Kitarat: soittaminen ›

Jeps, alkas olemaan ajankohtainen tämäkin asia itselle. Noin vuosi on tullut soitettua, ja tässä lähiaikoina olen alkanut kiinnittämään huomiota plektrakäden tekniikkaan enemmän. Käsi on siis nykyään nyrkissä, josta johtuen käsi kipeytyy nopeasti eikä jaksa pitkään. Erittäin vahva veikkaus että tämä johtuu juurikin tästä nyrkissäpidosta, koska silloinhan siinä on pieni jännitystila.
 
Eli haluaisin opetella soittamaan käsi avonaisempana, mutta tämä tuottaa paljon vaikeuksia. Käsi vaan tahtoo pysyä nyrkissä. Se, onko käsi uuden pikkaustavan omaksumisen jälkeen kiinni kitarassa sormien tukemana vai ilmassa on vielä auki, katsotaan miten nyt lähtee. Vaikka en mikään virtuoosi olekaan, ei avonaisella pikkauskädellä onnistu käytännössä mitkään riffit mitä osaisin nykyisellä tyylillä.
 
Summa summarum: Miten kannattaisi lähteä vaihtamaan rennompaan pikkaustyyliin (käsi avonaisempana).

Olen vaihtanut pikkaustapaa kahdesti, ensin alkuperäisestä toisenlaiseksi ja sitten taas takaisin alkuperäiseen ;) Se on sangen kettumaista puuhaa, menee pari viikkoa ennen kuin homma alkaa uudella tyylillä luonnistua. Mutta neuvon vain, että alat soittamaan tästä lähtien kaiken käsi rentona, vaikka se kuinka haluaisi pysyä nyrkissä. Siitä se pikkuhiljaa tottuu.

Miten kannattaisi lähteä vaihtamaan rennompaan pikkaustyyliin (käsi avonaisempana).
 
Sillä ei ole merkitystä miten käsi on, vaan rentous on avainsana. Avonainen asento ei välttämättä ole rennompi, siinäkin voi jännittää liikaa sormia.

Sillä ei ole merkitystä miten käsi on, vaan rentous on avainsana. Avonainen asento ei välttämättä ole rennompi, siinäkin voi jännittää liikaa sormia.
Noh, voihan se näinkin olla, mutta kyllä sen huomaa että nyrkissä kun käsi on niin se käy nopeasti väsyttämään.

Sillä ei ole merkitystä miten käsi on, vaan rentous on avainsana. Avonainen asento ei välttämättä ole rennompi, siinäkin voi jännittää liikaa sormia.
 
Juu näin se on. Siitä kannattaa lähteä että käsi on rento. Se meneekö se nyrkkiin vai ei on yksilöllistä. Itselläni se on oikeastaan siinä puolivälissä. Ei nyrkissä mutta ei aukikaan. Ja kyllähän se soittoa mukailee, riippuen pikkaustyylistä. Neuvoni kuuluukin näin: keskity enemmän pikkauksen puhtauteen kuin tyyliin :)
 
Edit. Niin ja voiman käyttö ja rentous ovat sitten kaksi eri asiaa. Voi soittaa sekä jämäkästi että rennosti yhtäaikaa.

Ite tajusin viikko sitten muutaman vuoden soittaneena, että plekutekniikka on/oli päin persettä. Soitin pinsettiotteella ja käsi auki. "Turhat" sormet koski kieliin ja soitto ei ollut todellakaan jämäkkää. Pistin käden nyrkkiin ja laitoin plektran peukalon ja etusormen väliin (siis, siihen "oikeaan" otteeseen) Johan alko homma toimimaan. Olin koittanut tätä ennemminkin, mutta sillon ei vain onnistunut. Nyt kolahti kerralla ja oon enemmän kuin tyytyväinen. Tavallaan tuli aivan uus ulottovuus ja tatsi soittoon. Nopeus tosin tipahti aika roimasti.
 
Se, että liittyykö tämä tähän aiheeseen, niin ehkä ei. Kunhan avauduin.

Perinteisestihän opetetaan, että pikkauskäden tulisi olla ikään kuin nyrkissä. Ei toki niin, että kättä varsinaisesti puristaisi nyrkkiin, mutta sormet supussa kuitenkin. Ite tykkään soitella sormet levällään. Siitä on helppo lähteä tappailemaankin, ja ajoittain saatan lepuuttaa sormia bodya vasten.
 
Kuten aiemminkin mainittua, ei ole niinkään väli ovatko sormet auki vai nyrkissä, kunhan käsi on rentona soittaessa. Tuossa sormet levällään tyylissä on se vaara, että helposti alkaa tukea sormia bodyyn liian kovasti, ja taas siten jännittää käden. Jännitti sitten nyrkissä tai avoimena, ei kumpikaan ole hyvä.
 
Kokeile siis kumpi luonnistuu paremmin ja nimenomaan rennommin. Ota iisisti ja soittele tuttuja, helppoja juttuja, jotta uusi rennompi pikkaustapa lähtee luistamaan.

Aloittajalle sellainen kysymys, että minkälaisella plekulla soitat?
 
Tuli vain mieleen, että onko kyseessä ehkä Dunlopin Jazz III? Kuulostaa siltä, että sulla voisi olla käytössä liian pieni pleku ja yrität saada sen pysymään oikealla paikalla puristamalla plekua liian kovaa. Jos näin, niin kokeile reilumman kokoista plekua siihen asti kunnes huomaat, että se pysyy kädessä ilman puristamista.

Jeps, alkas olemaan ajankohtainen tämäkin asia itselle. Noin vuosi on tullut soitettua, ja tässä lähiaikoina olen alkanut kiinnittämään huomiota plektrakäden tekniikkaan enemmän. Käsi on siis nykyään nyrkissä, josta johtuen käsi kipeytyy nopeasti eikä jaksa pitkään. Erittäin vahva veikkaus että tämä johtuu juurikin tästä nyrkissäpidosta, koska silloinhan siinä on pieni jännitystila.
 
Eli haluaisin opetella soittamaan käsi avonaisempana, mutta tämä tuottaa paljon vaikeuksia. Käsi vaan tahtoo pysyä nyrkissä. Se, onko käsi uuden pikkaustavan omaksumisen jälkeen kiinni kitarassa sormien tukemana vai ilmassa on vielä auki, katsotaan miten nyt lähtee. Vaikka en mikään virtuoosi olekaan, ei avonaisella pikkauskädellä onnistu käytännössä mitkään riffit mitä osaisin nykyisellä tyylillä.
 
Summa summarum: Miten kannattaisi lähteä vaihtamaan rennompaan pikkaustyyliin (käsi avonaisempana).
 
Itse näitä asioita paljon tutkineena ja kokeilleena sanoisin, että suurin probleema on hyväksyä, että mitä tahansa tekeekin, soitto tulee kuulostamaan aluksi ihan skeidalta. Se täytyy vain hyväksyä, sen jälkeen homma voi vasta lähteä kehittymään. Siis - käsi ihan rennoksi kuin kikkeli kännissä, sitten vaan lähtee soittamaan jotain todella simppeliä juttua, vaikka asteikkoa ylös pikaten 8 kertaa per ääni hitaassa tempossa, ja keskittyy yhteen asiaan, siihen että käsi pysyy rentona ihan joka hetki, erityisesti vaihtaessa kieliä ja muuten tilanteen muuttuessa. Sitten kun pystyy pitämään käden rentona, vaikka soitto kuulostaisikin ihan kuralta, rupeaa keskittymään sekä siihen, että käsi on rento, että siihen tekeekö turhaa liikettä. Sitten kun nämä kaksi asiaa alkavat jollain tavalla sujua yhdessä, tekee rentoa ja pientä liikettä, yrittää lisäksi vielä ruveta kuuntelemaan soittoaan ja silti säilyttää mukana jo opitut asiat.
 
Painottaisin myös, että varo ettet rupea tuijottamaan pikkauskättä, vaan pikemminkin tunnet käden rentouden/jäykkyyden ja liikkeen laajuuden. Tämä sen takia, että kun soittaa, näköaistin pitäisi olla mahdollisimman pienessä roolissa tekemisessä, jotta oikeat aistit olisivat valppaina. Kun tuijottaa käsiä, tuntoaisti ei ole niin valpas ja tulos on se, että saattaa soittaa kädet jäykkinä sitä edes tajuamatta - tai vaihtoehtoisesti soittaa niin että kuulostaa ihan kamalalta.
 
Siten että yrittää välttää turhaa tiedostamista, kroppa löytää itselleen sopivat tavat toteuttaa haluttu asia.

Mulla on melko elegantti tapa pikata, enkä oo huomannut kovin monella olevan samaa tyyliä ja kiinnostaakin että onko siinä mitään järkeä. Pikkaan siis samalla tavalla kun Mr. Crab tässä videossa http://uk.youtube.com/watch?v=7hXjHA7hg4o
 
Hänellä tuo näyttäs toimivan, mutta voikos siitä tulla jotain ongelmia pitkällä aikavälillä?

Mulla on melko elegantti tapa pikata, enkä oo huomannut kovin monella olevan samaa tyyliä ja kiinnostaakin että onko siinä mitään järkeä. Pikkaan siis samalla tavalla kun Mr. Crab tässä videossa http://uk.youtube.com/watch?v=7hXjHA7hg4o
 
Hänellä tuo näyttäs toimivan, mutta voikos siitä tulla jotain ongelmia pitkällä aikavälillä?
 
Hei, Nino sanoo että "vittu sä oot kova jätkä", eikse vastaus siinä tullu? :D
 
Jos kädet on rentoina, saat asiat soitettua ja kuulostaa hyvältä, miksi pitäisi tehdä asialle jotain? Jos sen sijaan on korjattavaa, korjaa.
Kysymys on enempi siitä onks itelleen todella rehellinen vai ei. Jos ongelmia on, ne pitää tunnustaa ja sitten korjata.

Itse en ymmärrä miten jotkut voivat soittaa kaikki soittonsa niin, että pitää plekusta kiinni etusormen sivulla. Itse olen vihdoin jaksanut saada kyseisen pikkaustavan kuntoon, mutta ainoastaan sooloilut lähtevät hyvin kun pitää kättä tuolla tavalla hieman "nyrkissä". Kaikki vihaisemmat rytmikohdat ja palm mute-kikkailut soitan pinsettiotteella, tulee jotenkin rennompi ote kun vertaa tuohon toiseen tyyliin.
 
Vaihteleeko porukka pikkaustyyliä lennosta paljonkin?

Vaihteleeko porukka pikkaustyyliä lennosta paljonkin?
 
Al Pitrelli mun muistaakseni vaihteelee soittaessaan pikkauskulmaa tosi radikaalisti. Silloin kun lähtee kunnolla kaahaamaan vääntää plekun rajusti vinoon.

Vaihteleeko porukka pikkaustyyliä lennosta paljonkin?
 
Ennen tuli vaihdeltua aika paljon soittotekniikan mukaan, mutta sitten yksi opettajani ylipuhui treenaamaan yhdellä tyylillä vaan. Oon kyllä huomannu, että kannatti. Siinä joutui sitä pikkaustapaa vähän hinkkaamaan uusiks, mutta jämptimmän otteen kyllä on sillä soittoon selkeesti saanu.
 
Mutta kukin tavallaan tietty.

Aikoinaan harrastuksen alkaessa olin ottanut tavoitteeksi hoitaa downpickauksen ja nopean sahauksen (=tremolopikkaus?) kuntoon, käsi jäykkänä, kuinkas muutenkaan. Tavallinen alternaten treenaus jäi täten pois laskuista. Nyt vasta lähiaikoina olen tajunnut ettei nuo tuottanut minkäänlaista tulosta ja saan reenata pikkauksen kuntoon alusta alkaen, jokseenkin turhauttavaa.

Mulla on melko elegantti tapa pikata, enkä oo huomannut kovin monella olevan samaa tyyliä ja kiinnostaakin että onko siinä mitään järkeä. Pikkaan siis samalla tavalla kun Mr. Crab tässä videossa http://uk.youtube.com/watch?v=7hXjHA7hg4o
 
Hänellä tuo näyttäs toimivan, mutta voikos siitä tulla jotain ongelmia pitkällä aikavälillä?
 
Itse olen aina ollut sitä mieltä että ihan sama miten soittaa, kuhan soittaa, mutta ton videon nähtyä tuli hyvä fiilis siitä että joku muukin kuin minä soittaa tuohon tyyliin. Harjoittelin joskus pikkaamaan pleku perinteisesti peukun ja etusormen syrjän välissä käsi nyrkissä, mutta tämä ei tunnu yhtä rennolta ja nopealta omasta mielestäni. Lisäksi tässä videon tyylissä on vahvuuksia kämmenen demppausominaisuuksissa.

Hip-hei!
 
Itse on tullut soitettua n. 5 vuotta kohta ja oikeastaan vasta viimeaikoina olen kiinnittänyt enemmän huomiota omaan tapaan pitää plektraa. Tämä alkoi oikeastaan siitä, kun näin oppitunnin aiheesta Paul Gilbertiltä ja Eric Johnsonilta.
 
Huomasin, että heillä kummallakin taitaa olla aika tuo "käsi suht avoinna" tyyli
soittaa. Gilbertin videossa hän jopa selittää, että miten hän halusi muuttaa pikkaustyyliään, koska koki että entinen tapa ei tuntunut hyvältä. Muistaakseni taisi vielä todeta pikanneensa 8 vuotta väärin.
 
Tuossa on videoita aiheesta: http://uk.youtube.com/watch?v=CpJNUGHxC3M
http://uk.youtube.com/watch?v=ACH5Z_YPmVg
 
Mitä sitten tulee minuun, niin huomasin pikkaavani tavallaan kolmella sormella. Etusormi ja peukalo ovat luonnollisesti isossa roolissa, mutta keskisormi ikään kuin
pakottaa itsensä tukemaan plektraa hiukan alakulmasta. Myöskin huomasin liikuttavani enemmän sormia, kuin rannetta, mikä on kuulemma ongelma. Olen kovasti yrittänyt omaksua tuota Gilbertin tyyliä pikata, mutta tunnun aina palaavani tuohon vanhaan silloin, jos soitan nopeita juoksutuksia.
 
Pitäisi varmaankin oikeasti aloittaa alusta siitä mistä aloitin 4 vuotta sitten. Mutta toisaalta, ihmiset ovat erilaisia ja on erilaisia tyylejä toteuttaa samoja asioita yhtä hyvin. Epätietoisuus on joskus lahja.

kyllä sen huomaa että nyrkissä kun käsi on niin se käy nopeasti väsyttämään.
 
Kannattaa vaihtaa kättä välillä. Tulee semmonen fiilis että ihan kuin joku muu soittas sun kitaraa.