Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Voiko kaiutinelementti (Jensen C12Q) (pahvi, vai mitä materiaalia se on.)aiheuttaa ylimääräistä resonointia.
Ylimääräistä resonointi ääntä joka tapauksessa kuuluu bassokielella. Etulevy on ns. kelluva. Ruuveilla ilman liimaa.
Cassis on irroitettu ja resonointi paikallistettu etulevyn sekä kautinelementin paikkeille.
Kyseessä on itse rakennettu kaappi.15W,Putkicombo

Miten kaiutin on istutettu levyyn - onko välissä vaimennuskumit?
 
Onko resonoivaan kaiuttimeen kytketty signaali, vai onko se vain "mykkänä" kaapissa? ("Elävä" kaiutinhan toimii, mutta mykkä saattaa hyvinnii elää mukana...)
 
Kuinka joustavaa materiaalia etulevy on? Pääseekö kaiuttimen kehys elämään sitä vasten?
 
Onko kaiuttimen pahvikartion reunatiiviste ehjä? Kokeile sormella samalla kun soitat resonoivaa ääntä. Pienen repeämän voi korjata nestekumilla ja kaiutinpaperilla (kallista) tai teepussin harsopaperilla (halpaa).
 
Kaiutin on ruuvattu levyyn ilman vaimennuskumeja.(Siinähän se, vaimennuskumit varmasti auttavat. )
Läpipultti on kai ruuvikiinnitystä parempi.
 
Kaiuttimeen on kytketty singnaali.
 
Etulevy on 10 mm vaneria.
 
Kaiuttimen reunatiiviste on ehjä.

Etulevy on 10 mm vaneria...
 
Siinä se vika on. Liian ohkaista värkkiä. Lähtee koko etupaneeli 'soimaan,. Vähintään 16-18mm.

Siinä se vika on. Liian ohkaista värkkiä. Lähtee koko etupaneeli 'soimaan,. Vähintään 16-18mm.
 
Selvä. Onneksi on helppo tehdä uusi.
 
Kiitos tiedoista.

Siinä se vika on. Liian ohkaista värkkiä. Lähtee koko etupaneeli 'soimaan,. Vähintään 16-18mm.
 
Eikös etupaneelin pidäkin "soida". Isot pojat ovat kertoneet, että kitarapömpelin rakentamisessa eivät päde samat säännöt kuin hifipömpelin rakentamisessa. Eli juuri etulevyn tulisi olla tarpeeksi ohut, jotta se väräjäisi mukana...
 
Minä en aiheesta mitään tiedä, kun käytän hifipömpeleitä, mutta on tästä juttua ollut ennenkin.

Eikös etupaneelin pidäkin "soida". Isot pojat ovat kertoneet, että kitarapömpelin rakentamisessa eivät päde samat säännöt kuin hifipömpelin rakentamisessa. Eli juuri etulevyn tulisi olla tarpeeksi ohut, jotta se väräjäisi mukana...
 
Minä en aiheesta mitään tiedä, kun käytän hifipömpeleitä, mutta on tästä juttua ollut ennenkin.
 
Olen myös kuullut että 9mm etulevy olisi passeli tällaiseen "kelluvaan" kiinnitykseen. Sen takia sen kymppimillin levyn sitten laitoinkin. No katsellaan jos aiheesta tulisi enemmänkin juttua.

Olen myös kuullut että 9mm etulevy olisi passeli tällaiseen "kelluvaan" kiinnitykseen. Sen takia sen kymppimillin levyn sitten laitoinkin. No katsellaan jos aiheesta tulisi enemmänkin juttua.
 
Umpikaappi/takaa avoin? Fenderin avoimet combothan on "soivia laatikoita", joissa on haettu sointia eri paksuisilla mäntykehyksillä (juttu guitar playerissä, suunnittelivat bassman re-issue-sarjaa?, kokeilivat eri paksuisia kehyksiä), ohuilla etulevyillä jne., mutta onko umpikaapeissa ohuet vai paksut etulevyt? Marshall mainostaa käyttävänsä paksua koivuvaneria kehykseen, ja luulisin samaa tavaraa olevan myös etulevyssä ja takaseinässä. Mutta kekä tietää paremmin, kertokoon.

Taisin selvittää resonointiongelman. Parin tunnin työn jälkeen kaikki purettuani ongelma oli kaapin alla olevissa kuljetus rullissa. Yksi niistä oli sen verran irti lattiasta, että ääni lähti siintä. Kyllä usko meinasi loppua kun kaikki resonoi huushollissa, sen verran luukutin. Nyt resonoi sen verran päästä että taidan lähteä saunaan.
Moi!

Nyt resonoi sen verran päästä että taidan lähteä saunaan.
Moi!
 
Hauskaa että selvisi.
 
Taas tuli todistetuksi vanha nyrkkisääntö: jääkaapin hurina on aina jossain muualla kuin sen koneistossa.
:-)

Siinä se vika on. Liian ohkaista värkkiä. Lähtee koko etupaneeli 'soimaan,. Vähintään 16-18mm.
 
Ei todellakaan!!!! 16-18mm on aivan liian paksua ja tappaa soundin kokonaan...
 
Mikko

Ei todellakaan!!!! 16-18mm on aivan liian paksua ja tappaa soundin kokonaan...
 
Mikko
 
Ai jaa... basistina olen tottunut siihen että etulevyn(ja mielellään koko kaapin) pitää pysyä tiukasti paikallaan ja kartion liikkua...muutenhan tuosta hommasta tulee yks iso resonaattori, vaan oliko se tässä tapauksessa tarkoituskin?

muutenhan tuosta hommasta tulee yks iso resonaattori, vaan oliko se tässä tapauksessa tarkoituskin?
 
Vähän se on idea. Esimerkiksi vanhoissa Fendereissä olevat männystä tehdyt kotelot ja ohuehkot, kelluvat etulevyt ovat iso osa soundia. Jotkut eivät halua edes tolexia tai tweediä pintaan resonansseja vaimentamaan. Ei niistä hevin soittoon varmaan olekaan.

Vähän se on idea. Esimerkiksi vanhoissa Fendereissä olevat männystä tehdyt kotelot ja ohuehkot, kelluvat etulevyt ovat iso osa soundia. Jotkut eivät halua edes tolexia tai tweediä pintaan resonansseja vaimentamaan. Ei niistä hevin soittoon varmaan olekaan.
 
Mutta ne hevimiesten 4*12 umpi(?)kaapit? Tai basistien umpi/refleksikaapit?
 
Off topic... Itselläni on sellainen fiilis, että pikkuisen parempi sointi tulee umpikaapista, se on enemmän kitaran akustisen soinnin kaltainen puhtailla saundeilla. Ja sirkkelirytistyksetkin soivat sellaisesta terävämmin.

Itselläni on sellainen fiilis, että pikkuisen parempi sointi tulee umpikaapista, se on enemmän kitaran akustisen soinnin kaltainen puhtailla saundeilla. Ja sirkkelirytistyksetkin soivat sellaisesta terävämmin.
 
Mikä on parempi?
 
Umpikaappi, avoin kaappi, refleksikaappi, torvikaappi ja ympärisäteilevä kaappi soivat kaikki eri tavalla, ja jokaiselle on paikkansa. Näistä pienin oma vaihevirhe on tiiviillä umpikaapilla, joten se soi terävimmin ja "tarkimmin".
 
Refleksikaappi toistaa bassot parhaiten. Avoin ja ympärisäteilevä kaappi ottavat eniten "tilaa" mukaan sointiin. Torvikaappi puhaltaa kapeimman keilan pisimmän matkan päähän...
 
Tilanteesta kiinni, mikä kulloinkin miellyttää eniten. Ja lopuksi Pantse Syrjä -mallinen vinkki: aseta elementin molemmin puolin, etu- ja takapuolelle, parhaaseen mahdolliseen kohtaan Shure SM57 täsmälleen samalla tavoin symmetrisesti. Valitse kohta kuuntelemalla etummaista mikkiä.
 
Tee balansoitu Y-piuha, jossa toisella puolella menevät + ja - ristiin. Laita molemmat mikit tähän piuhaan. Nyt olet periaatteessa eliminoinut koteloresonanssin kitarasoundista kokonaan, ja kaiutinkaapin malli lakkasi vaikuttamasta.

No kun rupesin miettimään niin kertokaapa vielä tietämättömälle basistille mikä on tuo 'kelluva rakenne', ja miksi tuon etulevyn pitäisi olla noin ohuesta vaneerista? Kelluvallahan yleensä tarkoitetaan ettei joku homma ole kunnolla kiinnitetty mihinkään.

No kun rupesin miettimään niin kertokaapa vielä tietämättömälle basistille mikä on tuo 'kelluva rakenne', ja miksi tuon etulevyn pitäisi olla noin ohuesta vaneerista? Kelluvallahan yleensä tarkoitetaan ettei joku homma ole kunnolla kiinnitetty mihinkään.
 
Jos mä nyt oikein käsitän, niin tässä puhutaan mm. Fenderin ja Music Manin avoimissa ja puoliavoimissa kitarakaapeissaan käyttämästä ratkaisusta, jossa etulevy kiinnitetään vain muutamasta pisteestä seiniin.
 
Toimintaperiaate lienee samanlainen kuin "ruotsalaisella bassoansalla" (ripustetaan akryylilevy kattoon kahdella ankkurilla), etuseinä elää ja hutjuu mukana, ja syö alaäänistä energiaa -> alasävelsarjan ylemmät kerrannaiset eivät tunge alkuperäisen sävelsarjan päälle.
 
Basistina tuo alaäänien kadottaminen on sulle tietysti kauhistus, mutta monille kitaristeille se tekee vaan hyvää. Pysyvätpä poissa sunkin jaloistasi
;-)

...etuseinä elää ja hutjuu mukana, ja syö alaäänistä energiaa -> alasävelsarjan ylemmät kerrannaiset eivät tunge alkuperäisen sävelsarjan päälle...
 
Now I see, sanoi sokea!
No ei muuta kun tuollaiset kaapit pakollisiks kaikille kitaristeille jollain direktiivillä...

Umpikaappi, avoin kaappi, refleksikaappi, torvikaappi ja ympärisäteilevä kaappi soivat kaikki eri tavalla, ja jokaiselle on paikkansa.
 
Kuitenkin lähinnä kolme ensimmäistä instrumentti-käyttöön, vai kuinka? Torvikaappi enempi pa-hommaan.
 
Näistä pienin oma vaihevirhe on tiiviillä umpikaapilla, joten se soi terävimmin ja "tarkimmin".
 
Eli on eniten "HiFi". Mutta umpikaappi ja ohut etulevy, lieneekö kannattava yhdistelmä?
 
Refleksikaappi toistaa bassot parhaiten.
 
Mille taajuusalueelle kannattaa suunnitella refleksikaapin piikki bassokäytössä? Alustavasti olen saanut WinISD:llä laitettua noin 30 Hz alkaen tasaisen käyrän noin 120 litraiseen, 200w, 2*8"-kaappiin.
 
Ja olen tilannut nelikielisen basson.

Kuitenkin lähinnä kolme ensimmäistä instrumentti-käyttöön, vai kuinka? Torvikaappi enempi pa-hommaan.
 
Muista Sarapaltion "Basso-Matti", bassokaappi taitetulla torvella. Siinä oli basistit Jerikon tunnelmissa, ja soundi matkasi kuin ohjus suoraan keikkapaikan takaseinään - PAU!
 
Mutta umpikaappi ja ohut etulevy, lieneekö kannattava yhdistelmä?
 
En osaa sanoa. Pitäisi kokeilla ja virittää, mutta näin kylmiltään en kyllä usko. Tuossa ajetaan kahta niin eri asiaa. Sen sijaan ohutlevyinen avokaappi ja tiivis vaimennettu umpikaappi samassa stäkissä toimii kyllä - toisesta helkkäys, toisesta botne.
 
Tässä on sellainenkin huomioonotettava asia, että mitä tiiviimpi kaappi, sitä kevytripusteisemman elementin se sallii. Ja mitä kevyempi elementti, sitä ylemmäs ja tarkemmin se toistaa. Tämä voi olla olennaisen hyvä, tai joskus jopa paha.
 
Mille taajuusalueelle kannattaa suunnitella refleksikaapin piikki bassokäytössä? Alustavasti olen saanut WinISD:llä laitettua noin 30 Hz alkaen tasaisen käyrän noin 120 litraiseen, 200w, 2*8"-kaappiin.
 
En tiedä. Siihen, missä se parhaiten sopii sun omaan soittoosi. 2x18" ja 8x10" bassokaapit ovat molemmat oikein käytettynä hyviä ratkaisuja, mutta niissä ei oo mitään samaa.