Kitarat: soittaminen ›

Soitan sillon kun huvittaa. Jos pitäis treenaa pakolla joku 2h per päivä, niin siinä katoais kaikki hauskuus ja homman ydin. Jonain päivänä en soita mitään, joskus jopa tunteja. Riippuu mistä roikkuu ja ihan sama.

1 tunti keskittynyttä harjoittelua pieksee 5 tuntia aivotonta mekastusta. soittimeen katsomatta.
 
Totta, kivahan täällä on noilla tuntimäärillä leijua. Toisaalta joskus aivoton mekastus voi olla semmosta mukavan terapeuttista ja vähän luovuutta avaavaa, ettei mene liian totiseksi.

Olen nyt puolisen vuotta herätellyt soittoharrastusta henkiin n. 10 vuoden tauon jälkeen. Soittelua varmaankin n. 2 tuntia päivässä. Valitettavasti suurin osa soitosta sekalaisten jämäriffien räpeltämistä TV:n katselun lomassa, ei niinkään keskittynyttä harjoittelua.

Pieni vinkki, soittakaa niin nopeasti kuin pystytte, niin säästätte aikaa ja ei tarvii h***** äheltää 17h päivässä.

Soitan aivan liian vähän. Suuri osa ajasta menee kitarajuttuja lukiessa, uuden roinan hankkimisessa, ja siitä haaveillessa. Jos olen hankkimassa jotain uutta efektiä tai vastaavaa muutaman päivän sisään, en välttämättä soita tuona aikana ollenkaan, haaveilen vain uudesta lelusta sen sijaan, että käyttäisin odotusajan fiksusti soittamalla. Kun pedaali vihdoin tulee, testailen vain soundeja juoksemalla (lue: kävelemällä) pentatonista molliskaalaa eestaas, ja soittelen yksinkertaisia melodioita yhdellä kielellä. Sitten alan miettimään, millä saisin vielä paremmat soundit. Oikea vastaus olisi tietenkin "soittamalla", sen sijaan keskityn mieluummin vahvistimen asetusten räknäämiseen.
 
Syy innottomuuteen on ehkä osittain kitaran huonoissa säädöissä, joita en ole raaskinut ammattilaisella korjauttaa. "EI se kaularauta rikki mene, enää pari kierrosta ja hyvä tulee".

Today soitin 3minuuttia. supermario tunnarin pojille keittiössä. Jotain tilastoa varten kysyt ? :)

Virhe! Liian lyhyt tai tyhmä kirjoitus!

Laakerin kirjoitus osui nappiin!

Riippuu fiiliksestä ja siitä, miten soitto kulkee. Hyvinä päivinä ehkä kaksi, ehkä viisi tuntia, huonoina, tai ihan peruspäivinä 40min - 1 tuntia. Vaihtelee. Välillä josain erinäisistä syistä en soita ollenkaan, vaikka mieli tekisi.

Eipä sitä aikaa taida kovinkaan paljoa tulla tuhlattua tuohon hommaan. Kitara kun on tuolla kaukana seinätelineessä. Korkeintaan jokunen tunti viikossa.
Ei jaksa yleensä sitä säätämistä, kun pitäis laittaa vermeet soittokuntoon ja silti vedellä vaan luureilla. Lapsikin nukkuu paremmin bassotreenejä röytäessä.
 
Jos vapaa-aikaa on reilusti niin nyhrään ne vaan täällä foorumeilla. Soitetaan sitte haudassa.

14 nuottia sekunnissa siis väh. 1sek

Mulla on ollut hieman kausiluontoista tämä homma, toisina aikoina keskittyy enemmän säveltelyyn, toisinaan biisien värkkäilyyn ja lopulta myös ihan treenailuun. Nämä kaudet voivat kestää viikoista kuukausiin.
 
Treenailen tekniikkaa vain sen verran, että pystyn toteuttamaan omat musiikilliset näkemykset. Harrastuksen alkuvuodet meni käsittämättömiä harjoitusputkia vääntäessä ja niistä ajoista kiitokseksi on jäänyt soittoon sellainen tietty perustekniikka ja -varmuus, vaikka ihan itsenäisesti on tullut opeteltua.. Jos tekniikkaa nykyään tuntuu takeltelevan, niin sitä on suht nopea hioa aina tarpeen mukaan. Soittotuntien avulla olisi varmasti ajankäytön hyötysuhde ollut paljon parempi, mutta pääasia et kivaa on ollu! Sen takia niitä tabeista tiluttelevia makuuhuonekitaristejakin pitääkin ymmärtää, se on kiva unelmoida olevansa joskus idolinsa tasoinen ja innostuksessa tuppaa itsekritiikki unohtumaan, se kun kehittyy monelle juuri vastoinkäymisten myötä... ehkä nämä nuoret eivät osaa purkaa arvostustaan muusikoihin samalla tavoilla "taiteellisiin" näkökulmiin pohjaten kuin varttuneempi väki, joten sitä suoritusta on helpompi arvostaa koska nuorikin ymmärtää, että instrumentin suvereeni hallinta on ollut tuhansien treenituntien, kurinalaisen ja määrätietoisen harjoittelun takana, joten pakkohan sitä on arvostaa.
 
Onneksi pääsin jo 14-vuotiaana mukaan ihan oikeaan bändisoittoon, kokeilemaan eri soittimia ja tällä tavalla ymmärtään musiikissa sen kokonaisuuden tärkeyden.. Pakko myöntää, että se on ollut oman kehityksen kannalta tärkeämpää kuin juuri sen oman instrumenttinsa tekniikan huippuunsa hiominen, koska oma musa ei niin hirveän soittosuoritukseen painottuvaa ole ja vuosi vuodelta arvostus huippuunsa hiottuun tekniseen osaamiseen on laskenut. Tosin monille tiluttelijoille pitää nostaa hattua pelkästään siitä sitkeydestä ja intohimosta, joka sitten puretaan päivittäiseen tuntikaupalla treenaamiseen.

Menee kausittain, niin kuin edellisellä. Ja ne kaudet menee lähes samaan tyyliin kuin edellisellä. Tulee tehtyä biisejä kahdelle bändille ja niiden tyylit eroaa toisistaan melkolailla. Toinen on aika suoraviivasta perusjuttua ja toinen on teknisempää ja monimutkasempaa. Biisiä kun tekee niin siinä samalla tulee tutkittua tekniikat siihen tyyliin että ne pystyy soittamaan. Totta, siis ensiksi teen biisin ja sitten alan sitä biisiä itse opettelemaan :) ehkä hiukan kieroa mutta näin se on itellä mennyt. On tullut kehitystä soittoon, joten ei tämä tyyli mitenkään täysin perseestä voi olla.
 
Sooloja tulee treenailtua silleen että kun näitä biisejä tekee, ja sieltä löytyy se soolo riffi niin sen päälle tulee soiteltua sitten täysin imrpo mielessä. Eli loopilla se riffi pyörimään ja siihen päälle jamia. Siinä tulee tutkittua sitten eri skaalat ja likit mitkä voisi toimia.
 
Eli noi kun pistää yhteen ni ei voi laskea päivää kohden kunnolla paljon tulee soiteltua. Mutta viikkoa kohden tulee tunteja 8-12 h. Ja tälleen on jotkunut jo aika kauan. Mutta aikaa ei ole tullut käytettyä vuosiin enää siihen maailman nopempien sormien hakuun. Ikää tullut lisää niin ei enää ne tilut niin kiinnosta.

Ite olen huomannut että pieni tauko tekee välillä hyvää.
 
Jos ahtaa "tietoo" kauheella sykkeellä ja treenaten niin tahtoo ainakin itellä olla että se vähä musikaalisuus mitä on ,niin jää jotenkin uuden ja opitun varjoon eli se ei tule sillain sisältä niin kuin pitäis.
 
Vaikee selittää mut varmaan hiffaatte mitä ajan takaa.

Ite olen huomannut että pieni tauko tekee välillä hyvää.
 
Totta. On niitä taukoja itelläkin. Bändille levyä kun alettiin tekemään ni tuli soiteltua aika paljon kepukalla. Ennen sessioo demotettiin biisit ja seuraavalla viikolla nauhotettiin biisit. Tuli muutama tunti soiteltua.

Musta tuntuu, että välillä ihan vaikka suosikkilevyn kuunteleminen ykkösellä läpi ajatuksella ja nauttien pitäisi laskea reenaamiseksi.. :) Oikeasti. Mutta sehän on ihan liian kivaa ollakseen reeniä.

Kyllähän se niin on monella että tuntimäärä vaihtelee viikottain.
monella on muutakin elämää kuin kitara, ei silloin voi joka päivä vetää 16 tuntia päivässä.
 
ite ehkä keskimäärin pyrin treenaan 4 tuntia päiväs, joskus menee enemmän
ja joskus vähemmän, riippu siitä mihkä tarvii panostaa elämäntilanteissa enemmän.
itekkin huomannut että taidot ei katoa mihkään jos on kunnolla lihas muistiin jutut treenannut.
kun vetäsee tutun pikkaustreenin alkuun läpi ja alkaa paikat lämmetä, huomaa että metronomi tulokset on pysynyt samana eikä ole tipahdellut mihinkään.
 
sillon kun treenaa himona siinä on hyvät puolensa, kordinaatio on timmimpää
ja soitto varmempaa (psykologinen ilmiö)
 
mut sit kun on treenannut vähemmän saa soittoon enemmän luovaa fiilistä
jolloin kantsii enemmän säveltää.
 
vinkki joka joillakin mullakin saattaa toimia:
sävellä kun ei ole treenijakso päällä ja sit kun treenaat niin sit vain treenaat
warning : ei välttämättä toimi kaikilla :)

Jatkuu :
 
Treenaaminen on taito siinä missä soittaminenkin kaikilla aspekteilla.
on hankalaa treenata hyvin ja oikein 10 tunnista eteenpäin.
 
jos treenaat yli 10 tuntia päivittäin on vaikea keskittyä jatkuviin pikkaus,legato, tapping treeneihin päivästä toiseen kunnolla.
Se ottaa fysiikan päälle, selkäkipuja saattaa ilmaantua, motivaatio ja keskittyminen saattaa heikentyä jne, silloin on päivittäin vaikea tehdä hyvin se mitä pitäisi tehdä.
 
kantsii järjestellä treeniohjelma, mitä treenaat joka päivä ja miten treenaat.
 
Hyvin, oikein ja systemaattisesti tehty 4 -6 tunnin tekniikka treeni on parempi kuin 8-12 tunnin huolimaton treenisessio ja sen 4 tuntia jaksat varmasti tehä vielä jokapäivä
 
Edelleenkin: Vinkki vaan ja löytäkäämme se oma tapa treenata (varmasti moni on sen löytänytkin) parhaita treenihetkiä kaikille ja pidetään sormet stringeillä :)

Winter Rosen kirjoituksissa oli asiaa. +
 
vinkki joka joillakin mullakin saattaa toimia:
sävellä kun ei ole treenijakso päällä ja sit kun treenaat niin sit vain treenaat
warning : ei välttämättä toimi kaikilla :)
 
Mullakin jakaantuu usein reenaaminen jaksoihin; tällä hetkellä olen jyystänyt alternate picking - harjoituksia tuntikausia joka päivä (lomaa koulusta), eikä olo ole kovinkaan luova. Mutta eiköhän niitä riffejä taas tule, kun pitää mennä kuluttaan koulun penkkejä ja tulee reenattua vähemmän.
 
Alkuperäiseen kysymykseen voisin vastata, että varmaan joku 4h tulee soiteltua päivittäin. Tekniikkareenejä soittelen aika paljon, koska nykyisellä tekniikalla en saa soitettua kaikki juttuja, joita pyörii päässä.
 
pidetään sormet stringeillä :)
 
Stringit toimii aina, oli ne sit kitarassa tai muualla. :P