Aihe: Elektroniikan jelppikerho
1 2 3 4 5115 116 117 118 119421 422 423 424 425
and justice for all
20.11.2008 15:11:25 (muokattu 20.11.2008 19:24:41)
Voi, jakki on jakki.
 

 
Voi, plugi on plugi. Mutta kaksinapainen kaapelihan siellä on nytkin, tarvitset nimenomaan kaiutinkaapelia tai muuta vähän paksumpaa jossa nuo kaksi napaa kulkevat toistensa rinnalla.

 
Aivan, niin ajattelinkin. Halusin vain varmistaa, kun nuita jakkeja ja plugeja on miljoonia erilaisia. Jostain luin, että joku 1,96mm paksu kaapeli riittää?
gasser
21.11.2008 17:07:47
http://www.allelectronics.com/make- … AL-10K-LINEAR-POT-PC-MOUNT/-/1.html
 
Haussa on rakenteeltaan tuommoinen potikka, arvoltaan dual 100k log. Onko kukaan törmänny mihinkään (suomi)puljuun, josta moisen sais hommattua?
-?-
dbv
21.11.2008 18:05:14
Tutkin nyt vähän tarkemmin vielä ja ainakin tuo vastuksen kuori näyttää "sulaneen?". Kuumaliimalta tuo tosiaan vaikuttaa kun sitä räpläsin, mutta onko se sitte sulattanut tuota vastusta vai mitä....
http://lh3.ggpht.com/_5m64_4JeRHU/S … AAAAAts/n5aA4PWYD2M/s576/vastus.jpg
 
Rahaa ei ole eli uusi laturi on tällä hetkellä pois laskuista.

 
Ei se vastus siitä liimasta sula. Miltäs se piirilevyn kääntöpuoli tosiaan näyttää? Ja jos sieltä vastus onkin palanut, siihen on jokin syy (vrt. sulakkeen palaminen), eli pelkällä vastuksen vaihtamisella ei välttämättä pitkälle pötkitä. Tosiaan kennon tilaa vahtiva elin on viallinen mikäli akut pääsevät latauksessa ylikuumentumaan. Tai vaihtoehtoisesti akut ovat rikki ja ne aiheuttivat vian.
rockitsb
21.11.2008 19:02:30
Ei se vastus siitä liimasta sula. Miltäs se piirilevyn kääntöpuoli tosiaan näyttää? Ja jos sieltä vastus onkin palanut, siihen on jokin syy (vrt. sulakkeen palaminen), eli pelkällä vastuksen vaihtamisella ei välttämättä pitkälle pötkitä. Tosiaan kennon tilaa vahtiva elin on viallinen mikäli akut pääsevät latauksessa ylikuumentumaan. Tai vaihtoehtoisesti akut ovat rikki ja ne aiheuttivat vian.
 
Piirilevyn kääntöpuoli näyttää ihan ok:lta, mutta tuossa kuvassa näkyvä musta näyttäisi kyllä vähän palaneelta nyt kun otin tuon vastuksenkin pois tieltä. Jos ei tosiaan tuo vastuksen vaihto auta niin taidan antaa olla, talentti loppuu. Palautuksia odotellessa...
"Talousuutiset on tehty vaa sitä varten et tekis täst salkkari odottamisesta entistä tuskasempaa ja vittumaisempaa"
Aki
22.11.2008 03:04:44
 
 
Halusin vain varmistaa, kun nuita jakkeja ja plugeja on miljoonia erilaisia.
 
Toiminnallisesti ei ole kuin mono ja stereo, kytkimillä tai ilman. Näkö toki vaihtelee paljon.
 
Jostain luin, että joku 1,96mm paksu kaapeli riittää?
 
Eri ihmisten mielestä eri paksuus riittää. Kaapelin ulkomitalla ei ole väliä, jonka takia mitat ilmoitetaan kaapelin johtavan osuuden pinta-alana. Itse laittaisin vähintään (2x) 1,5 neliömillimetristä.
"Epäreilua tuomita koko paketti 99,9%:n perusteella." -Jucciz, 2008
Wilburger
22.11.2008 11:36:29
Monasti olen törmännyt artikkeleihin sun muihin, missä varoitellaan maalenkkien kauhuista. Mistään en kuitenkaan löytänyt selvitystä kysymykseen: Onko metallisen kotelon välisenä ns. maalenkki, jos kotelo on maadoitettu?
 
Tyhmähän tuo kysymys on, mutta varmuus asiasta olisi kiva saada. Ja kun vaihtiin nyt pääsin: Voiko pitkiä signaalijohtojen vetoja suojata häiriöiltä vetämällä ne alumiiniteipillä kiinni kotelon pohjaan?
Aki
22.11.2008 13:47:45
 
 
Onko metallisen kotelon välisenä ns. maalenkki, jos kotelo on maadoitettu?
 
Luin kysymyksen kymmenen kertaa mutten silti ymmärtänyt mitä kysyt.
 
Maalenkki on ongelmallisin tilanteissa joissa kytketään kaksi maadotettua laitetta toisiinsa johdolla, joka yhdistää laitteiden maat. Tällöin kumpikin laite on maadotettu virtajohdintaan pitkin, sekä signaalijohdolla toisiinsa.
 
Voiko pitkiä signaalijohtojen vetoja suojata häiriöiltä vetämällä ne alumiiniteipillä kiinni kotelon pohjaan?
 
Kotelon sisäiset vedot eivät ole järin pitkiä. Ja käsittäisin että parhaiten suojautuu häiriöltä kiertämällä rinnakkaiset johtimet (+ ja -) toistensa ympärille ja jättämällä ne mahdollisimman kauas kaikista muista johdoista ja etenkin rungosta.
"Epäreilua tuomita koko paketti 99,9%:n perusteella." -Jucciz, 2008
okabass
22.11.2008 21:33:54
Voiko pitkiä signaalijohtojen vetoja suojata häiriöiltä vetämällä ne alumiiniteipillä kiinni kotelon pohjaan?
 
Varmasti voi. Mutta on parempikin keksintö: koaksiaalijohto (maadoitus vain toisesta päästä).
Liikapatti
27.11.2008 20:32:30
Moro!
 
Kohta ois kitaran elektroniikan kuosiin laittaminen edessä. Ongelmana on, ettei mistään löydy sopivaa kytkistä, enkä ole mikään taikuri soveltamaan. Kitaraan tulisi tallahumppari, jonka kelat saisi puolitettua switchillä. Tämän kaveriksi tulisi myös yksikelainen kaulamikki. Näitä kahta mikkiä sitten kontrolloitaisiin kolmiasentoisella switchillä sekä volapotikalla.
 
http://www.seymourduncan.com/suppor … ?schematic=tele_1hum_1sing_pushpull
 
Tossa olisi ainakin yksi melko samankaltainen kytkis. Tuo prkl:n tonepotikka vaan pitäisi heivata hevon kuuseen. Kai volaksi kelpaa myös 500k potikka?? Nii ja pushpulltsydeemin tilalle kelpaa kanssa perus kuusijalkainen on/off kytkin??
 
Miikkis
http://mikseri.net/tykinruoka
kojones
27.11.2008 22:19:57
Tossa olisi ainakin yksi melko samankaltainen kytkis. Tuo prkl:n tonepotikka vaan pitäisi heivata hevon kuuseen. Kai volaksi kelpaa myös 500k potikka?? Nii ja pushpulltsydeemin tilalle kelpaa kanssa perus kuusijalkainen on/off kytkin??
 
Miikkis

 
Tonen jätät vaan pois ja muuten ok.
fox
29.11.2008 01:43:36
 
 
Osaisko joku neuvoa mua basson tonen kanssa? Ajattelin tehdä sellaisen tonen, jossa vois säätää sitä leikkaustaajuutta. Tän pitäs olla mun järjen mukaan ihan jopa tosi helppo toteuttaa, mutta kun ei nyt järki leikkaa. Eli en ajatellut mitään erillisiä konkkia lyödä sinne, vaan esim. jollain säätöpotikalla toimiva suodin. Eikös se viritys bassossa oo ihan tollanen RC-alipäästösuodin? Pääsin omissa ajatuksissani niin pitkälle, et oisin lyöny potikan siihen volapotikasta tulevan johdon ja konkan väliin... Nice... mut se taitais aiheuttaa samaisen vastuksen myös sille signaalille, jonka haluisin ulos. :)
 
Eli oonko ihan hakusessa vai oisko tällänen mahdollista tehdä ja miten?

 
Se konkan arvo sen RC-suotimen tuossa normi passiivitonessa määrittää, eli mitä suurempi arvoltaan on se konkka sen vähemmän trebleä, koska ne korkeet äänekset "vuotaa maihin".. Passiivinen äänenvärinsäätö ei pysty lisäämään mitään, ainoastaan vähentää. Jos haluat säädettävän tonen, ainoa vaihtoehto on korvata se yksi konkka erimoisella switchillä vaihdettavista eri arvoisista kondensaattoreista. Tyyliin Gibsonin käyttämä decadeswitch, jossa on kiertokytkimellä vaittavissa niitä konkkia, tai sitten tuosta kehitelty "hienostuneempi" Varitone-network joka periaatteessa on myös tuollainen valittavilla konkilla oleva, mutta siellä on myös vastuksia (RC-filtterit) ja yks kelakin. Bassossa vois ihan riittää sellainen, joita oon muutaman tehnyt, eli 3-tai 4-asentoisella kytkimellä valkataan eri arvoiset konkat siihen tone-kondensaattoriksi.
 
Tuo ylimääräinen potikka volan ja konkan väliin.. se on vaan ylimääräinen.. ;)
welcome to the twilight zone "A fox is a wolf who sends flowers." relic #1
päänahka
29.11.2008 10:56:17
Tuo ylimääräinen potikka volan ja konkan väliin.. se on vaan ylimääräinen.. ;)
 
Mun järkeilyn mukaan toi potikka kyllä säätäisi leikkaustaajuutta. Siitä tulisi ikään kuin jännitteenjako, ja mitä isompi R, sitä alempana 3 dB:n raja, eli taajuus jolla C vastaa R:ää.
Up and down, that's how energy stays alive.
fox
29.11.2008 12:26:27
 
 
Mun järkeilyn mukaan toi potikka kyllä säätäisi leikkaustaajuutta. Siitä tulisi ikään kuin jännitteenjako, ja mitä isompi R, sitä alempana 3 dB:n raja, eli taajuus jolla C vastaa R:ää.
 
Tosiaan.. ei vaan kovin usein näy, ja: Onko siitä "hintansa edestä" hyötyä.. olis seuraava kysymys. En yöllä oikeen ollu siinä "vireessä" että olisin uusiin temppuihin oikein syvällisesti paneutunut.. Omasta mielestä esim. bassolla tulee enemmän tolkkua, jos pistää vaikka kytkimen taakse muutaman konkan.. =)
welcome to the twilight zone "A fox is a wolf who sends flowers." relic #1
Klezberg
29.11.2008 14:28:06 (muokattu 29.11.2008 14:28:55)
 
 
Mun järkeilyn mukaan toi potikka kyllä säätäisi leikkaustaajuutta. Siitä tulisi ikään kuin jännitteenjako, ja mitä isompi R, sitä alempana 3 dB:n raja, eli taajuus jolla C vastaa R:ää.
 
Voipi olla, mutta tiputtaisi volyymia säädön mukaan myös. Tuo on se passivisäätöjen ongelma. Tosin minä näkisin että se normaali tonekin säätää tavallaan leikkaustaajuutta (mitä muutakaan se voisi säätää).
 
Tuli mieleen että noita voisi tutkia jollain mallinnussoftalla, muistelen että jo aikaa sitten niitä liikkui ilmaisiakin.
kai tää on joku nettiriippuvuus, kun on tää internetti ja sitten toi klarinetti ja ne vie kaiken ajan
päänahka
29.11.2008 15:26:57
Voipi olla, mutta tiputtaisi volyymia säädön mukaan myös. Tuo on se passivisäätöjen ongelma. Tosin minä näkisin että se normaali tonekin säätää tavallaan leikkaustaajuutta (mitä muutakaan se voisi säätää).
 
Niin kai se tekee. Ajattelin ensin että siinä olisi leikkaustaajuus koko ajan sama, mutta vastus määrää miten paljon sen yläpuolelta niitä taajuuksia heitetään maahan, mutta taitaapa loppujen lopuksi olla ihan sama asia. Ei se käyrän jyrkkyyskään voine muuttua, kun passiivisesta systeemistä on kyse.
Up and down, that's how energy stays alive.
art-turku
29.11.2008 22:52:13
Lisäkysymys yhteen aikaisemmin täällä esittämääni kysymykseen:
 
Käytänkö kitarapedaalissa volumepotikkana 250 kOhm vai 500 kOhm logaritmista potikkaa? Eli kyseessä on laite jolle signaali tulee koko kitarasta ja sen tulisi sopia kaikentyyppisille sähkökitaroille (kun yksikelaisille ja humbuckereille neuvottiin käyttämään erityyppisiä potikoita, tiedä sitten mitä käytän tässä).
Aki
30.11.2008 05:48:40
 
 
Villit visiotteillä.
 
Tosin minä näkisin että se normaali tonekin säätää tavallaan leikkaustaajuutta (mitä muutakaan se voisi säätää).
 
Se säätää sen leikkaustaajuuden yläpuolisten äänesten voimakkuutta.
 
Trimmerillä ennen konkkaa vois tosiaan hieman säätää sitä jakotaajuutta, mutta tällöin kela ja konkka ei muodosta samanlaista resonanssia, jolloin lopputulos on vähän erilainen kuin mitä sulla on mielessä.
 
Jakotaajuutta ei passiivielektroniikalla varustetussa kitarassa voi säätää lähimainkaan tasaisesti, koska erisuuruisilla konkan arvoilla tuo rajataajuuden seutu tekee ihan erilaista käppyrää. Pienellä konkalla rajataajuuden yhteyteen muodostuu hyvin voimakas resonanssitaajuus (eli tavallaan passiivielektroniikalla VOI myös lisätä), joka isommalla konkalla on rutkasti matalampi, ja muistaakseni myös leveämpi.
 
Radioiden taajuusvalitsin oli ainakin aikoinaan säädettävä kondensaattori, mutta taitaa toimia ihan eri alueella ollakseen hyödyllinen soitinelektroniikassa.
 
Pienellä konkalla (esim 3,3nF) tone ei ole järkevästi säätöalueella, vaan efektiivinen soundimuutos tapahtuu juurikin silloin kun tone on nollilla. Tällöin muodostuu tuo rajataajuusresonanssi. Ehdotan siis että jopa normaalin tonen lisäksi asennat kiertokytkimen josta voi valita suoraan oikosulkevia konkkia, esim 2,2nF, 3,3nF, 4,7nF, 6,8nF ja 10nF. Sitten kun tajuat että käytät niistä vain yhtä ja sitäkin vain joskus, voit asentaa sen 4,7nF konkan ihan normaalin minikytkimen taakse.
 
Käytänkö kitarapedaalissa volumepotikkana 250 kOhm vai 500 kOhm logaritmista potikkaa?
 
Suosittelen vähintään 500Kohmista. Sun kitaran potikat on jo pienentäneet mikkien rinnakkaisresistanssia ihan riittävästi.
"Epäreilua tuomita koko paketti 99,9%:n perusteella." -Jucciz, 2008
Klezberg
30.11.2008 10:25:25 (muokattu 30.11.2008 15:34:26)
 
 
Se säätää sen leikkaustaajuuden yläpuolisten äänesten voimakkuutta.
 
Olisi mielenkiintoista nähdä käppyrä miten se sen tekee vaikuttamatta leikkaustaajuuteen, kun se ei jyrkkyyttäkään voi muuttaa. Mutta kun on nuo 30 vuoden takaiset opinnot jo vähän unohtuneet.
 
Trimmerillä ennen konkkaa vois tosiaan hieman säätää sitä jakotaajuutta, mutta tällöin kela ja konkka ei muodosta samanlaista resonanssia, jolloin lopputulos on vähän erilainen kuin mitä sulla on mielessä.
 
Mulla meni pieleen kun en ajatellut tuota kelaa siihen mukaan (tai siis ajattelin sen resistanssina). Ajattelin tuota sitten rc-imupiirinä tai rc-alipäästönä jossa konkan kanssa vastus sarjassa. Mutta toki, se on LC-suodin (tai rinnakkaisresonanssipiiri) jossa konkan kanssa vastus sarjassa, taitaa tosiaan pelata q-arvon säädöllä.
 
EDIT: Näin ollen luulisi, että vastuksen lisääminen kelan ja konkan väliin sekin aiheuttaa hävitä ja pienentää q-arvoa yhtälailla. EDIT2: No sen sä totesitkin tuossa ettei synny resonanssia.
 
Radioiden taajuusvalitsin oli ainakin aikoinaan säädettävä kondensaattori, mutta taitaa toimia ihan eri alueella ollakseen hyödyllinen soitinelektroniikassa.
 
pikofaradialueella, isoimmissa yleensä kaksi max 500 pF pakkaa, eli max 1000 pF saisi ja on jo aika isokokoinen
kai tää on joku nettiriippuvuus, kun on tää internetti ja sitten toi klarinetti ja ne vie kaiken ajan
Aki
30.11.2008 14:48:03
 
 
Olisi mielenkiintoista nähdä käppyrä miten se sen tekee vaikuttamatta leikkaustaajuuteen, kun se ei jyrkkyyttäkään voi muuttaa.
 
http://teuvvo.wippiespace.com/ToneSweep.png
 
Tarkkuus on simulaation vaikeudesta johtuen luokkaa suuntaa-antava. Punainen viiva näyttää toistokäyrän tonen ollessa täysillä. Tonea vähennettäessä kelan oma resonanssipiikki laimenee, mutta vaikka periaatteessa jakotaajuus laskeekin hieman kokoajan, vaimennuskäyrä on kaikkea muuta kuin tasainen, jolloin olennainen ero kuulokuvassa syntyy tuon 700Hz:n yläpuolen vähentymisestä. Viimehetkellä konkka muodostaa kelan kanssa resonanssipiirin jossa tuo jakotaajuus siirtyy alemmas ja sen yhteyteen muodostuu voimakas keskitaajuuksia korostava resonanssi. Jos mikit ovat sarjassa (pieni impedanssi), tuo resotaajuus on korkeammalla taajuudella.
 
Seuraavassa kuvassa sama toiminto, mutta tonen maksimiarvo on 30% maksimista jolloin näemme viivoja tiheämmin. Tämä paljastaa että resonanssi muodostuu potikan viimeisen 4% matkalla. 500K tonepotikalla tämä tarkoittaisi 20Kohm vastusta, lineaarisella potikalla potikan hatun numeroa 0,5. Logaritmisella vielä pienempää.
 
http://teuvvo.wippiespace.com/ToneSweep_0-20.png
 
Kokeilkaapa stratolla ja pienellä säröllä, tone poisrullattuna talla- ja keskimikki tuottavat yhdessä tosi vekkulin honon. Pelkkä talla- tai keskimikki laskee resotaajuuden niin alas ettei efekti ole lainkaan yhtä vekkuli. Mutta tuo reso muodostuu vain tonen ollessa kokonaan pois, ei esim enää kakkosella.
 
pikofaradialueella, isoimmissa yleensä kaksi max 500 pF pakkaa, eli max 1000 pF saisi ja on jo aika isokokoinen
 
Ai se on noinkin lähellä. No, yhtälailla, eipä siitä hupia ole.
"Epäreilua tuomita koko paketti 99,9%:n perusteella." -Jucciz, 2008
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)