Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Nyt on pakko avautua.. Oon tässä viime aikoina työstänyt runkoa jonka puulajina on tällä kertaa raita.. Ei voi olla ikävempää työstettävää!!
 
Puuaines pehmeää (naarmuuntuu katsomisesta), "karvastuu hiottaessa", sekä lohjetessaan käyttäytyy kuin märkä puu eli puusta lähtee sellaisia "fliisuja" irti, jos kukaan ymmärtää mitä tarkoitan.
 
No mutta kumminkin pointtini on.. Itse en välttämättä valitse enää runkopuuksi, mieti sinäkin tarkkaan..=)

Nyt on pakko avautua.. Oon tässä viime aikoina työstänyt runkoa jonka puulajina on tällä kertaa raita.. Ei voi olla ikävempää työstettävää!!
 
Saarni on kohtuullisen vittumainen kanssa. Puussa kun on selkeästi eri kovuisia alueita ne tummemmat raidat ja vaaleampi puuaines. Ikävästi lohkeaa poratessa/taltatessa tai tarkkuusveitsellä nävertäessä.
 
Hioessa pöly taas on niin prkln hienojakoista että sitä on suojaimista huolimatta korvat, nenä, suu, ja kaikki muut ruumiinontelot + ihohuokoset täynnä. Tosi kiva.
 
AB-laatunen ruusupuukin tuli testattua, ikävä kyllä. Aina AAA tästälähtien.

Wengestä irtoaa mukavia, noin vajaan sentin mittaisia tikkuja. Zebranon höylääminen on hankalaa, kun parin sentin välein puun syyt ovat eri suuntaan. Toiseen suuntaan höylätessä repii toisen kohdan, toiseen suuntaan toisen kohdan. Onneksi on tuo paksuushiomakone näitä ikäviä puita varten.
Marko

Ostin kerran puutavaraliikkeestä saarnilankun josta kuvittelin tekeväni kitaran.
En tietenkään tiennyt eri saarnilajeista mitään ja sain kivikovaa sekä helvetin painavaa polttopuuta.
..veistelin kylläkin pari bodyä mutta ei niistä koskaan valmista tullut - toinen palveli leikkuulautana...

Iroko murtuu...minä en. En laittaisi toiste sitä edes saunanpesään.

Bubinga, vittu sitä saa koittaa porata ja jyrsiä vaikka timanttiporalla eikä siltikään pure.
 
Katkes muutamat ruuvit puun sisään kun rupesin ruuvaileen, vaikka oli apureiät.

Bubinga, vittu sitä saa koittaa porata ja jyrsiä vaikka timanttiporalla eikä siltikään pure.
 
Katkes muutamat ruuvit puun sisään kun rupesin ruuvaileen, vaikka oli apureiät.
 
Seuraavan kerran koitapa tällasta, jos on jo hyvä apureikä..Ota se ruuvi, ja ruuviosaan sipaset hyvää pehmennyttä saippuaa hieman. Oikeestaan kaikki käy, tankosaippuasta sunlightin ja luxin kautta marseilleen.. Sen verran, että kierteissä on sitä saipuaa. Helpottaa menemistä kovaan puuhun kummasti.

Bubinga, vittu sitä saa koittaa porata ja jyrsiä vaikka timanttiporalla eikä siltikään pure.
 
Katkes muutamat ruuvit puun sisään kun rupesin ruuvaileen, vaikka oli apureiät.
 
Joo just kun pääsin tilaamasta bubingaa. No tulipahan tämäkin seikka tietoon. Mut mun mielestä ohuet viilut yleisesti ottaen on paskoja työstää. Vaikea saumata ja liimata luotettavasti. Naisetkin kestää kovempaa käsittelyä kun viilut.

Mä koin mahongin ikäväksi työstää. Pirun pientä pölyä joka tunkee joka paikkaan ja kaikki suojaamattomat ihonkohdat hohkas huutavan punasina parin tunnin päästä työstämisestä. Ilmeisesti olen sitten mahongille allerginen tai jotain?

Mä koin mahongin ikäväksi työstää. Pirun pientä pölyä joka tunkee joka paikkaan ja kaikki suojaamattomat ihonkohdat hohkas huutavan punasina parin tunnin päästä työstämisestä. Ilmeisesti olen sitten mahongille allerginen tai jotain?
 
Sama homma mulla. Muutenkin pölyallergikkona en pidä pöyävistä hommista, mutta mahonki oli jotenkin ekstra-karmiva. Kyllä perus leppä-vaahtera linjalla oli paljon mukavampaa hommaa.

Muutenkin pölyallergikkona en pidä pöyävistä hommista, mutta mahonki oli jotenkin ekstra-karmiva. Kyllä perus leppä-vaahtera linjalla oli paljon mukavampaa hommaa.
 
Selittyy sillä että suomessa ei kasva mahonkia -> et ole saanut mahonkialtistusta koko ikääsi (toisin kuin lepän ja vaahteran kanssa) -> allerginen reaktio on erityisen voimakas
 
Afrikkalaiset saattavat vastaavasti vaikka heittää henkensä jos joutuvat esim koivupölyn kanssa tekemisiin..

Mä koin mahongin ikäväksi työstää. Pirun pientä pölyä joka tunkee joka paikkaan ja kaikki suojaamattomat ihonkohdat hohkas huutavan punasina parin tunnin päästä työstämisestä. Ilmeisesti olen sitten mahongille allerginen tai jotain?
 
Siis monet trooppiset puulajit on aivan älyttömän allergisoivia ja pitkässä altistuksessa vaarallisia. Eli aina suojattava sekä hengitys, että myös iho noita puita käsitellessä.
Warwickin työntekijöistä monet sai pahoja oireita wengen työstämisestä pitkässä juoksussa.
Jos yliherkkyys pääsee syntymään,niin sitä ei enää mikään poista, vaan aina kys. puuhun tai pölyyn koskiessa saa vahvan reaktion.
Tottakai se on myös ihmiskohtaista, mutta nyrkkisääntönä kannattaa pitää että suojaa itsensä.
Jossain oli lista puista, ja niiden sahapölyn tekemistä oireista, täytyy kaivaa se esiin.

Semmosen nyrkkisäännön oon kuullu että mitä kovempi puu, sitä vaarallisempaa pölyä siitä lähtee. Tämä perustunee siihen, että mitä kovempaa puuta, sitä hienojakoisempaa pölyä siitä irtoo ja se ei oo hyväks ei.

Nyt on pakko avautua.. Oon tässä viime aikoina työstänyt runkoa jonka puulajina on tällä kertaa raita.. Ei voi olla ikävempää työstettävää!!
 
Puuaines pehmeää (naarmuuntuu katsomisesta), "karvastuu hiottaessa", sekä lohjetessaan käyttäytyy kuin märkä puu eli puusta lähtee sellaisia "fliisuja" irti, jos kukaan ymmärtää mitä tarkoitan.
 
Oisko tuo raita kaadettu kovan myrskyn jalkeen? Myrsky taivuttelee puuta ja siihen tulee halkeamia rungon tyveen. Ainakin vanha kansa on sita mielta, etta rakennushirsia ei kaadeta myrskyn jalkeen ainakaan viikkoon.

Nyt on pakko avautua.. Oon tässä viime aikoina työstänyt runkoa jonka puulajina on tällä kertaa raita.. Ei voi olla ikävempää työstettävää!!
 
Mä olen kokeillut akustista jonka sivut oli tehty raidasta. Joku raukka senkin oli joutunut työstämään.