Muusikoiden.net
28.03.2024
 

Rock, pop, alternative »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Kansas
1 2 3
Jäärä
26.11.2004 11:46:13
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sattuuko sivustolla olemaan muita faneja?
 
Oma diggailuni keskittyy lähinnä siihen 70-luvun tuotantoon, kun Kerry Livgren oli vielä mukana. Onko joku kuullut tätä Somewhere to elsewhere-levyä jossa Livgren on taas messissä? Kotisivuilta löytyy sampleja, kuullostaa vain vähän valjulta vaikkakin on hyvää yritystä "vanhoihin hyviin aikoihin".
 
http://www.kansasband.com
 
Hianoa laulua ja soittoa sekä hyviä biisejä. Viuluja, oikeata pianoa ym.. Soittamisen juhlaa! Sitten 80-luvulla tuli ne syntikkamatot ja sähkörumpumaiset soundit. Meni hermot.
 
Suomen Hiihtoliiton luvalla.
Risto Mustalisä
26.11.2004 12:02:01
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Sattuuko sivustolla olemaan muita faneja?
 
Totta munassa on!
 
Oma diggailuni keskittyy lähinnä siihen 70-luvun tuotantoon, kun Kerry Livgren oli vielä mukana. Onko joku kuullut tätä Somewhere to elsewhere-levyä jossa Livgren on taas messissä? Kotisivuilta löytyy sampleja, kuullostaa vain vähän valjulta vaikkakin on hyvää yritystä "vanhoihin hyviin aikoihin".
 
Joo kyllä se STE on paluuta vanhoihin aikoihin.Ei kyllä yllä sille tasolle ,mutta hyviä biisejä silti - vaatii myös hieman kuuntelua.Livgren on tehnyt valtaosan biiseistä mukana on koko klassinen 70-luvun kokoonpano (myös basisti Dave Hope) sekä 80-luvun Power -levystä lähtien mukana ollut basisti Billy Greer.
 
Kansashan muuttui "AOR-henkiseksi" jo Dino Elefanten korvatessa Walshin Vinyl Confessions -levyllä vaikka Livgrenkin oli yhä mukana.
 
Hianoa laulua ja soittoa sekä hyviä biisejä. Viuluja, oikeata pianoa ym.. Soittamisen juhlaa! Sitten 80-luvulla tuli ne syntikkamatot ja sähkörumpumaiset soundit. Meni hermot.
 
Totta.Mutta itse diggaan kyllä Power levystä eikä Freaks of naturekaan huono ole - itse asiassa se lienee lähempänä "vanhaa" Kansasia kuin viimeinen edeltävä Livgren-levy Drastic Measures.
 
Hieno bändi.Carry on wayward son!
 
Born to be wild! - paitsi kotona..
Lonesome
26.11.2004 12:46:19
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Totta munassa on!
 
Jo vain on. Varsinkin niitä ekoja levyjä on tullut diggailtua.
 
Feggy
26.11.2004 13:42:42
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Muistan teininä tykäänneeni siitä live-tuplasta, mutta kun tässä joku aika sitten sattui kohdalle, se kuulosti aika kauhealta. Niin se käy.
 
Less is more.
Mika Antero
26.11.2004 13:46:30
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Minulla on jostain hämärästä syystä hyllyssäni Song for America. Aloitusbiisi on vallan mainio, mutta mitään muuta en siitä levystä muista... Pitänee ottaa tämäkin työn alle.
 
Progressor
26.11.2004 16:16:59
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

En nyt tiedä, voinko sanoa itseäni varsinaiseksi faniksi, mutta pidän kyllä Kansasista. Minulla on Leftoverture ja olen kuullut lisäksi joitakin hajakappaleita. Suosikkejani ovat ainakin The Wall, Opus Insert ja tietenkin Magnum Opus. Hienoja melodioita ja tiukkaa soittoa.
 
Mitähän Kansasilta kannattaisi hankkia tuon Leftoverturen lisäksi? Point Of Know Returnia on ainakin kehuttu. Minkälainen kokonaisuus on Song For America?
 
Aerodactev
27.11.2004 12:27:56
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Point Of Know Returnia on ainakin kehuttu.
 
Joo, tuo on aika hyvä levy. Ainoa, jonka Kansasilta omistan, mutta muitakin biisejä on tullut kuultua.
 
Kansasista pidän kyllä aika paljon. Progeksihan tuota on sanottu ja kyllä siitä semmoisia vaikutteita löytyy. Verrattuna kuitenkin aikalaisbändeihinsä Briteissä ja varsinkin Saksassa Kansas on vähän "kaupallisempaa" ja siitä löytyy vähemmän "happoa" (ns. "hämyä"). Kuitenkin hyvin soitettua ja sävellettyä ja monasti erittäin hyväntuulistakin meininkiä. Koska pidän Jethro Tullista, en keksi mitään syytä, miksi en Kansasistakin pitäisi. Täähän on se bändi, josta Genesiksen lisäksi 80-luvulta startanneet neo-liikehdinnän bändit ovat ottaneet vaikutteita.
 
Long = progressive = good
EH
27.11.2004 13:27:15
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mitähän Kansasilta kannattaisi hankkia tuon Leftoverturen lisäksi? Point Of Know Returnia on ainakin kehuttu.
 
Kyllä, voin suositella tuota Point of Know Returnia melkeinpä varauksetta. Itselläni on juuri Leftoverture ja tämä, ja Point of Know Return on näistä kahdesta mielestäni selkeästi parempi.
 
Luomuolutta Tervakosken huvipuistossa: Isi meni puuhanalle.
nitsku
25.11.2008 14:12:19
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kansas on kokonaisuutena hyvä, 70-luvulla loistava. Kaunista ja maalailevaa. Helppoa progea. Yhtyettä riivasi 80-luvulla sama tauti kuin muillakin 60- ja 70-luvun vaihteessa aloittaneilla bändeillä. Digitaalitekniikan esiintulo, sähkörummut jne. Jostain syystä progea piti haukkua yleisesti, vain punk ja uusi aalto merkitsivät jotain. Mitä jää jäljelle kun katsoo kauempaa. Muutamia hyviä perusproge-levyjä, muutama todellinen klassikkolevy. Aivan omalta kuulostava tyyli. Tärkeimmät ovat mielestäni Leftoverture, Point Of No-return ja upea live Two For The Show. Huomasin eilen bändin kotisivuita, että kyseisestä livestä on vihdoinkin julkaistu remasteroitu tuplaversio, mukana 11 "uutta" biisiä kyseiseltä kiertueelta. Se piti tilata heti. Levyssä kiteytyy mielestäni upea soitto ja sopiva rupisuus. Siitä vain kokeilemaan.
 
ukko idänmies
25.11.2008 14:35:42 (muokattu 25.11.2008 14:36:00)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Eka levy jonka kuulin Kansasilta oli Vinyl Confessions. Tutustuin tietysti myöhemmin myös Walshin kauden tuotantoon sekä ostin myös uudemmat Kansas-levyt. Itselläni ei kyllä ole tuon Vinyl Confessionsin voittanutta. Levyllä on loistavat, selkeät soundit eikä yhtään huonoa biisiä. Pidän myös John Elefanten äänestä sekä myös miehen soolotuotannosta.
 
Käytiin poikain kanssa muutama vuosi sitten Berliinissä katsomassa Kansasia. Kiertue tehtiin yhdessä Styxin kanssa, jota en ole koskaan juuri kuunnellut. No, meidän keikallamme Kansas soitti ekana ja setti oli lyhyehkö. Harmitti pirusti. Olin myös erittäin juovuksissa.
 
Bluesmies
25.11.2008 15:43:48
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

DAST IN TÖÖ WIIIIIIIIIIIIIIIIIND!!!
pehko
28.03.2010 11:08:39
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Huom! Olet kirjoittamassa yli 487 päivää vanhaan ketjuun!
 
Tienny pändin olemassa olen kauan mutta nyt viimeaikoina vasta tutustunu. KOvaa settiä, 70-luvun tuotanto, muuta kuunnellukkaan vielä.
 
"Kaikki järjestäytyneet dogmaattiset uskonnot ovat harhaanjohtavia, eikä itseään kunnioittavan ihmisen pidä hyväksyä niitä ehdottomina." - Hypatia Aleksandrialainen
hevikivinen
28.03.2010 15:30:42
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kansas on hieno yhtye! Ekalla levyllä oleva Journey From Mariabronn on ollut minulle aina progebiisien ykkönen: jumalainen melodia, kovaa paahtoa ja täydellisesti toisiinsa sopivat palaset. Noissa progejärkäleissä tahtoo yleensä tympiä se, että välillä voi esiin putkahtaa oikein hienoa matskua, mutta biisin eri osista ei synny mielekästä kokonaisuutta. Tuossa kaikki napsahtaa täydellisesti kohdalleen.
 
Muita Kansasin huippuhetkiä ovat mm. Belexes, Child Of Innocence, The Pinnacle ja tietenkin Carry On Wayward Son. Bändi ja nimenomaan Kerry Livgren teki parhaat biisinsä 70-luvulla. Olen ostanut kaikki Kansasin levyt myös 1990- ja 2000-luvuillakin, mutta aika vähälle kuuntelulle ne ovat jääneet, valitettavasti.
 
ukko idänmies
06.01.2014 00:12:08
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kappas, löytyi vanha ketju. Kansas on hieno bändi. Itse pidän Jonh Elefanten aikakaudesta, ja varsinkin Vinyl Confessions on täydellinen levy. Olen myös seurannut herran soololevytyksiä, koska mies on helvetin hyvä laulaja, mutta nämä uusimmat ovat kyllä vastenmielistä kuultavaa. Yritin kuunnella biisiä biisinä, mutta valitettavasti tarina vie huomion väkisin sivuraiteelle. Kansasissa uskonmiehet pystyivät pitämään agendansa kuitenkin piilossa; Jonhille se ei tunnu onnistuvan ilman bändin neutralisoivaa vaikutusta, karsea biisi: http://www.youtube.com/watch?v=vdYPjpl5pI0
 
ps. Voi olla, että jossain toisessa ketjussa jo olikin tästä. Kaikesta huolimatta, hyvä laulaja ja paljon muita hyviä biisejä.
 
Ei elämästä enää edes juovu.
Ben63
07.01.2014 22:48:25
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Hah!
Kansas on ollut yks mun lemmpari bändeistä jo koulu ajoista kun Tipe Johnson soitti mulle niitten levyjä. Kaikki löytyy hyllystä ja kiusaankin aina Bastardoksien muita jätkiä soittamalla Kansasia ennen JA jälkeen keikkoja joskus :-)
 
Walsh on ehdottomasti mun nr 1 laulaja!
 
Ääni nykyään aika "matala" mutta ihan ymmärrettävää yli 60 äijältä.
Välillä menee hyvin ja välillä ei niin hyvin niin kun meillä kaikilla he,he
 
Beni Granfelt
 
ukko idänmies
08.01.2014 08:05:14
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Jep, käytiin Berliinissä 2005 katsomassa Kansasia ja livenä Walshin laulu oli lavalla se, mikä särähti korvaan. Muuten homma toimii edelleen hienosti.
 
Ei elämästä enää edes juovu.
antnis
08.01.2014 11:34:32
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Kansas oli loistobändi, Point Of No Returnia kuulin levykaupassa uutena ja olin heti myyty. Tosin sen tuplaliven jälkeen olikin edessä nopea tason lasku.
 
2541
08.01.2014 12:05:06
Kotisivu Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

antnis: Kansas oli loistobändi, Point Of No Returnia kuulin levykaupassa uutena ja olin heti myyty. Tosin sen tuplaliven jälkeen olikin edessä nopea tason lasku.
 
Samaa mieltä. Tuplalive onkin ehkä paras kaikista, varsinkin se uusi laajennettu painos.
Gorp
08.01.2014 22:17:20
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Mulle parhaiten iskee Song For America - Masque - Leftoverture. Pinnaclessa http://www.youtube.com/watch?v=qz4dXSMMoBs on kirjaimellisesti kaikki huipussaan. Walsh, Ehart, Livgrenin kynä ja kaikki muukin. Steinhardtin viulu 1:30 -> saa vieläkin ihon kananlihalle, vaikka tuo on tullut nähtyä kymmeniä kertoja.
 
flowerpower
09.01.2014 13:53:51
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Somewhere To Elsewhere on ihan kelpo levy, Kansasin paluu 70-luvun miehistöön ja saundeihin. Eniten olen aikoinani kuunnellut Leftoverturea ja Point of No Returnia. Ja Songs of America ja Masque taas ovat kolahtaneet uudestaan näinä vuosina.
Steve Walsh on kyllä ehdoton vaikka ääni on madaltunut vuosien varrella.
Vinyl Confessions on hyvä levy, vaikka John "Elefantti" hoitaa vokaalit.. mutta silti....
 
« edellinen sivu | seuraava sivu »
1 2 3

» Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (Vaatii kirjautumisen)

Keskustelualueet «
Haku tästä aiheesta / Haku «
Säännöt «