Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Nyt menee piirien tutkiskelu niin teoreettiseksi ettei multa löydy sanottavaa. :oP Mutta näihin aiempiin:
 
Mitä tarkoitat mikrofonin omalla resonanssitaajuudella?
 
Sitä taajuuskorostumaa (Resonant peak), jonka moni valmistajakin (Duncan, Tesla, ...) ilmoittaa mikilleen. Tavallisesti jossain 5-8KHz:n tienoolla.
 
Onko sulla mallissa mukana jokin mikrofonin oma kapasitanssi?
 
Siinä toisessa kytkiksessä on. Se taisi se HelmuthLemme muutenkin olla todentuntuisempi.
 
Oliskohan mikin resistanssissa eroa?
 
On varmasti, ja ehkä muissakin mikin arvoissa. Ja palatakseni niihin 5Spicen analyysiasetuksiin, siellä on paljon asioita joita en tarkasti edes ymmärtänyt, niissä saattaa hyvin olla mulla jotain vekkuleja arvoja.

Sitä taajuuskorostumaa (Resonant peak), jonka moni valmistajakin (Duncan, Tesla, ...) ilmoittaa mikilleen. Tavallisesti jossain 5-8KHz:n tienoolla.
 
Siinä toisessa kytkiksessä on. Se taisi se HelmuthLemme muutenkin olla todentuntuisempi.
 
Tuolla on varmasti vaikutusta jos mikissä itsessään on kapasitanssia ja sen verran pieni resistanssi että resonanssi syntyy. Nythän noissa minun simuloinneissa (jotka perustuvat sinulta saatuun ensimmäiseen versioon) resonanssi tulee joko tonekonkan kanssa (tonepotikka nollilla) tai kaapelin kapasitanssin kanssa (tonepotikka täysillä).
 
On varmasti, ja ehkä muissakin mikin arvoissa. Ja palatakseni niihin 5Spicen analyysiasetuksiin, siellä on paljon asioita joita en tarkasti edes ymmärtänyt, niissä saattaa hyvin olla mulla jotain vekkuleja arvoja.
 
Ei kai siellä sellaisia asetuksia sovi olla jotka noin rajusti muuttaisivat tuloksia, suurin ero meillähän oli käyrien jyrkkyydessä. EDIT: No joo, olihan siellä ne asetukset että mitä se käyrä kuvaa...

Nyt menee piirien tutkiskelu niin teoreettiseksi ettei multa löydy sanottavaa. :oP
 
Aika perusasioita kuitenkin edelleen, resonanssin ja q-arvon perusteita. Ei mullakaan ole oikein eväitä enempää vaikka 30 vuotta sitten piti osata tällaiset analysoida paperin ja laskutikun kanssa.

Tästä käyrästä vielä...
 
http://teuvvo.wippiespace.com/ToneSweep.png
 
Näennäinen jyrkkyys tulee kyllä paljolti jänniteasteikon käytöstä, kun suodattimia on totuttu katsomaan db-asteikolla.
 
Mutta se mitä en vieläkään tajua on miten tuo käyrä menee miinukselle. Olen nyt leikkinyt tuolla 5spicella ja ottanut myös mikin kapasitanssin mukaan, enkä ole saanut tuollaista ilmiötä aikaan.
 
EDIT: Nyt selvisi mikä tuossa sinun käyrässä mättää. Se kuvaa jännitteen reaalikomponenttia eikä voimakkuutta. Signaalillahan on reaali- ja imaginaarikomponentti ja niin edelleen... Siksi se menee miinukselle, se oikeastaan kuvaa enemmänkin vaiheen muutosta. Koko totuus näkyy vasta kun katsoo tuota yhdessä imaginäärikomponentin kanssa. Voimakkuus on näiden komponenttien vektorisumma.
 
Valitse sieltä graph table -tabista AC mag jos signaalin voimakkuus kiinnostaa.

Kiitos vastauksista, vaikka puolet meni yli hilseen. ;)
 
Minulla on bassossa EMG:n aktiivimikit, joten ajattelin, että sen voi tulkita pelkkänä signaalilähteenä. Tämän takia ajattelin tonea lähinnä RC-suotimena. Mutta siis ilmeisesti tuon potikalla toimivan leikkaustaajuuden muuttajan tekeminen passiivisena on siis mahdotonta? Pitää sitten katsoa, jos tekisi jonkun aktiiviratkaisun tai sitten useampi konkka.

Jees, suodinkäyrissä perinteisesti käytetään juuri tuota puolilogaritmista asteikkoa. Siis se Q- arvo tosiaan tarkoittaa resonanssipiikin leveyttä, eli sitä hyppyrinnokkaa ennen käyrän laskua. Puhutaan hyvyysluvusta, mikä onkin jo ilmennyt, ja hyvyys riippuu siitä miltä kantilta asiaa katsotaan. Klassinen esimerkki on radiovastaanotin. Hyvä hyvyysluku tarkoittaa radiovastaanottimen yhteydessä sitä, että muut kuin haluttu radioasema eivät kuulu. Tällöin tuo resonanssipiikin alue on mahdollisimman "piikkimäinen".
Sama asia näkyy Akin ja Klezbergin piirtämissä suodinkäyrissä. Kun tonea rullataan, resonanssialue tavallaan venyy tai lytistyy. Tämä johtuu nimenomaan RLC-piirin resistiivisestä ominaisuudesta.
Ymmärrän, että tuossa Tshebysevin suodinmallissa hyvyysluvun vaihtelu vaikuttaa jyrkkyyteen hieman, mutta yleisesti suotimen jyrkkyys on riippuvainen RC / LC piirien määrästä. Yksi RC- piiri aiheuttaa 20db/dekadi jyrkkyyden ja yksi LC- piiri puolestaan 40dB/dekadi (tässä dekadi tarkoittaa taajuuden kymmenkertaistumista). 20dB tarkoittaa signaalin jakamista tai kertomista kymmenellä (kun puhutaan jännitteestä tai virrasta). Näin ollen jyrkkyyden määrää suodinasteiden lukumäärä, eikä niinkään hyvyysluku. Kutsutaan tuota Q- arvon säätöä vaikka hienosäädöksi ;)
Jos haluttaisiin tarkka malli tonen toiminnasta, pitäisi käytetyn mikin / mikkien taajuusvaste summata tonen taajuusvasteen päälle. Tällöin molemmat huomioidaan.
 
Minulla on bassossa EMG:n aktiivimikit, joten ajattelin, että sen voi tulkita pelkkänä signaalilähteenä. Tämän takia ajattelin tonea lähinnä RC-suotimena. Mutta siis ilmeisesti tuon potikalla toimivan leikkaustaajuuden muuttajan tekeminen passiivisena on siis mahdotonta? Pitää sitten katsoa, jos tekisi jonkun aktiiviratkaisun tai sitten useampi konkka.
 
Aktiivimikit voidaan todella tulkita vain signaalilähteeksi. Koska ulostulo on ns. puskuroitu, ei tonen tai volumen käyttö muuta tai vaikuta mitenkään mikkien toimintaan tai taajuusvasteeseen. Mulle ei nyt oikeen oo mennyt jakeluun, eli mitä tuolta toneltasi haluat?
 
E: Pöhnässä taas kirjoiteltu... Eihän niitä taajuusvasteita tietenkään siis summata, vaan mikkien tuottama, taajuudesta riippuva, ulostulo kerrotaan suodinmallin, taas taajuudesta riippuvilla, vaimennuskertoimilla.
Nämä suodinhommat voi tosiaan viedä niinkin pitkälle, että mietitään vaihtoehtoisia suodinmalleja (aktiivi) tai vaikkapa eri taajuuksien latensseja suondipiirissä. Olisiko esim. Butterworthin tai Besselin suodin parempi bassolla kuin kitaralla? Middlekorostusta ei ainakaan tulisi, mikä voisi olla bassolle varsin hyväkin ominaisuus..?

Puhutaan hyvyysluvusta, mikä onkin jo ilmennyt, ja hyvyys riippuu siitä miltä kantilta asiaa katsotaan. Klassinen esimerkki on radiovastaanotin. Hyvä hyvyysluku tarkoittaa radiovastaanottimen yhteydessä sitä, että muut kuin haluttu radioasema eivät kuulu. Tällöin tuo resonanssipiikin alue on mahdollisimman "piikkimäinen".
 
Joo, tosin ei radiotekniikassakaan mahdollisimman kapea ole aina paras. Kyllä siellä käytetään myös kaistanpäästöjä (suodatetaan muut kuin haluttu alue pois häiritsemästä) ja varsinkin lähettimien puolella myös alipäästöjä (suodatetaan lähetystaajuuden harmoonisia pois). Osittain siksi että olisi hankala ja kallis järjestää kovin monta kapeaa piiriä jotka säätyvät yhdessä.

Joo, tosin ei radiotekniikassakaan mahdollisimman kapea ole aina paras. Kyllä siellä käytetään myös kaistanpäästöjä (suodatetaan muut kuin haluttu alue pois häiritsemästä) ja varsinkin lähettimien puolella myös alipäästöjä (suodatetaan lähetystaajuuden harmoonisia pois). Osittain siksi että olisi hankala ja kallis järjestää kovin monta kapeaa piiriä jotka säätyvät yhdessä.
 
Njoo, tuo nyt oli vain karkea esimerkki asiaan perehtymättömille pointin selventämiseksi.

Aktiivimikit voidaan todella tulkita vain signaalilähteeksi. Koska ulostulo on ns. puskuroitu, ei tonen tai volumen käyttö muuta tai vaikuta mitenkään mikkien toimintaan tai taajuusvasteeseen. Mulle ei nyt oikeen oo mennyt jakeluun, eli mitä tuolta toneltasi haluat?
 
Siis käsitykseni mukaan yksinkertaistettuna tone on fiksattu suodin, joka leikkaa tietystä taajuudesta ylöspäin. ja se tone potikka säätää lähinnä sitä jyrkkyyttä, jolla niitä taajuuksia leikataan. Ajatukseni oli tehdä siis säätömahdollisuus, jolla voisi säätää tuota leikkaustaajuutta. Vähän vastaava, kuin jos minulla olisi graafinen eq, josta voisin yksi kerrallaan tiputtaa korkeimpia taajuksia pois, mutta niin, että se olisi potikka, jolla voisin portaattomasti säätää sen leikkaustaajuuden.

Ajatukseni oli tehdä siis säätömahdollisuus, jolla voisi säätää tuota leikkaustaajuutta. Vähän vastaava, kuin jos minulla olisi graafinen eq, josta voisin yksi kerrallaan tiputtaa korkeimpia taajuksia pois, mutta niin, että se olisi potikka, jolla voisin portaattomasti säätää sen leikkaustaajuuden.
 
Sä taidat siis hakea parametrista (tai puoliparametrista) EQ:a? Lieköhän sellasta mahdollistakaan rakentaa passiivikomponenteista, en oo nähny ainaskaan...
 
Ville

Siis käsitykseni mukaan yksinkertaistettuna tone on fiksattu suodin, joka leikkaa tietystä taajuudesta ylöspäin. ja se tone potikka säätää lähinnä sitä jyrkkyyttä, jolla niitä taajuuksia leikataan. Ajatukseni oli tehdä siis säätömahdollisuus, jolla voisi säätää tuota leikkaustaajuutta. Vähän vastaava, kuin jos minulla olisi graafinen eq, josta voisin yksi kerrallaan tiputtaa korkeimpia taajuksia pois, mutta niin, että se olisi potikka, jolla voisin portaattomasti säätää sen leikkaustaajuuden.
 
No tuota, kyllä passiivisessa RC-suotimessa potikka säätää leikkaustaajuutta eikä jyrkkyyttä.
 
Jyrkkyyden muutosta saa lähinnä näkyviin LC-suotimessa muuttamalla potikalla Q-arvoa (kuten passiivimikin kanssa jossain määrin käy).

Siis kyllä tässä ollaan tekemässä asiasta turhan monimutkaista, etenkin kun mikit ovat aktiivit. Tuo tonenpotikan säätäminen muuttaa nimenomaan -3dB rajataajuutta. Laskentakaava rajataajuudelle on 1 / (2*PI*R*C). Ei tämä sentään mitään ydinfysiikkaa ole!
 
E: Vois kyllä olla ihan kova juttu väsätä aktiivinen toisen asteen Besselin suodin ja kytkeä se sarjaan mikkien ulostulon kanssa. Siitä sitten volumelle ja ulostuloon. Bassolla vois kuulostaa jopa hyvältä! Netistä löytyy kytkentäkaavoja noihin vaikka kuinka ja jos sattuu ongelmia tielle niin kysyä voi aina.

E: Vois kyllä olla ihan kova juttu väsätä aktiivinen toisen asteen Besselin suodin ja kytkeä se sarjaan mikkien ulostulon kanssa. Siitä sitten volumelle ja ulostuloon. Bassolla vois kuulostaa jopa hyvältä! Netistä löytyy kytkentäkaavoja noihin vaikka kuinka ja jos sattuu ongelmia tielle niin kysyä voi aina.
 
Voihan näitä käsipelissäkin laskea, mutta tätä kautta on tullut oikaistua muutama kerta:
http://astro.u-strasbg.fr/~koppen/radio/Activee.html
 
Mulla tuli mieleen joku puoliparametrinen EQ tähan tarpeeseen. Passiivikin varmaan onnistuu, mutta tästäkin voisi olla apuja:
 
http://www.geofex.com/Article_Folders/EQs/paramet.htm

Terve! Tässä tulee n00b -kysymys. Rakentelin puolisen vuotta sitten Dumbe-tyyppisen vahvarin. Kysyisin nyt vahvistin- ym. elektroniikkaguruilta, onko normaalia, jos suotokonkkien pintaan tulee ryppyjä? Voiko olla, että konkat lämpenevät paljon, ja päällä oleva muovikuori "rypistyy" hieman. Yritän ottaa kuvia tilanteen havainnollistamiseksi. Virtalähteen schematic on tuossa: http://s51.photobucket.com/albums/f … ew&current=Dumblestylepower.jpg
 
Käsittääkseni tuossa on kaksi 100uF suotokonkkaa (350V) sarjassa, jolloin niiden pitäisi kestää 700V. B+ on hieman korkeahko 495 VDC, koska käytin muuntajaa, jonka toisio on 345-0-345, eikä 325-0-325...
 
Eli noiden kahden 100uF/350V konkkien pinnat ovat hieman rypyssä, mitä niissä ei ostettaessa ollut. Ovatko konkat menossa rikki, vai onko normaalia? Vahvari toimii ja soundaa hyvälle.

Siis kyllä tässä ollaan tekemässä asiasta turhan monimutkaista, etenkin kun mikit ovat aktiivit. Tuo tonenpotikan säätäminen muuttaa nimenomaan -3dB rajataajuutta. Laskentakaava rajataajuudelle on 1 / (2*PI*R*C). Ei tämä sentään mitään ydinfysiikkaa ole!
 
Se vaan tässä on, että tonepotikalla mikään noista arvoista ei muutu. Tuon kaavan R ei ole potikan R - jos näin olisi, kävisi niin että kun tone lähestyy nollaa, lähestyisi tuon kaavan f ääretöntä.

Se vaan tässä on, että tonepotikalla mikään noista arvoista ei muutu. Tuon kaavan R ei ole potikan R
 
Mistäs tämän päättelit? No, niin no, eihän se pelkästään ole potikan R, vaan kokonais R. Joka on käytännössä syöttävän piirin + potikan äRrät summattuina.
 
- jos näin olisi, kävisi niin että kun tone lähestyy nollaa, lähestyisi tuon kaavan f ääretöntä.
 
No niinhän siinä käy, so? Kyllä siinä joku raja tulee vastaan. (syöttävän piirin äR)
 
Rrrr...

Mistäs tämän päättelit? No, niin no, eihän se pelkästään ole potikan R, vaan kokonais R. Joka on käytännössä syöttävän piirin + potikan äRrät summattuina.
 
Onkos se noin, jos kyseessä on perinteinen tone jossa on R ja C sarjassa signaalin ja maan välillä. Syöttävän piirin Ro on taas sarjassa signaalin kanssa. Minusta noiden vastusten muuttaminen vaikuttaa silloin eri suuntiin.
 
Eri asia on tekeekö tuollaisella perinteisellä tonella mitään muuta kuin passivisen mikin kanssa.

Juu, täytyy selventää, että mä puhun ihan tämmöisestä perus kytkennästä, jota tulee mun käytettyä useinkin:
 
in
|
Rs
|
R
|
+--- out
|
C
|
gnd
 
Rs = lähteen Rout (+ johtimien resistanssit yms. pikkukikkare) (ja haluttu R, jolla rajataan fmax)
R = potikka
C = konkka
gnd = maa
 
Klezberg tarkoitti ilmeisesti tätä tilannetta (?) , joka käyttäytyykin sitten eri tavalla:
 
in
|
Rs
|
+--- out
|
R
|
C
|
gnd
 
Tulipas ruma viesti, mutta kai tästä jonkun tolkun saa. Alkaa muistuttaa luotipähkinää kohta. :)

Klezberg tarkoitti ilmeisesti tätä tilannetta (?) , joka käyttäytyykin sitten eri tavalla
 
Just näin.
 
Mutta tuo sun ensimmäinen, siis perus rc-alipäästö, lienee sitä mitä alkuperäinen kyselijä oli hakemassa. Varsinkin aktiivimikin perässä tuo voisi toimiakin, vaikuttamatta liikaa volyymiin, kunhan R pysyy riittävän pienenä vahvistimen sisääntulon impedanssiin nähden.
 
Tämä juttu on vaan tässä rönsyillyt.