Rock, pop, alternative ›

Mulla ei ollut minkäänlaisia odotuksia uudelta levyltä joten tämä toi varsin positiivisen yleisfiiliksen. Pari nihkeää ja mitäänsanomatonta kohtaa levyllä, mutta alku ja loppu toimii vallan makoisasti!

Otinpa tässä pitkästä aikaa nuo Illusionit kuunteluun ja olivatpa kyllä yllättävän heikkoja kokonaisuuksia. Mahtavia biisejä kyllä, mutta kokonaisuus kusee täytekappaleiden myötä pahasti.
 
Tämä nyt on sanottu tuhat kertaa, mutta sanon sen taas: Näistä kahdesta albumista saisi koottua yhden loistavan kokonaisuuden.
 
1. Righ Next Door To Hell
2. Dust N' Bones
3. Don't Cry
4. Perfect Crime
5. Civil War
6. Back Off Bitch
7. November Rain
8. Locomotive
9. Pretty Tied Up
10. You Could Be Mine
11. Estranged
 
Tuollainen olisi mun Use Your Illusion. Näyttääpä muuten ihan vitun hyvältä. Voisi samantien polttaa levylle kyseisen kokoelman.
 
Itse en olisi karsinut juuri mitään biisiä pois. Ja vaikka pitäIS, tekisin sun listaan aikalailla muutoksia.

Tuollainen olisi mun Use Your Illusion. Näyttääpä muuten ihan vitun hyvältä. Voisi samantien polttaa levylle kyseisen kokoelman.
 
Jätit Comankin pois! Se on mun mielestä yksi parhaista Illusion-biiseistä. Samaten kuin The Garden, vaikka siitä tosin kukaan muu ei tunnu yhtään tykkäävän.

Jätit Comankin pois! Se on mun mielestä yksi parhaista Illusion-biiseistä. Samaten kuin The Garden, vaikka siitä tosin kukaan muu ei tunnu yhtään tykkäävän.
 
Meikä ainakin tykkää The Gardenista, ja Garden of Edenistäkin jolla tuntuisi olevan vähän sama homma. Ite en ole edes yrittänyt koota omaa kokoelmaa noista kahdesta, liian vaikea homma mulle. Aina jää jokin loistava biisi väliin.

Pistänpäs oman mielipiteeni Chinese Democracysta tännennäin..
 
Okei elikkäs, aloitettakoon sillä, että on turha arvioida tätä levytlä vertaamalla aikaisempaan musiikkiin mitä Gunnareilta on tullut. Kaikkien aikojen parhaimpiin kuuluva rockbändi ei ole enää vuosiin ollut sama kuin kultavuosinaan ja se on kulkenut eräänlaisen vallankumouksen läpi ja on hullua kun tuntuu, että monet ihmiset odottivat jotain samantapaista kasari- ysäri rockia mitä GNR aikaisemmin julkaisi.
 
Harvalla bändillä omasta mielestäni sama tyyli kestää yhtä tuoreena läpi vuosien, bändit tarvitsevat mielestäni erilaisia kokeiluja selvitäkseen vuosikymmenien yli yhtä ylivoimaisena rockin klassikkona kuin mahdollisesti ollaan oltu.
 
Uusi lätty on selvästi Rosen omia kauniita sävelmiä. Axl on taitaa muusikko ja uskon, että hän tietää sen, mutta piiskaa itseään vähän turhan ankarasti paikotellen. Ehkä levyn taianomaisuus johtuukin osittain sen pitkästä odotteluajasta.
 
Kokonaisuutena levy on vaikeammin ymmärrettävää, vähemmän iskevää. Joidenkin mielestä ehkä jopa tylsää, mutta uskon, että monet muusikot osaavat arvostaa Axlin tuotoksia. Levy ei välttämättä iske näille perus teinirokkareille "Yeah Rock`N Roll! Ollaan niin rebel!", mutta täytyy ottaa huomioon, että GNR, sekä Axl on jo ajat sitten kasvanut tästä yli. Gunnareiden musiikki ei ole enää sitä raivokkaan nuorisobändin angstia, vaan kasvaneen ja itsevarman muusikon mestariteos.
 
Levyn biiseistä näkee selvästi, että Axl on enemmän mahtipontisiin balladeihin sopiva artisti kuin tätä perus rock mättöä lauleskeleva rokkari. Se perus Gunnari henki on edelleen tallella, kuten huomataan esim. biiseistä Chinese Democracy, Shacklers Revenge ja Riad N The Bedouins, se on vaan hillitympää ja kypsempää.
 
Itseen ei niin iskeviä biisejä on levyllä vain muutama: Kylmäksi jättävä lopetus raita Prostitute ja mielenkiintoa herättävästä introsta huolimatta hieman tylsähkö Scraped.
 
Sen sijaan vilunväreitä aiheuttavat balladit kuten Madagascar ja This I love erityisesti ovat koko levyn odotuksen arvoisia sävellyksiä.
 
Itseen Axlin tuotos teki täysin vaikutuksen ja odotan jo innolla lupailtua jatko-osaa Chineselle. Ei ne kriitikot mitään ylensä tiedä, ja tämä osottautui todeksi tämän levyn osalla.

Levyn "tuottaja" kuka milloinkin, on ihan Peukkarista. Kauhea määrä kaikkea ihhan turhaa kihinää ja köhinää "tshuihhh" "kröömmmm" juttuja ,mikä kitaralla ja mikä milläkin tehty. Siis lähes joka biisissä. Kuulokkeilla kun yrittää kuunnella niin hermoon ottaa. Kitaristin rääpäleet vetää parissa biisissä jotain hiivatin tilulilua puolet kappaleesta sinne taustalle. Kauheaa.
 
Hyviä biisejä ja melodioita. Axl laulaa paikoitellen aivan mahtavasti. Raakalla kädellä jos ois raskittu karsia kaikki mitä ei livenä kuulla, pois, ois levystä tullut mun korvalle tosi paljon parempi.
 
Noita kitaristeja ei paikoitellen kestä kuunnella.
 
Pahoittelut avautumisesta. Mielestäni ovat suotta pilanneet paikoin hyvää levyä!

Plagiaatti? ;D Tuli vain heti mieleen kun kuulin. Kappaleiden alut muistuttavat toisiaan
 
http://www.youtube.com/watch?v=uwTkAp-XeDU Gunnarit
http://www.youtube.com/watch?v=6MCPpGT5v8o Mari Rantasila

Axl:n tsätti fanien kanssa:
http://www.metalsludge.tv/home/inde … task=view&id=1711&Itemid=42
 
Ja Axl:n (pitkä) kirjoitus joka vastaa monia faneja askarruttaneisiin kysymyksiin:
http://www.metalsludge.tv/home/inde … task=view&id=1712&Itemid=42
Kantsii lukea.

Otinpa tässä pitkästä aikaa nuo Illusionit kuunteluun ja olivatpa kyllä yllättävän heikkoja kokonaisuuksia. Mahtavia biisejä kyllä, mutta kokonaisuus kusee täytekappaleiden myötä pahasti.
 
Tämä nyt on sanottu tuhat kertaa, mutta sanon sen taas: Näistä kahdesta albumista saisi koottua yhden loistavan kokonaisuuden.
 
1. Righ Next Door To Hell
2. Dust N' Bones
3. Don't Cry
4. Perfect Crime
5. Civil War
6. Back Off Bitch
7. November Rain
8. Locomotive
9. Pretty Tied Up
10. You Could Be Mine
11. Estranged
 
Tuollainen olisi mun Use Your Illusion. Näyttääpä muuten ihan vitun hyvältä. Voisi samantien polttaa levylle kyseisen kokoelman.
 
Jaa ettäkö Bad Obsession ei kelvannut? Eikä Bad Apples? Yesterdaysiakaan ei näy. Niin ja Breakdown kuuluu ehdottomasti levyjen parhaimmistoon.

Sen takia mun mielestäni Illusionit puolustavat paikkaansa juuri sellaisena kuin ovat, koska niitä on mahdotonta karsia yhdeksi levyksi niin että KAIKKI olisivat tyytyväisiä -- kuten tästäkin ketjusta jo huomaa. Anna sadalle fanille tehtäväksi tehdä niistä 70-minuuttinen levy, niin saat sata erilaista versiota. Hankala niistä on minkään auktoriteetin mennä sanomaan, että tehdääs tällänen lyhennelmä, ellei se auktoriteetti ole taiteilija/t itse.
 
Chinese Democracy? Loistava, aivan hämmästyttävä levy. Ekoilla kuunteluilla "menee yli" eikä monikaan kappale tartu heti, mutta sitten yhtäkkiä huomasi olevansa täysin koukussa ja olevansa kuuntelematta mitään muuta. Käsittämätöntä löytää nykypäivänä musiikkia, joka aiheuttaa jossain töissä tai muualla poissa ollessa tunteen, että nyt olisi pakko päästä kuuntelemaan. Onneksi on mp3-soittimet.

Ja Axl:n (pitkä) kirjoitus joka vastaa monia faneja askarruttaneisiin kysymyksiin:
http://www.metalsludge.tv/home/inde … task=view&id=1712&Itemid=42
 
Tässä oli mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten esim. perustelut siihen miksi GNR -nimi kuuluu juuri hänelle, ja miksi nykyistä kokoonpanoa kutsutaan samalla nimellä. Ja sitten näkemykset, että Locomotivea ja Comaa "ei todellakaan tuotu studioon valmiina biiseinä Slashin toimesta"... ja että Axlin "ei annettu tehdä" lauluosuuksia haluamallaan tavalla Slashin uusiin biiseihin niissä sessioissa, jotka alkoivat Illusion-kiertueiden jälkeen - ne biisithän kaiketi päätyivät sitten Snakepitin ekalle levylle.

Jossain määrin lopullinen näkemys levystä:
 
Aivan liian tasapaksu ja ylipitkä. Biiseissä on jotain siistejä juttuja, mutta nimikkobiisiä, Shackler`s Revengiä, Betteria ja Prostitutea lukuunottamatta pelkkää harmaata massaa. Ei lähde. Pari, ehkä kolme tähteä heittäisin.

... ja että Axlin "ei annettu tehdä" lauluosuuksia haluamallaan tavalla Slashin uusiin biiseihin niissä sessioissa, jotka alkoivat Illusion-kiertueiden jälkeen - ne biisithän kaiketi päätyivät sitten Snakepitin ekalle levylle.
 
ja Slash kertoo kirjassaan, ettei ne biisit Axlia kiinnostanut...
 
edit: ja kertoo myös ettei ole kuullut Axlin laulavan illusion -keikkojen jälkeen. Ei studiossa, ei treeneissä. Kannattaa lukea se kirja, suosittelen kaikille gnr-faneille.

ja Slash kertoo kirjassaan, ettei ne biisit Axlia kiinnostanut...
 
edit: ja kertoo myös ettei ole kuullut Axlin laulavan illusion -keikkojen jälkeen. Ei studiossa, ei treeneissä. Kannattaa lukea se kirja, suosittelen kaikille gnr-faneille.
 
Ihan viihdyttävä kirja, mutta sitä lukiessa kannattaa koko ajan pitää mielessä se mitä Duff McKagan sanoi "asetoverinsa" kirjan luettuaan: "I think Slash has a worse memory than I do."

Joo todellakin. Kaikilla on oma versionsa asiasta kuitenkin.
Luen para-aikaa Mick Wallin kirjaa W.A.R. ja se on kyllä niin älytöntä tuubaa että menee viihteen piikkiin.

Enpä ole koskaan ajatellut koota Illusioneita yhteen.
 
Hopusti mietittynä se vois olla vaikka
 
Dust n' Bones
You ain't the First
Bad Obsession
Back Off Bitch
Live and let Die
You Could be Mine
14 Years
Pretty Tied Up
Yesterdays
So Fine
Civil War
Shotgun Blues
 
Soittojärjestys ei ois välttämättä tuo. Tietenkään siellä ei sais olla tuota Wings-coveria mutta ku se kuulostaa hyvältä.

UYI-levythän on jo ajat sitten tiivistetty yhdelle kiekolle, Wal-Martin hyllyjä varten käsittääkseni alunperin.
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Use_Your_Illusion
 
1. Live And Let Die
2. Don't Cry (Original)
3. You Ain't The First
4. November Rain
5. The Garden
6. Dead Horse
7. Civil War
8. 14 years
9. Yesterdays
10. Knockin' On Heaven's Door
11. Estranged
12. Don't Cry (Alt. Lyrics)
 
Itsehän vaihtaisin noista melkein kaiken, Estranged ja 14 Years saisivat jäädä. Ainakin Locomotive, Breakdown ja ehkä Pretty Tied Up pitäisi olla mukana.
 
E: Englanninkielisessä wikissä olikin vielä kerrottu noista biisivalinnoista The tracklist is composed mostly of songs lacking profanity (except for "14 Years"). This was done to allow its sale at Wal-Mart, which does not retail albums with a Parental Advisory warning, although they have been known to carry the clean versions of such albums.

Gunnareiden vanhat levyt tekivä aikoinaan suuren vaikutuksen, liikuttelivat yhden sukupolven tiettyä osaa vimmalla, puhuen heidän kieltään.
Aika on tappanut ne ajat, vaikkakin vanhat parhaat soivat edelleen, ja me roikumme tietysti niissä kiinni, roikumme kiinni siis tietyssä ajassa, hetkissä.
 
On kapeakatseista domata tämä uusin, sillä kuunneltuani sen, tajusin Axl Rosen olevan varttuneempi, mutta tajusin myös herran tehneen yhden musiikin historian hienoimmista albumeista.
 
Onko se rokkia ?...ei ole rokkia.
 
Se on jotakin uutta......onhan siihen tarttunut studioissa vietettyjen vuosien aikaansaamat lisätehosteet jne., mutta sen saa tehdä jos hallitsee kokonaisuuden kuten Axl Rose hallitsee.
 
Moni on pettynyt, etenkin jos takaraivossa jumputtaa menneet tuotokset, fiilikset. Sen toki ymmärtääkin, ja tavallaan on säälikin, sillä Axl teki sen kuitenkin, ja ilman Slashia ja muita kaverita, ja teki vielä voitokkaasti, haudaten samalla vanhan GNR. än.
 
Jo luoja suo, odotan kuitenkin sitäkin päivää, jolloin vanha kaarti kokoontuisi yhteen......tai en tiedä....
 
Taidan kuunnella uutta, joka sekin pieni siivu tässä alati paisuvassa musa-bisneksessä, jossa Oy.t haisevat, ja mädättävät sitä kaikkea josta kaikki alkoi.

Ihan jees listoja. Miksei kenenkään listalla oo Don't Damn Me:tä :D? Yks kovimmista niiltä.