähän asti 24,75" skaalaisissa Pauleissa meikäläisen kourassa.

Rotosound purples, 12-52 punotulla g:llä, on vakiintunut samickiini (335-kopio). Mutta kyllähän tuo on kitarakohtainen juttu. Kokeilemalla selviää.
 
ed. Niin, 2kpl 12-settiä punomattomalla g:llä kaupan edukkaasti: http://muusikoiden.net/tori/nayta.php?id=283539
 
Erehdyksessä ostanu nuo setit, kun pitäisi olla punotulla g:llä...

Tulevaan Custom "ES355"-malliin ajattelin ihan nuita GHS Eric Johnson Nickel Rockers 11-52 kokeilla. Toiminut hienosti tähän asti 24,75" skaalaisissa Pauleissa meikäläisen kourassa.
 
Mun mielestä noi toimii paremmin Fender-tyylisissä kitaroissa (stratoonhan ne on suunniteltukin) joissa on suorat kielilinjat virittimille. Ite tuskastuin siihen virehäikkään mitä tuppaa aiheuttamaan D-kielelle kun punonta on tuollainen osin hiottu, aiheuttaa samanlaista tuskaa kun G kielikin tyypillisessä lapakulmallisessa.
 
Kouraan voi toki hyvinkin sopia, mut noin niinkö tekniseltä puolelta. Mun mielestä puoliakustisessa kannattaa käyttää aikas tuhteja kieliä, 11-52 on ihan jees.

Mun mielestä noi toimii paremmin Fender-tyylisissä kitaroissa (stratoonhan ne on suunniteltukin)
 
Ei pidä paikkaansa. 10-50 setti on ilmeisesti 25,5" skaalalle ja 11-52 sitten 24,75". Onhan sillä Eerikillä muitakin soittimia kuin Stratoja.
 
joissa on suorat kielilinjat virittimille. Ite tuskastuin siihen virehäikkään mitä tuppaa aiheuttamaan D-kielelle kun punonta on tuollainen osin hiottu, aiheuttaa samanlaista tuskaa kun G kielikin tyypillisessä lapakulmallisessa.
 
En usko että lapakulmalla on suurta tekemistä tässä, sillä onhan Eric Johnson Stratossakin eri korkeuksilla olevat viritystapit ja kielet tulevat kulmassa (ilman stringtreetä)... ja muissa Stratoissa on sitten stringtree taikka kaksi. Veikkaisin että 6-inline vs. 3+3 virityskoneistoilla voi olla jotain tekemistä asian kanssa, vaan eipä ongelmia ole esiintynyt. Ehkä jollain perinteisellä muovisatulalla asia voi olla toisin, mutta itse olen teettänyt ja viilauttanut soittimieni satulat kieliseteille sopiviksi ja tuskanhiki jää yleensä "haaveeksi".
 
Minusta sitäpaitsi tuo osittainen rollereiden aiheuttama "punoksen litistäminen" kielen punosvaiheessa nimenomaan lisää kielen sutjakkuutta satulaurassa, kuin perinteisessä roundwoundissa, joka sahaa satulaurassa sopivasti kanittaen ja jumittaen. Täysin flatit olisivat muuten omiaan, mutta soundi menee turhan tuhnuksi (sopii toki johonkin musatyyliin, ei siitä sen enempää).

Ei pidä paikkaansa. 10-50 setti on ilmeisesti 25,5" skaalalle ja 11-52 sitten 24,75". Onhan sillä Eerikillä muitakin soittimia kuin Stratoja.
 
No jos sanon että "mun mielestä" niin toki se pitää paikkansa;) Varmasti Eerikillä on muitakin soittimia, mut stratolla se pääasiassa vetelee, eikö?
 
En usko että lapakulmalla on suurta tekemistä tässä, sillä onhan Eric Johnson Stratossakin eri korkeuksilla olevat viritystapit ja kielet tulevat kulmassa (ilman stringtreetä)... ja muissa Stratoissa on sitten stringtree taikka kaksi. Veikkaisin että 6-inline vs. 3+3 virityskoneistoilla voi olla jotain tekemistä asian kanssa, vaan eipä ongelmia ole esiintynyt.
 
Juu, tätä tarkoitin. Kyse on siis G-mallinen lapa vs, F-mallinen, jossa siis kielilinjat pitäisivät olla suorat. (Jos soitin on oikein rakennettu.) Eri korkeuksilla olevat viritystapit vaikuttavat enemmänkin siihen ettei kielten alasvetäjiä tarvi laittaa, mut tuohon on muitakin konsteja... Tuo taas menee enemmänkin meiän rakentelijoitten puolelle...
 
Ehkä jollain perinteisellä muovisatulalla asia voi olla toisin, mutta itse olen teettänyt ja viilauttanut soittimieni satulat kieliseteille sopiviksi ja tuskanhiki jää yleensä "haaveeksi".
 
Perinteinen muovisatula................... Hyi helvata... Ei satulaa tehdä muovista, jos sellainen hirvitys on kitarassa niin teen itse hirvenluusta satulan.
 
Minusta sitäpaitsi tuo osittainen rollereiden aiheuttama "punoksen litistäminen" kielen punosvaiheessa nimenomaan lisää kielen sutjakkuutta satulaurassa, kuin perinteisessä roundwoundissa, joka sahaa satulaurassa sopivasti kanittaen ja jumittaen. Täysin flatit olisivat muuten omiaan, mutta soundi menee turhan tuhnuksi (sopii toki johonkin musatyyliin, ei siitä sen enempää).
 
Tämäpä sen ongelman juuri aiheuttaakin, perinteinen punottu kieli ei juurikaan luista satulassa. Hiottu punottu luistaa, jolloin alkaa punotulle kielelle tehty satula aiheuttamaan samantyylisiä fiboja kuin punomattomalle G-kielelle.

Minä käytän Ernie Ballin 11-48 settiä Vikingissä, sopivan notkea soittaa, mutta sen verran tukeva, että kitara soi. Vois kyllä koittaa, miten tuo toimisi vuoden sisäänajon jälkeen 10-setillä. Gibson ES-335 tuntuu kyllä vähäisen kokemuksen (musakaupoissa räplätty) perusteella pelavan kivasti sillä tehdas 10 setilläkin, mutta nämä itämaan kopiot ovat jotenkin raskaampaa tekoa ja vaativan himpun paksumpaa settiä alkaakseen soida niin kuin puoliakkarin pitäisi, ohuemmilla ne kuulostavat vaan tavan lankulta.

Vaihdoin Vintageen 12 setin ja hyvin toimii.
 
Eihän tuo bendaus onnistu niin hyvin kuin ohuimmilla kielillä, mutta enhän mä olekkaan mikään soolon soittaja.
 
Nyt botnea löytyy jo ylä-äänilläkin.

No jos sanon että "mun mielestä" niin toki se pitää paikkansa;) Varmasti Eerikillä on muitakin soittimia, mut stratolla se pääasiassa vetelee, eikö?
 
Lähinnä tarkoitin tuossa sitä, ettei kyseisiä kieliä ole ainoastaan Stratoihin suunniteltu. Otin silmätikuksi siis sen mitä kirjoitit sulkuihin.
 
Juu, tätä tarkoitin. Kyse on siis G-mallinen lapa vs, F-mallinen, jossa siis kielilinjat pitäisivät olla suorat. (Jos soitin on oikein rakennettu.)
 
Jep, F-lavassa kielet ovat suorina pituussuunnassaan viritystapeille, mutta tekevät satulan kohdalla kulman kääntyessään "alaspäin" lapaa kohti. G-lavassa taas lapakulma poistaa tarpeen kieliohjureille jne.
 
Johtuisiko tästä sitten se, että G:ssä on 3x paksumpi satula kuin F:ssä? Eli D ja G-kielen aiheuttama kurvi rasittaa enemmän satulaa juuri siitä taitoksen kohdalta, ei niinkään sieltä soivan kielen puolelta.
 
Eri korkeuksilla olevat viritystapit vaikuttavat enemmänkin siihen ettei kielten alasvetäjiä tarvi laittaa, mut tuohon on muitakin konsteja...
 
Niin siis, kieliohjurit, stringtreet ja lapakulma vaikuttavat satulan seudulla myös. Korkeussäädettävillä tapeilla virityskoneistossa eliminoidaan osittain tarvetta kieliohjureille ja/tai lapakulmalle.
 
Tuo taas menee enemmänkin meiän rakentelijoitten puolelle...
 
No hei... on täälläkin pari soitinta rakenneltu :)
 
Perinteinen muovisatula................... Hyi helvata... Ei satulaa tehdä muovista, jos sellainen hirvitys on kitarassa niin teen itse hirvenluusta satulan.
 
Jep. Hyvällä tai hyvillä satuloilla olen saanut eliminoitua vaikkapa bendauksien jälkeiset epävireisyydet minimiin. Siksi en siis koe valitsemistani kielistä koituvan ongelmia juuri lainkaan. Unelma täydellisestä vireestä haihtui jo kauan ennen tätä.
 
Tämäpä sen ongelman juuri aiheuttaakin, perinteinen punottu kieli ei juurikaan luista satulassa.
 
Joka jää reilusti epävireeseen kun sitä bendaa sävelaskeleen tai puolitoista. Se antaa periksi, mutta ei jaksa palautua paikalleen. Tässä mielestäni pienestä luistosta on vain ja ainoastaan hyötyä. GHS EJ:t kanittavat LP:n satulaurassa vähemmän mitä Boomersit. Elixir Nanowebit toimivat myös hienosti.
 
Hiottu punottu luistaa, jolloin alkaa punotulle kielelle tehty satula aiheuttamaan samantyylisiä fiboja kuin punomattomalle G-kielelle.
 
Eli toimii oikein, vaimitähäh? Ei muuta kuin lukittavat satulat kaikkiin skeboihin? Ei kai nyt sentään. Kielen nimenomaan pitää istua urassaan jämäkästi mutta myös luistaa tarvittaessa. Tämä on elinehto kun puhutaan soittimista joissa on herrasmies-kampela tahi halutaan säilyttää viimeisetkin vireen rippeet bendailujen ja vibratojen jälkeen. Näin mie ainakin homman olen käsittänyt. Nyt vain saan sellaisen kuvan siun kirjoittelusta, että kielet olisi kaikista paras liimata kiinni satulaan, ja että mitä enemmän ne jumittavat urassaan, sen parempi. Kenties ja toivottavasti olen käsittänyt jotain väärin :)

Jep, F-lavassa kielet ovat suorina pituussuunnassaan viritystapeille, mutta tekevät satulan kohdalla kulman kääntyessään "alaspäin" lapaa kohti. G-lavassa taas lapakulma poistaa tarpeen kieliohjureille jne.
 
Johtuisiko tästä sitten se, että G:ssä on 3x paksumpi satula kuin F:ssä? Eli D ja G-kielen aiheuttama kurvi rasittaa enemmän satulaa juuri siitä taitoksen kohdalta, ei niinkään sieltä soivan kielen puolelta.
 
Tero, mitä tekemistä satulan paksuudella voisi olla satulan jälkeisen kulman kanssa?
 
Gibsonissa 3x paksumpi satula kuin Fenderissä? No, ehkä maksimissaan x1,5.. tai siis ainakin aidoissa Gibsoneissa. Kopioista miulla ei ole juurikaan kokemusta, kun ne eivät hirveästi kiinnosta.. "Only Gibson is good enough"
 
Jep. Hyvällä tai hyvillä satuloilla olen saanut eliminoitua vaikkapa bendauksien jälkeiset epävireisyydet minimiin. Siksi en siis koe valitsemistani kielistä koituvan ongelmia juuri lainkaan. Unelma täydellisestä vireestä haihtui jo kauan ennen tätä.
 
Laadukkailla kielillä voi parantaa vireisyyttä, sekä kielten vireessä pysymistä huomattavasti (huom! kaksi eri asiaa).
 
Joka jää reilusti epävireeseen kun sitä bendaa sävelaskeleen tai puolitoista. Se antaa periksi, mutta ei jaksa palautua paikalleen. Tässä mielestäni pienestä luistosta on vain ja ainoastaan hyötyä. GHS EJ:t kanittavat LP:n satulaurassa vähemmän mitä Boomersit. Elixir Nanowebit toimivat myös hienosti.
 
Mielestäni Boomersit ja Nickel Rockersit ovat jotakuinkin huonolaatuisimmat merkkikielet markkinoilla; ongelmana vireisyys, sekä soundillinen kestävyys. Tämä siis aivan oma mielipiteeni..
 
Eli toimii oikein, vaimitähäh? Ei muuta kuin lukittavat satulat kaikkiin skeboihin? Ei kai nyt sentään. Kielen nimenomaan pitää istua urassaan jämäkästi mutta myös luistaa tarvittaessa. Tämä on elinehto kun puhutaan soittimista joissa on herrasmies-kampela tahi halutaan säilyttää viimeisetkin vireen rippeet bendailujen ja vibratojen jälkeen. Näin mie ainakin homman olen käsittänyt. Nyt vain saan sellaisen kuvan siun kirjoittelusta, että kielet olisi kaikista paras liimata kiinni satulaan, ja että mitä enemmän ne jumittavat urassaan, sen parempi. Kenties ja toivottavasti olen käsittänyt jotain väärin :)
 
Oletko koskaan kuullut punomattoman G-kielen vireongelmasta? Jos olisit kuullut, ymmärtäisit todennäköisesti vähän paremmin mihin LesFender viittasi vastaavanlaisella D-kielen vireongelmalla Nickel Rockersseilla. Tuolla siun kirjoittelulla kerrot vain, että et valitettavasti ymmärrä mitä LesFender siulle yrittää asiasta viestittää. Ihan muutenkin mielenkiintoista luettavaa.. ;))
 
Selkeyden vuoksi; en siis ota tässä kantaa ko. ongelmaan puoleen tai toiseen, vaan kommentoin lähinnä tuota kahden kirjoittajan välistä ymmärtämisongelmaa..

Tero, mitä tekemistä satulan paksuudella voisi olla satulan jälkeisen kulman kanssa?
 
Ei suoranaisesti kulman kanssa, vaan kitkapinta-alan kanssa, jonka kieli muodostaa satulauran kanssa. Kapeampi/ohuempi satula muodostaa vähemmän kitkaa? Eli G:ssä on jo lähtökohtaisesti heikompi edellytys G-kielen vireenpysymiselle.
 
Gibsonissa 3x paksumpi satula kuin Fenderissä? No, ehkä maksimissaan x1,5.. tai siis ainakin aidoissa Gibsoneissa. Kopioista miulla ei ole juurikaan kokemusta, kun ne eivät hirveästi kiinnosta.. "Only Gibson is good enough"
 
No joo, yliammuttuhan tuo 3x oli, mutta ainakin keräsi huomion. Lähinnä pointti oli tuo mitä edellisessä kappaleessa höpisin.
 
Laadukkailla kielillä voi parantaa vireisyyttä, sekä kielten vireessä pysymistä huomattavasti (huom! kaksi eri asiaa).
 
Kitaran teknisestä toteutustavasta johtuen vireisyyttä ei kauheasti taideta pelkillä kielillä parantaa, vireessä pysymistä kylläkin. Virevirhe taitaa olla riippuvainen otelaudasta (nauhojen sijainti suhteessa satulaan ja tallaan/tallapaloihin). Vireessä pysymistä kielten ohessa avittaa myös talla ja satula, josta nyt olemme höpisseet (jos oletetaan että virityskoneisto on sen verran laadukas ettei vuoda ja falskaa.)
 
Mielestäni Boomersit ja Nickel Rockersit ovat jotakuinkin huonolaatuisimmat merkkikielet markkinoilla; ongelmana vireisyys, sekä soundillinen kestävyys. Tämä siis aivan oma mielipiteeni..
 
Mielenkiintoisen asiasta tekee se, että GHS on yksi suurimmista valmistajista ja taitaapi tehdä suurimman osan markkinoilla olevista kielistä (tiedä vaikka sinullakin olisi GHS:t?), yhdessä LaBellan ja D'Addarion kanssa.
 
Soundillisesta kestävyydestä en sano mitään, se kun on täysin subjektiivista (vaikuttaa esim. soittajan käsien hikoilu yms.) Sen sijaan laatua voidaan mitata monella muulla eri mittarilla. Ostamistani GHS-seteistä yksikään ei vielä ole sisältänyt epäkuranttia tavaraa (toisin kuin DR:llä, Ernie Ballilla, Elixirillä ja muutamalla muulla merkillä.) Samoin saman setin ostaessani voin luottaa siihen että kielet vetävät samalla jännitteellä, jolloin kaularautaa ja/tai tallaa ei tarvitse juuri koskaan säätää (toisin kuin muutaman muun valmistajan kohdalla). Intonaatio-ongelmia ei ole vielä ilmennyt, tosin miulla on mittarina vain KORG GT-120, ei Petersonia. Olen ihan tyytyväinen siihen että nuo kielet kestävät sen 4 viikkoa, kulutustavaraahan kielet ovat. Tärkeimpänä tietysti soundi, joka noissa Nickel Rockereissa on mukavan "vintage" ja tuntuma näpeissä on hyvä.
 
Olet oikeutettu mielipiteeseesi, enkä minäkään kyllä Boomerseista diggaile. Nickel Rockersit sen sijaan ovat tuntuneet toimivan. Elixireillä soittelin ennen näitä, ja niitä ennen oli DR:t. Katsotaan nyt kauanko nämä EJ:t tuntuvat "omilta" :)
 
Oletko koskaan kuullut punomattoman G-kielen vireongelmasta? Jos olisit kuullut, ymmärtäisit todennäköisesti vähän paremmin mihin LesFender viittasi vastaavanlaisella D-kielen vireongelmalla Nickel Rockersseilla.
 
Toki. D-kielen ollessa ohuehko punottu (ja rollereiden jäljiltä kevyesti lättänä), se alkaa muistuttamaan punomatonta G-kieltä. I've got you both, I think!
 
Tuolla siun kirjoittelulla kerrot vain, että et valitettavasti ymmärrä mitä LesFender siulle yrittää asiasta viestittää. Ihan muutenkin mielenkiintoista luettavaa.. ;))
 
Saattaapi olla. Lähinnä kuitenkin halusin viedä sitä ajattelua kysymyksillä eri suuntaan. Mielenkiinnosta ja siitä, josko asialla olisi toinenkin puoli. Ilmeisesti parempi pysytellä maallikkotasolla ja vääntää kolmen sanan virkkeitä rautalangasta.