Tuli mieleen ettei Tuck Andressia ole mainittu vielä. Aivan mahtava soittaja -- enemmän taitaa olla yhden-miehen-orkesteri, kuin soolosoittaja (esim. Joe Pass). Kannattaa tutustua ainakin Tuckin soololevyyn "Reckless Presicion", opetus-DVDhen "Fingerstyle Mastery" ja myös Tuck and Patti -duon levyihin. Tuckin omilta sivuilta löytyy myös hyvää materiaalia, mm. sovituksia (Over the Rainbow ja Man In The Mirrow): http://www.tuckandpatti.com/tuckscorner.shtmlIf the White House calls...
Tell them... 'I'm out in the field'... |
 Wild String Of Voodoo Strat
25.11.2008 08:54:25 | |
|---|
Ihmiset ovat lähettäneet videoita Lagrenen soitosta, mutta soolojazzkitaran alueella liikuttaessa tämä video kyllä lyö leuat lattiaan: http://www.youtube.com/watch?v=WI5P9REpiPM Vaikka oikean käden tekniikka näyttääkin paikoin aika väkivaltaiselta, niin kyllä herra todella uskomattoman suorituksen vetää. Kyllä, myönnän, että kateeksi käy. Huomasin myös, että Barney Kesselillä on soololevy. Pidä herran trion tuotannosta, mutta tuo soololevy on jäänyt tarkastamatta. Onkohan kenelläkään tietoa, miten Kessel tuolla levyllä vetää? "Music must serve a purpose; it must be part of something larger than itself, a part of humanity." - Pablo Caslas |
 Japetus
03.12.2008 18:33:56 | |
|---|
Martin Taylor.
Jos äijän nimessä on kaksi laatusoitinmerkkiä, niin eihän se huono soittaja voi olla... Martin Taylor on meikäläisen suosikki elossa olevista jazz-kitaristeista. http://www.youtube.com/watch?v=vXxQnNVGQAQ&feature=related Videosta ilmenee, miksi mies soittelee nimenomaan soolona. Ei tarvita muita soittajia. |
 Darsu
04.12.2008 16:06:30 | |
|---|
George Van Eps on yksi tarkistamisen väärti henkilö. Concord Jazz-label on julkaissut semmoisen CD:n, jolla on puolet hänen ja puolet Johnny Smithin sooloäänityksiä.
Carl Kress ja George Barnes tekivät nipun kitaraduettolevyjä joskus 50-60-luvuilla. Yhden olen kuullut ja tykkäsin; aika läpisovitettua kuitenkin, ja standardeja. En tiedä, tekikö kumpikaan soolona mitään. [Instruments are like James Bond. Crazy Karlheinz is after you, the automobile goes "krchh!" Instruments are like that, they get you out of situations which you should not be in.] -Morton Feldman |
 antnis
04.12.2008 18:20:52 | |
|---|
Sikäli mikäli muistan oli Tolosen ja Apetrean "Touch Wood" varsin hyvä levy. |
 Kiksaus
05.12.2008 09:55:46 (muokattu 05.12.2008 09:56:17) | |
|---|
Sikäli mikäli muistan oli Tolosen ja Apetrean "Touch Wood" varsin hyvä levy.
Ja saman kokoonpanon blue rain! Vaikkei kumpaakaan saa cd muodossa :-( "Pieni ryyppy maistuu ruoan kanssa, syö tai ei!" |
 sub zero
05.12.2008 10:15:09 | |
|---|
david torn: "cloud about mercury"
ei ihan sieltä tavallisimmasta päästä... small print: osamaksuerien viivästyessä teille lankeaa 99 prosentin suuruinen viivästyskorko, joka on maksettava yhden vuorokauden kuluessa ulosmittauksen, vangitsemisen ja kuohitsemisen uhalla. |
Wild String Of Voodoo Strat
05.12.2008 11:34:18 | |
|---|
david torn: "cloud about mercury"
ei ihan sieltä tavallisimmasta päästä...
Tämä levy ei täytä ehkä ketjun (jazzia missä vain kitaraa) kriteerejä. David Torn on muuten kuitenkin ihan mainiota kamaa.
Jos haluatte jotain soolokitaralevyjän, jotka eivät ole "ihan sieltä tavallisimmista päästä", niin kokeilkaapa sellaisia levyjä kun
Marc Ribot - Exercises in Futility
Fred Frith - Clearing "Music must serve a purpose; it must be part of something larger than itself, a part of humanity." - Pablo Caslas |
 a22
24.12.2008 13:26:09 | |
|---|
"It's not easy to juggle a pregnant wife and a troubled child, but somehow I managed to fit in eight hours of TV a day. "
© Homer Simpson |
 MusaMasa
25.12.2008 11:34:31 | |
|---|
Birelli Lagrenea täällä jo joku ehdottikin.
Itse kanssa ihastuin kaverin soitantaan kun kuulin seuraavan biisin. Todellakin, itse olen myös hankkinut koko joukon Lagrénen ynnä muiden cd ja dvd-levyjä. Esim. Lagréne and friends - Jazz á vienne, dvd on täynnä varsin mukavaa ja svengaavaa soitantaa. Myös Rosenberg trio on todella hieno. Siitä hyvä näyte tässä. http://www.youtube.com/watch?v=hABkyWEE2k8&feature=related Oheinen kappale löytyy myös heidän dvd:ltä "live in Samois", joka on omistettu tietysti Django Reinhardtille. Life is for living! |
pete132
30.12.2008 19:57:45 | |
|---|
suosittelen Tal Farlowia esim.autumn in newyork lp,tä uskomatontasoittoa
ja Hank garlandia,howard robertsia,lenny breauta,jimmy raneyta,george barnesia,noin muutaman sanoakseni |
pete132
30.12.2008 20:01:29 | |
|---|
mosaic records on julkaissut joe passin ja tal farlowin ja johnny smithin nuoruuden tuotokset,kannattaa tutustua. |
 Zeeboo
30.12.2008 20:35:41 (muokattu 30.12.2008 20:38:16) | |
|---|
Äkkivilkaisulla ei sattunut tästä ketjusta silmään näitä kavereita: Mike Stern: Miehen vanhemmat julkaisut ovat edelleenkin mulle NIITÄ levyjä. Upside Downside ja Time In Place on molemmat tullut hinkattua aikanaan vinyylinä puhki, kun plokkaili biisejä. Aivan uskomattoman hienoja kumpikin. Elettiin 80-luvun loppua, kun tutustuin venäläiseen kitaristiin Andrei Ryaboviin. Äijä oli silloin kohtalainen stara kotimaassaan ja jonkin verran tunnettu Euroopassakin. Nykyisin Andrei asuu & levyttää NY:ssa. Tuosta löytyy uutama näyte: http://www.barynya.com/jazz/AndreyRyabov.htm Ryabov kehotti tutustumaan slloin melko tuntemattomaan Wolfgang Muthspieliin, joka oli opiskellut Mick Goodrikin johdolla, samalla äijällä jonne oli itse menossa. No, sattui sitten käsiin myöhemmin Muthspielin Black And Blue. Voi perse ja käsi! Stern stroideilla! Enpä ollut moista aikaisemmin kuullut. Suosittelen lämpimästi. Tuossa on pari uudempaa näytettä: http://www.myspace.com/wolfgangmuthspiel"Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." |
 V1lleK
30.12.2008 21:38:05 | |
|---|
Elikkäs. Kahtelin kitaraklubia ja sitten pamahti ruutuun Teemu Viinikainen ja lumouduin täysin. Onko kenelläkään tietoa muista tuon tyylin artisteista missä kitara on "soolosoittimena" Anteeksi tietämättömyyteni, mutta jazz on musiikkina aivan uutta minulle. Taustalla saa olla toki soittimia, mutta ei laulua. Hieman vanhemmasta threadista itseäni lainaten: "Ralph Towner: Anthem. Lyyrisen kaunista, teknisesti häikäisevää ja syvällistä kitarointia. Enimmäkseen Townerin omia sävellyksiä mutta myös pari yhtä mielenkiintoista lainaa: Mingusin Goodbye Porkpie Hat ja LaFaron Gloria´s Step. Ei mitään perusjazzia, vaan Musiikkia, joka hylkii luokittelua. Toiminee hyvin myös taustamusiikkina rennolle ajanvietolle, mutta on mielestäni palkitsevinta keskittyneesti kuunnellessa. Hämärtyvän illan tunnelmoinnista valkenevan aamun pehmeään heräämiseen. Suosittelen kaikille hyvästä musiikista pitäville riippumatta siitä, kiinnostaako jazz tai kitaramusiikki. http://www.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&sql=10:dpfixqw0ldhe" Seison edelleen sanojeni takana - ja Ralph Townerin musiikki soi yhä cd-soittimessa. |
Sammo