Rock, pop, alternative ›

Olihan se, ei tarvii muita todisteita kuin panee Roadrunnerin soimaan.
 
The phone rang, Get on, I will stay ja nimikappale - joko uskot?
 
Siin on kolme rokkikappaletta ja yks slovari. Jos se on sun mielestä monipuolista, niin ei kannata kuunnella UFOa. Saattaa mennä pieni pää sekaisin.

Jos haluaa tutustua Hurriganesin monipuolisuuteen niin suosittelen näitä:
 
Roadrunner,
Hot Wheels
Tsugu Way
Hanger
Jailbird
10/80
Fortissimo
 
En vähättele muuta tuotantoa mutta kyseisillä levyillä käydään läpi aika monta musiikki ja soittotyyliä. Hämmästyttävin näistä on Fortissimo (mitä tyyliseikkoihin tulee).
 
Monipuolista osaamista on ollut muusikko osastollakin kun ottaa huomioon että bändissä on muiden ohella ja vuosien varrella soittaneet nämä hemmot:
 
Albert Järvinen
Beaver Aitto-Oja
Jim Pembroke
Pedro Hietanen
Pave Maijanen
Jukka Orma

The phone rang, Get on, I will stay ja nimikappale - joko uskot?

Siin on kolme rokkikappaletta ja yks slovari.
 
Niin on, ja jokainen noista biiseistä on ilmeeltään erilainen.
 
Ei monipuolisuus tarkoita sitä, että keinotekoisesti aletaan kikkailla kappaleiden pituuksilla ja/tai toinen toistaan ihmeellisimmillä tahtilajeilla.
 
Hyvää analyysiä tuon ajan Ganesista löytyy vaikkapa tuolta:
 
http://www.kolumbus.fi/pikkulauri/kuki.htm

Niin on, ja jokainen noista biiseistä on ilmeeltään erilainen.
 
Get on ja Roadrunner ovat kyllä ihan samasta parrusta höylättyä kamaa, samoin Phone Rang, mutta siinä on pari oksakohtaa. I will stay on noista selkeimmin erilainen. Tuo joukko ei kerro vielä minkään bändin monipuolisuudesta (tai oikeastaan kyllä, miten asian ajattelee).
 
Ei monipuolisuus tarkoita sitä, että keinotekoisesti aletaan kikkailla kappaleiden pituuksilla ja/tai toinen toistaan ihmeellisimmillä tahtilajeilla.
 
Ei tarkoita, mutta olihan Beatlesillakin levyllinen kokonaan erilaisia biisejä. Eikä se ole mitään progea.

The Phone Rang on rock'n roll -timantti. Reiluun puoleentoista minuuttiin on saatu puristettua kaikki, mitä täydelliseen rokkibiisiin tarvitaan: hauska tarina, tarvittavat säkeistöt, aivan fantastinen kitarasoolo ja napakka lopetus eikä mikään hätäinen fade out. Ja koko paketti esitettynä loistavalla meiningillä.

The Phone Rang on rock'n roll -timantti. Reiluun puoleentoista minuuttiin on saatu puristettua kaikki, mitä täydelliseen rokkibiisiin tarvitaan: hauska tarina, tarvittavat säkeistöt, aivan fantastinen kitarasoolo ja napakka lopetus eikä mikään hätäinen fade out. Ja koko paketti esitettynä loistavalla meiningillä.
 
Juu, mun mielestä Ganesin jokaisella levyllä on aivan omanlaisensa teema! Joku tällä palstalla kertoi että Hot Wheels-albumi kuullosti ensin huonolta, nyttemmin paremmalta. Samaa mieltä! Nyt nelikymppisenä se on yllättäen se albumi, mitä eniten tulee kuunneltua! Roadrunneria tulee kuunneltua harvakseltaan. Myös 7Days, 7Nights levy on jännä. Hyvin ja tarkasti soitettua&laulettua, vaikkei ganesilta kuullostakaan. Tulee jotenkin mieleen Dire Straits, eli yritetty selkeästi veivata kasarikamaa.

Joku tällä palstalla kertoi että Hot Wheels-albumi kuullosti ensin huonolta, nyttemmin paremmalta. Samaa mieltä! Nyt nelikymppisenä se on yllättäen se albumi, mitä eniten tulee kuunneltua!
 
Vieläkin muistan kun pikkupoikana pyöräilin toiselle puolen kaupunkia hankkimaan Hot Wheels levyä (vettä ja lunta satoi samaan aikaan ja olin juuri saanut koulussa turpaan). Odotin Mary Janea ja My Only Onea mutta olisin tyytynyt myös Jailbait Stelemateen. Sainkin jotain ihan muuta, jotain sellaista mistä en ymmärtänyt mitään vielä kymmenen vuoden kuluttuakaan. Hypistelin hermostuneena vinyyliä ja ajattelin pahoja ajatuksia aina kun Remu kehui Hot Wheels lättyä parhaaksi Hurriganes levyksi ikinä. Nyt on kuitenkin niin että siinä missä se Grazy Days on paljastunut teinipopiksi niin Hot Wheels on parempaa kun parhainkaan vuosikertaviini, se helmeilee ja siinä on munaa. Hieno levy vaikka sisäistämiseen kului enemmän aikaa kun Led Zeppelin kakkoseen.

Vieläkin muistan kun pikkupoikana pyöräilin toiselle puolen kaupunkia hankkimaan Hot Wheels levyä (vettä ja lunta satoi samaan aikaan ja olin juuri saanut koulussa turpaan). Odotin Mary Janea ja My Only Onea mutta olisin tyytynyt myös Jailbait Stelemateen. Sainkin jotain ihan muuta, jotain sellaista mistä en ymmärtänyt mitään vielä kymmenen vuoden kuluttuakaan. Hypistelin hermostuneena vinyyliä ja ajattelin pahoja ajatuksia aina kun Remu kehui Hot Wheels lättyä parhaaksi Hurriganes levyksi ikinä. Nyt on kuitenkin niin että siinä missä se Grazy Days on paljastunut teinipopiksi niin Hot Wheels on parempaa kun parhainkaan vuosikertaviini, se helmeilee ja siinä on munaa. Hieno levy vaikka sisäistämiseen kului enemmän aikaa kun Led Zeppelin kakkoseen.
 
Joo, Hot Wheels on vähän kuin leffa Avaruusseikkailu2001, joka kerta aukeaa vähän enemmän. Vaikka tässä ketjussa onkin ganes aiheena, niin oletteko kuulleet Remun soololevyjä? Diggaan kovasti Zin-Khan ja Sound of hurrigane-levyistä...unohtamatta No Panic-albumia+vähän kotikutoisen oloista Message For You levyä. Kahdella ekaksi mainitulla levyllä Remun laulusoundit on myös kohdallaan. Näillä levyillä on muutamia biisejä, jossa Aaltonen laulaa kauniisti jaoikein, eli se siitä "laulutaidottomuudesta" Joissain biiseissä Ganesin albumeilla Remu laulaa aika päin persettä, joillain taas hyvin.
Summa summarum: Remun ja Ganesin suurin ongelma onkin mielestäni ollut se, että joitain levyjä ei ole jaksetty/viitsitty sovittaa, tuottaa ja viilailla tarpeeksi. Silloin syntyy tätä "houlamaboulama" juttua, kuten Stokiksen livessä, mikä on mielestäni luvattoman huono levy ja aivan liikaa hehkutettu. Myös Jailbird- ja Hurrygames-levyt ovat melkoisen "juosten kustuja" juttuja

Tämä herra Aaltonen on kyllä kova jätkä. Soittaa nyt rumpuja ja laulaa samaan aikaan... itse ei luonnistu meikäläiseltä..
 
Aivan. Itse voisin laulaa soittaessani niin, että rumpalointi olisi kovempaa kuin Remulla aikoinaan. Mutta se laulupuoli jäisi todella vaatimattomaksi, toisin sanoen sietämättömän onnettomaksi. Puhumattakaan että Remulla se siansaksainenkin papatus oli astetta kovemmalla asenteella ja sielulla vedetty ja niin kiinni siinä bändin draivissa.
 
Vaikkakin bändi oli huonoimmillaan melko räpellystä, oli se parhaimmillaan poikkeuksellisen kova ja sielukas rock-jyrä ottaen vieläpä huomioon oman aikansa luonteen. Ja ne jotka eivät sitä tajua, niiden kannattaa jättää Hurriganes rauhaan. Turha sitä on verrata mihinkään Pink Floydiin tai Rushiin. En silti väitä, että kukaan olisi suoraan verrannutkaan.
 
Yksi pätevä muusikko haukkui mulle kerran Ganesin ihan paskaksi ala-aste-tason bändiksi, kun puolihuumorilla heitin maininnan Ganes-jyräyksen voimasta. Kyseinen henkilö ei tosin välttämättä tunne eikä kykene fiilaamaan sen laatuisia rockin voimia, vaan keskittyy enemmän täydellisen virheettömään soittoon, erittäin hiottuihin saundeihin, soiton teoreettisten kaavojen hienouksiin sekä "vaikeaan" progemusiikkiin ja tulkintoihin. Mutta potkiiko se, vai saako se vaan pelkästään jotkut tuntemaan hienoutta sileäksi hiottua teknistä matematiikkaa kohtaan. En tiedä. Mulle rockmusiikin pitää olla voimakasta ja sen pitää tulla vaikka sitten sieltä jostain perseen pohjasta. Vaikkakin pitäähän osata soittaa riittävän hyvin. Mikään Hurriganes-fani en silti ole.
 
Rispektit vaan silti Ganesille, oli se silti semmoinen homma että pojat ja munattomat silkkiperse-hifistit pois alta! Ja Remu, yksi Suomen kaikkien aikojen kovimmista, aidoimmista persoonallisimmista ja vanhimmista rokkareista elää vielä...

Aivan. Itse voisin laulaa soittaessani niin, että rumpalointi olisi kovempaa kuin Remulla aikoinaan. Mutta se laulupuoli jäisi todella vaatimattomaksi, toisin sanoen sietämättömän onnettomaksi. Puhumattakaan että Remulla se siansaksainenkin papatus oli astetta kovemmalla asenteella ja sielulla vedetty ja niin kiinni siinä bändin draivissa.
 
Vaikkakin bändi oli huonoimmillaan melko räpellystä, oli se parhaimmillaan poikkeuksellisen kova ja sielukas rock-jyrä ottaen vieläpä huomioon oman aikansa luonteen. Ja ne jotka eivät sitä tajua, niiden kannattaa jättää Hurriganes rauhaan. Turha sitä on verrata mihinkään Pink Floydiin tai Rushiin. En silti väitä, että kukaan olisi suoraan verrannutkaan.
 
Yksi pätevä muusikko haukkui mulle kerran Ganesin ihan paskaksi ala-aste-tason bändiksi, kun puolihuumorilla heitin maininnan Ganes-jyräyksen voimasta. Kyseinen henkilö ei tosin välttämättä tunne eikä kykene fiilaamaan sen laatuisia rockin voimia, vaan keskittyy enemmän täydellisen virheettömään soittoon, erittäin hiottuihin saundeihin, soiton teoreettisten kaavojen hienouksiin sekä "vaikeaan" progemusiikkiin ja tulkintoihin. Mutta potkiiko se, vai saako se vaan pelkästään jotkut tuntemaan hienoutta sileäksi hiottua teknistä matematiikkaa kohtaan. En tiedä. Mulle rockmusiikin pitää olla voimakasta ja sen pitää tulla vaikka sitten sieltä jostain perseen pohjasta. Vaikkakin pitäähän osata soittaa riittävän hyvin. Mikään Hurriganes-fani en silti ole.
 
Rispektit vaan silti Ganesille, oli se silti semmoinen homma että pojat ja munattomat silkkiperse-hifistit pois alta! Ja Remu, yksi Suomen kaikkien aikojen kovimmista, aidoimmista persoonallisimmista ja vanhimmista rokkareista elää vielä...
 
Samaa mieltä! Muusikot tuntuvat tekemään joskus musiikkia vain itselleen - ja vaikka ymmärrän, että duunissa täytyy olla kunnianhimoa, ollaan sitten millä sektorilla vaan duunissa - täytyisi sielukkuus kuitenkin säilyttää.
En mä jaksa kuunnella jotain liian pedantisti tehtyä hissimusaa, oli kysymyksessä genre mikä hyvänsä.
Vaikka bändi on kuinka hyvä ja soittaa ihan vitun "oikein" ja on vaarana aina se, että se muuttu joksikin "hajutonmautonväritönhissimusaksi" unohtuu ja katoaa sekä pyyhkiytyy pois jengin mielistä.
Ok, ganes on paskaa jonkun mielestä, mun mielestä jotkut rollarit ja beatlesit on paskaa, makuasioita.
Jos Hurriganes on huonoa rokkia, niin silloin kaikki sadattuhannet fanit ennen ja nuoremmat jannut ja gimmat nyt ovat epämusikaalisia luusereita, jotka eivät ymmärrä "oikean" musiikin päälle. Myöskin pellejä ovat ne kaikki kymmenet, elleivät sadat suomalaiset(ja ulkomaalaiset) huippumuusikot, jotka nostavat hattua Remun orkesterille ja sen saavutuksille.

Jos Hurriganes on huonoa rokkia, niin silloin kaikki sadattuhannet fanit ennen ja nuoremmat jannut ja gimmat nyt ovat epämusikaalisia luusereita, jotka eivät ymmärrä "oikean" musiikin päälle. Myöskin pellejä ovat ne kaikki kymmenet, elleivät sadat suomalaiset(ja ulkomaalaiset) huippumuusikot, jotka nostavat hattua Remun orkesterille ja sen saavutuksille.
 
Mielipiteistähän täs on vaa kysymys.

oletteko kuulleet Remun soololevyjä? Diggaan kovasti Zin-Khan ja Sound of hurrigane-levyistä...unohtamatta No Panic-albumia+vähän kotikutoisen oloista Message For You levyä. Kahdella ekaksi mainitulla levyllä Remun laulusoundit on myös kohdallaan.
 
Minulta ovat aina jääneet vähän paitsioon. Tasaisuus ei koskaan ollut Hurriganesin paras ominaisuus. Kyllähän Remun tuotoksista osa on juosten kustua mutta ei se miestä pahenna kun helmiä on riittävästi. Noihin sooloihin täytyy tutustua uudelleen, voin yllättyä iloisesti.
Kovia nimiä näidenkin levyjen takaa löytyy, esim. Jukka Gustafsson, Måns Groundstroem, Lido Salonen ja Beaver Aitto-oja.

Kuuntelussa on juuri The Best Ones kokoelamvuodelta 1990.Vahvistaa edelleenkin sen käsityksen että Ile Kallio on suotta varsin aliarvostettu Hurriganes kitaristi kun verrataan Järviseen.Tämän huomaa parhaiten kun kuuntelee Hot Wheelsin sooloa,Järvinen olisi luultavasti vetässyt jotain perusjuttua tuohon.
Ilellä on muitakin aivan helvetin kovia vetoja Hurriganes-levyillä.Walkin' The Dog,Hey Bo Diddley,koko Hanger levy muutaman mainitakseni.Kruununa Good Morning Little Schoolgirl jonka ansiosta sain joskus jopa ilmaisen tuopin.Baaritiskillä sattui olemaan joku Hurriganestietäjä ja Schoolgirl alkoi soimaan.Jätkä väitti kivenkovaan että kyllä hän Alpun kitarassa tunnistaa tässä biisissä :).
 
Olispa Ile ja Järvinen olleet joskus samaan aikaan Hurriganesissa soittamassa.Ois ollu tykkii...

Kuuntelussa on juuri The Best Ones kokoelamvuodelta 1990.Vahvistaa edelleenkin sen käsityksen että Ile Kallio on suotta varsin aliarvostettu Hurriganes kitaristi kun verrataan Järviseen.Tämän huomaa parhaiten kun kuuntelee Hot Wheelsin sooloa,Järvinen olisi luultavasti vetässyt jotain perusjuttua tuohon.
Ilellä on muitakin aivan helvetin kovia vetoja Hurriganes-levyillä.Walkin' The Dog,Hey Bo Diddley,koko Hanger levy muutaman mainitakseni.Kruununa Good Morning Little Schoolgirl jonka ansiosta sain joskus jopa ilmaisen tuopin.Baaritiskillä sattui olemaan joku Hurriganestietäjä ja Schoolgirl alkoi soimaan.Jätkä väitti kivenkovaan että kyllä hän Alpun kitarassa tunnistaa tässä biisissä :).
 
Olispa Ile ja Järvinen olleet joskus samaan aikaan Hurriganesissa soittamassa.Ois ollu tykkii...
 
Jotain jamejahan oli, joissa vetivät samaan aikaan stagella. Tavastialla ainakin, sen jälkeen kun Alppu oli ekan kerran lähtenyt/lähdetetty bändistä.
 
Lohivuori ja Ile oli kyllä samaan aikaan.

Monipuolista osaamista on ollut muusikko osastollakin kun ottaa huomioon että bändissä on muiden ohella ja vuosien varrella soittaneet nämä hemmot:
 
Albert Järvinen
Beaver Aitto-Oja
Jim Pembroke
Pedro Hietanen
Pave Maijanen
Jukka Orma
 
Älkääs unohtako Tomi Parkkosta jonka ansiosta esim. Shorai Shorai sinkku toimii ku junan vessa......Ukko vetäsi myös Kallion Ilen ja Peran Dogs rykmentin sinkun Ive been braking the law joka etenee myös täysin omassa luokassan.....ihmeelliseksi asian tekee se että Parkkonen oli ja on edelleenkin jazz rumpali.....siis täysin eri genren mies sai piiskattua ehkä suomen tanakimman kompin itestään .....halutessaan.......Viddu sitä mä tässä nykyään ihmettelen et mihin ne kaikki rokki ajomiehet on kadonnu tuolta rumpu osastolta.......kaikki on nii vidun laidback......biisit ei mee mihinkään,,,,,,,ihme juttu,,,,!!!!!

Älkääs unohtako Tomi Parkkosta jonka ansiosta esim. Shorai Shorai sinkku toimii ku junan vessa
 
Tomi Parkkonen on kova ukko, sehän oli Hurriganesin kiertuerumpalina 1978-79 . Nämä samaiset Parkkoset taitaa syntyä kapulat kädessä kun niitä on vähän joka yhtyeessä (Juliet Jonesin Sydän, Zen Cafe jne).

Viddu sitä mä tässä nykyään ihmettelen et mihin ne kaikki rokki ajomiehet on kadonnu tuolta rumpu osastolta.......kaikki on nii vidun laidback......biisit ei mee mihinkään,,,,,,,ihme juttu,,,,!!!!!
 
Joo, vedetään klikit korvassa ja metronomi ...seessä, ei o sellasta vanhanhyvänliiton meininkiä enää, kun biisit laukkasi, kirrasi, löysäsi ja "hengitti". Fiilisrumpalit kunniaan!

Joo, vedetään klikit korvassa ja metronomi ...seessä, ei o sellasta vanhanhyvänliiton meininkiä enää, kun biisit laukkasi, kirrasi, löysäsi ja "hengitti". Fiilisrumpalit kunniaan!
 
No harvoinpa rokkikeikoilla rumpaleilla mitään klikkejä ole korvissa. Dinosaurusbändit tietysti eri asia.

No harvoinpa rokkikeikoilla rumpaleilla mitään klikkejä ole korvissa. Dinosaurusbändit tietysti eri asia.
 
No joo, ei ehkä konkreettisesti, mutta tarkotin niinkuin yleisellä tasolla, että pyrkimys tekniseen virheettömyyteen vie usein menon ja meiningin mennessään.