Lyriikka ›

Ei tuo nyt mitään offtopikkia ole. Eikä ne faqissa mainitut "säännöt" mitään fysiikan lakeja ole. Mut laulut noin yleensä ovat sidottuja tahtiin. Epätahtiset laulut muutamaa poikkeusta lukuunottamatta eivät kuulosta hyvältä. Sen lisäksi säkeistöt ovat sidoksissa toisiinsa ja siihen melodiaan.
Toki voi sanoa, että mun tapani tehdä taidetta on semmoinen, että "säännöt" ei sitä koske. Mutta onko se vain toinen tapa ilmaista, että ei suostu näkemään omassa täydellisessä tekstissään mitään korjattavaa?
 
Mä ny en ole koskaan onnistunut tekemään mitään "hyvää". en edes mitään niin hyvää, ettenkö ihan itse olis hoksannut runsaastikin pieniä ja isompia viilauksia viimeistään siinä vaiheessa kun soittimen kanssa kokeilee.
 
Itse itseäni lainaan tosta toisesta topikista:
 
Heh juum. Tervetuloa tutustumaan moderniin lyriikkaan, vastahan sitä on reilun 100 vuotta kirjoitettu. Jokku ovat jo postmodernissa ja edistyneimmät pitää sitäkin vanhanikaisena.
 
Vapaa rytmi ei tarkoita välttämättä epätahtista, tai ei sitä yleensä tarkoitakaan, vaan vapaasti varioituvaa. Kyllä siinä se rytmi kuitenkin on. Ja aika usein pitää ihan alkaa tavuja laskemaan että ne poikkeukset sieltä edes huomaa.
 
Jos yliopiston lyriikanluennoillakin ollaan jo tällä vuosituhannella niin ehkä sieltä sata vuotta vanhasta poterosta vois ees kurkkia jotain muutakin se muusikkokin.
 
;)

Heh juum. Tervetuloa tutustumaan moderniin lyriikkaan, vastahan sitä on reilun 100 vuotta kirjoitettu.
 
No, minust sitä on kirjoitettu siitä asti ko kirjainmerkit keksittiin.
 
Vapaa rytmi ei tarkoita välttämättä epätahtista, ...
 
Eipä tarkoita ei.
 
Jos yliopiston lyriikanluennoillakin ollaan jo tällä vuosituhannella niin ehkä sieltä sata vuotta vanhasta poterosta vois ees kurkkia jotain muutakin se muusikkokin. ;)
 
Puhut asiasta olettamalla, että jokainen sanaseppo on opiskellut ja kokenut ammattireiska. Minust homman nimi on se, että jos joku laittaa tekstinsä kommentoitavaksi ja siinä näyttää olevan tahditusvirhe tai köpönen riimi, niin sit se on niin. Ei sen toteaminen saa aiheuttaa pahaa mieltä. Eikä olettamaa siitä, että palstan runoltajat ovat kateissa olevia mestareita, jotka valmiiksi osaavat kaiken.

Kylläpäs vierähti aika lukiessa tätä. Ihan mukava saada kommenttia, kritiikkiä ja näin, mutta en minä nyt sentään tänne siksi kirjoita, että kuvittelisin olevani virheetön, erheetön, tahi parhaimmasta päästä oleva sanoittaja. Minulle kirjoittaminen on sielun hoitoa ja tapa purkaa ajatuksia, tai puhua sellaisista asioista jotka ovat minulle tärkeitä tai sitten toisinaan saada ihminen hymyilemään.
Tyylini taas tehdä musiikkia, ei oikein muutenkaan iskostu mihinkään genreen ja usein hyppiikin laidasta laitaan, mutta se on vain mun tapa luoda, ja joillekin samanhenkisille ihmeisille tuo sopii, toisille ei taas ollenkaan. Itse taasen kuuntelen muutenkin musiikkia laidasta laitaan, tuomitsematta musiikkia sen tyylilajeista riippumatta. maailmaan mahtuu paljon ja ihan vilpittömästi on hienoa että kaikki kukat saavat kukkia, tai toisinaan aivan rönsyilläkin. Kirjoitan sydämestäni, kirjoitan lauluja, jotka sopivat minun suuhuni. Toisinaan kirjoitan kyllä runojakin, mutta ne sanoituksista erillään. Minun suhteeni musiikkiin on ainoastaan elämänkoulu ja kymmenen vuotta live-musiikin parissa. Tavujakin on kyllä laskettu, ja monta biisiä vuosien varrella vaihtuneissa kokoonpanoissa sanoitettu ja sovitettu, mutta en minä silti mikään ammattilainen ole. Elämäntapa muusikko vain ja ihan nöyrin asentein tässä omaa maailman kuvaa laajennetaan.
Kiitos kaikille siis kommenteista ja hyvää inspiraatio rikasta talvea kynttilän valossa. Lämmittäkää toisianne.
 
T:SLL

ekat neljä riviä ällötti mutta siitä eteenpäin se rupeskin ihan toimimaan.
 
Ekat neljä riviä on tosi tykkiä kamaa ja niiden innoittamana varmasti teksti on saanut jatkoa ja tullut lopulta täyteen mittaansa. Melkoisen toimivaa kamaa tämä on kokonaisuudessaankin. Itse ehkä kaipaisin jonkinlaista johtopäätöstä tälle sen sijaan että nostetaan kädet kohti taivasta ja voivotellaan, mutta eiköhän tää ole ihan jees ;)

Kotidemo:
 
http://koti.mbnet.fi/rikuke/varasto/Itsetuhoiselle_tytolleni.mp3

Hyvää itsenäisyyspäivää.
 
Joo, kuuntelin kappaleen kerran lukien sanoja, ja sitten
muutaman kerran ja keskittyen musiikkiin.
 
Musiikki taustalla valuu tasaisena, jossa äänesi nousee
kauniisti esiin. Tämä on jännä yhdistelmä
 
En erityisen pitänyt sanoista, mutta musiikkiin yhdistettynä
ne saavat hyvän sävyn. Ja siitähän vasta laulu tulee,
kun siinä on musiikki.
 
Itsessään en erityisemmin pidä tästä sävellyksestäkään,
mutta tässä tapahtuu se hyvä, outo, ilmiö, että yhdistettynä
pidän kyllä.
 
Tämä alla oleva kohta tulee musiikillisesti ja laulullisesti
parhaiten esille, ja etenkin tuo ensimmäisen rivi,
tuntui minusta tosi hienolta laulullisesti. Olen
yksityiskohtien ihminen, pienet nyanssit, vetoaa.
 
et enää kerro miltä se tuntuu,
 
eikä sitä voi sanoin kuvaillakaan,
kun sattuu niin paljon, että murtuu,
ja sydän lyö varmaan kuolemaan,
 
................................
 
Anteeksi mutta tässä kohdin kuulin, niin että
viimeinen sana olisi. suutaan,
ja oikeastaan se virhe oli hyvä. Koska
se voisi toimia. Tätä ei pidä tulkita
kaksimielisenä. Ajattelin runollisen kiihkeästi,
että jonkun suuta suutelemaan hän kaipaa???
 
missä on hän, joka antaisi suuntaa,
 
.....................
 
mutta näihin mietteisiin, minulle tämä kappale kääntyi plussan puolella

Kotidemo:
 
http://koti.mbnet.fi/rikuke/varasto/Itsetuhoiselle_tytolleni.mp3
 
Jees.. Mä diggailin enempi luettuna. Mulla ottaa korvaan melkein aina kun yksöisvokaalia venytetään tyyliin "nyyyyyt". Tässä särähteli sen takia aika monta paikkaa. Sun ääni kyllä toimii kivasti tässä.

No, minust sitä on kirjoitettu siitä asti ko kirjainmerkit keksittiin.
 
Kyllä se on ihan tyylisuunta joka on osa modernismia ja keksitty 1900-luvun alussa vastapainona 1800-luvun konservatiivisuutta vastaan.
 

 
Puhut asiasta olettamalla, että jokainen sanaseppo on opiskellut ja kokenut ammattireiska. Minust homman nimi on se, että jos joku laittaa tekstinsä kommentoitavaksi ja siinä näyttää olevan tahditusvirhe tai köpönen riimi, niin sit se on niin. Ei sen toteaminen saa aiheuttaa pahaa mieltä. Eikä olettamaa siitä, että palstan runoltajat ovat kateissa olevia mestareita, jotka valmiiksi osaavat kaiken.
 
En, puhun olettaen et jos haluaa mestaroida muita niin kannattaa ottaa faktat haltuun. ;)

En, puhun olettaen et jos haluaa mestaroida muita niin kannattaa ottaa faktat haltuun. ;)
 
Kyllä teillä oli kummallakin faktat käytössä :D
 
Mä olen myös varioituvan(kin) melodian ystävä ja siitähän tuossa tapauksessa on lopulta kyse. Tietty ylimääräiset tavut voi usein tunkea kohotahtiin tai jos tavuja on liian vähän, voi ehkä jossain olla yhden tavun tauko (kummassakaan tapauksessa melodia ei oleellisesti muutu) mutta jos ei onnistu näillä niin voipi olla kokonaan erilaillakin kulkeva kohta biisissä. Senkin voi tehdä fiksusti.
 
Se kuitenkaan ei aina toimi (tai ole hyväksyttävää kaikissa lajityypeissä), eikä se tosiaan helpota laulajan työtä tai biisin muistettavuutta, kun struktuurista tulee hieman vähemmän symmetrinen. Vastineeksi tästä saa biisi kuitenkin hieman enemmän yllätyksellisyyttä, joka voi olla hyvä asia silloin kun kappale vaikka muuten olisi tasapaksuhkoa tavaraa.
 
Itse kuitenkin näkisin että kun tällaisia vaihtoehtoisia tekniikoita käytetään niin tehdään se sitten tietoisesti ja niin että se kuulostaa biisissä loogiselta, eikä esimerkiksi väkisin päälle liimatulta tai väliin ahdetulta.
 
Tässäkin hommassa tyylitaju on kaiken a ja o. Kumpikaan teistä ei mun mielestä ole väärässä.