Rummut: rumpukamat ›

Ajattelin heittää kysymystä ilmoille ihan kun tietoa ihmisillä on niin kaikkien saateille.
Eniten on mielessä aloitteliat ettei heitä viilata linssiin jos on pikkuisen parempaa aloitussettiä hankkimassa. Kuuntelin meinaan erään soitindiilerin myyntipuhetta eilen ja tuli paha mieli kun pienen pojan vanhempia kustiin silmille!
 
Eli jonkinlaisen pyramidin jos joku osaisi tehdä kaikkien iloksi. eli siis vaikka parempi soundisesta alaspäin esim vaahtera, koivu, tammi, poppeli ja millenium pahvipuu. mut reilusti noita puita joita kätetään jos vaan tulee mieleen.
Kiitosta vaan jo etukäteen!
 
Noita puulajeja mun mielestä ei voi laittaa saundien mukaiseen paremmuusjärjestykseen. Koivussa ja vaahterassa on vähän erilainen saundi keskenään, mutta molemmat laadullisesti yhtä hyviä. Tammessa on taas erilainen, mutta tottakai hyvä. Erikseen ovat sitten vielä sekoitukset. Joku vanha Ludarin, Gretschin tai Rogerssin setti kuulostaa todella hienolle, ja rungossa on vaikkapa kerros tai pari mahonkia seassa.
Ei pysty. Mutta noin hyvin ylimalkaisesti ottaen, hintalapussa lukee miten hyvältä saundaa. Taitava ostaja osaa sitten hankkia hyviä soittimia edullisemmin. Tämä kyllä vaatii taitoa.

Ostajaa on sumutettu linssiin puulaadulla siitä saakka, kun joku keksi sen puheeksi ottaa. Mielestäni tämä ajattelutapa soundin muodostumisesta puulaadun mukaan lanseerattiin 90-luvulla. Aikaisemmin puulaadusta ei juuri ollut puhetta. Rummut arvosteltiin soundin ja ylseisen laadun perusteella. Niin se pitäisi nykyisinkin olla. Hyväsoundisen rummun voi tehdä niin monesta runkomateriaalista, että yleistäminen on turhaa ja vie keskustelun huomion pois tärkeämmistä asioista.
 
Miten rumpu on valmistettu, määrää laadun ja hinnan enemmän kuin se, mistä materiaalista runko on tehty.

Miten rumpu on valmistettu, määrää laadun ja hinnan enemmän kuin se, mistä materiaalista runko on tehty.
 
Onhan materiaalissa kuitenkin eroa, esim. vaahteraa on monenlaista ja se näkyy myös rumpujen hinnassa.

Meikä ei kyllä huomais eroa että onko kannut tehty vaikka bubingasta tai katajasta tai guggenheimistä.
 
Mulla on hyvin palvelleet kasari-Swinkut, ja nehän on jotain ihme kökkömatskua. Ihan kiva kumaus sieltäkin lähtee jos vähän virittää ja sillälailla.

Onhan materiaalissa kuitenkin eroa, esim. vaahteraa on monenlaista ja se näkyy myös rumpujen hinnassa.
 
Aika velho saa olla, että laittaa erilaiset vaahteralajikkeet ns. paremmuusjärjestykseen muun rummunvalmistuksen tuotannon eri osien ylitse. Itse en usko ns. "hard rock maplen" ylivertaisuuteen, muuten kuin mainostoimiston pp-presentaatiossa. Pullan kera.
Väitän, että kaikista vaahteralajikkeista saadaan aikaiseksi loistavasaundisia rumpuja - asiantuntevissa käsissä. Sama koskee kaikkia muitakin (soveltuvia) puulajeja.

Ehkä tässä haettiin eri puunimikkeiden välisiä laatuvaihteluita. Nopeasti kasvanut puu vs. hitaasti tai erilaiset mahonkilajit ym. Voisi kuvitella että pehmeästä ja epätasaisesta puusta on vaikea vääntää esim. tasaisia ja kestäviä viisteitä. Korjatkaa jos olen väärässä.

Ehkä tässä haettiin eri puunimikkeiden välisiä laatuvaihteluita. Nopeasti kasvanut puu vs. hitaasti tai erilaiset mahonkilajit ym. Voisi kuvitella että pehmeästä ja epätasaisesta puusta on vaikea vääntää esim. tasaisia ja kestäviä viisteitä. Korjatkaa jos olen väärässä.
 
Parhaat puut laitetaan parhaisiin rumpuihin. Jos pintaviilu jää näkyviin, on se yleensä melkolailla laadukkaasta viilusta laitettu. Linnunsilmävaahteraa, visakoivua jne. on käytetty vain kalliimman hintaluokan pannuissa.
 
Tosi puristit ovat sitä mieltä, että parhaat vaahterat on kaadettu ennen 40-lukua. Näistä voi väitellä ja olla mitä mieltä haluaa. Se osaltaan toki rikastuttaa keskustelua rumpukamoista. Minä en vanno minkään tietyn puulajin nimeen. Kun on noita hyväsoundisia rumpuja tehty paitsi puusta, myös akryylista, hiilikuidusta tai metallistakin.

Tosi puristit ovat sitä mieltä, että parhaat vaahterat on kaadettu ennen 40-lukua. Näistä voi väitellä ja olla mitä mieltä haluaa.
 
Meidän kylän nurkilla veneenrakentajat on samalla kannalla. Oikeat puut on herrojen mukaan kasvatettu ilman lannoitteita ja kaadettu helmikuussa kun pakkasta on ollut sen 25 astetta. Vähiten kosteutta, eli tiheämpää puuainesta > vähemmän säätöä rakentaessa ja varsinkin käytössä.

Eli siis puunimikkeitä tarkoitin!
Kun tuli hassu fiilis kun myyjä väänsi ihan parinsadan kannuista siis uusista koivusettiä=) ja merkki oli milleniumia hieman laadukkaampi mut ei kuitenkaan laadukkaat.
Mutta mennää siis puunimikkeillä eteenpäin!

Eli siis puunimikkeitä tarkoitin!

 
Mitäs ne tarkoittaa?

Eli siis puunimikkeitä tarkoitin!
Kun tuli hassu fiilis kun myyjä väänsi ihan parinsadan kannuista siis uusista koivusettiä=) ja merkki oli milleniumia hieman laadukkaampi mut ei kuitenkaan laadukkaat.
Mutta mennää siis puunimikkeillä eteenpäin!
 
Aivan sama juttu, millä nimellä se puulaji siinä rummussa on. Koivuakin on montaa laatua. Niistä arvostetaan skandinaavialaisia viiluja.
 
Myyntijargonissa viljellään sanoja vaahteraa, skandinaavista koivua, kanadalaista vaahteraa, puuta, mahonkia, lehmusta. Teräskori on melkein kaikissa autoissa. Silti todella harvaa autoa myydään tällä argumentilla. Tai sillä, että lasit ovat laminoidut edestä ja karkaistut sivulta. Tiesithän, että Corvetessa on lehtijouset takana ja että ne on valmistettu movista?

Ja kaikki viinit on valmistettu rypäleistä.

Meidän kylän nurkilla veneenrakentajat on samalla kannalla. Oikeat puut on herrojen mukaan kasvatettu ilman lannoitteita ja kaadettu helmikuussa kun pakkasta on ollut sen 25 astetta. Vähiten kosteutta, eli tiheämpää puuainesta > vähemmän säätöä rakentaessa ja varsinkin käytössä.
 
Ihan tottahan tuo on, vaikka sillä ei ole niinkään merkitystä, onko puu kaadettu 40-luvulla vai myöhemmin. Hitaasti kasvanut, tiheäsyinen puu, joka kaadetaan nimenomaan talvella kestää pisimpään.
 
Nykyajan massateollisessa puutaloudessa höttömetsää kaadetaan ympäri vuoden, koska kalliit metsäkoneet on pidettävä liikkeellä jatkuvasti. Keväällä kasvukauden huippuna puissa on valtava määrä energiaa = homeongelma on taattu.

Nykyajan massateollisessa puutaloudessa höttömetsää kaadetaan ympäri vuoden, koska kalliit metsäkoneet on pidettävä liikkeellä jatkuvasti. Keväällä kasvukauden huippuna puissa on valtava määrä energiaa = homeongelma on taattu.
 
Kyllähän se näin on, mutta ei niistä höttömetsistä nyt kuitenkaan noin vaan rumputeollisuuden puita oteta. Ne hötöt menee paperi- ym. teollisuuteen.
Olkoon vaikka JinBao, prkle : )

Kyllähän se näin on, mutta ei niistä höttömetsistä nyt kuitenkaan noin vaan rumputeollisuuden puita oteta. Ne hötöt menee paperi- ym. teollisuuteen.
Olkoon vaikka JinBao, prkle : )
 
Ei otetakaan, kuitumetsä on erilaista kamaa. Harmi vaan, että suurin osa Suomalaisesta metsästä on juuri paperiteollisuuden tarpeisiin raiskattua, mutta se menee jo tämän keskustelun ulkopuolelle.
 
Kuitenkin, kyllä sitä lautatavaraakin jalostetaan ympäri vuoden kaadetuista puista. Sama juttu hirsituotteiden jne. kanssa.

Ei otetakaan, kuitumetsä on erilaista kamaa. Harmi vaan, että suurin osa Suomalaisesta metsästä on juuri paperiteollisuuden tarpeisiin raiskattua, mutta se menee jo tämän keskustelun ulkopuolelle.
 
Kuitenkin, kyllä sitä lautatavaraakin jalostetaan ympäri vuoden kaadetuista puista. Sama juttu hirsituotteiden jne. kanssa.
 
Just niin.Olen joskus haaveillut omasta metsästä. Kainuussa, ikiaikaisten honkien huminan ympäröimänä. : ) Vihreän kullan keskellä.

Ja kaikki viinit on valmistettu rypäleistä.
 
Ja nyt ne perkeleet haluaa kieltää ne kokonaan!!!

Takkaa/uunia lämmittämällä huomaa myös miten suuret erot eri paalaaduilla on. Siinäkin koivu parasta (tosin en ole vaahteraa enkä mahonkia polttanut). Tuli sellainen kysymys tässä mieleen että miksi Suomalaista leppää ei käytetä rumpujen tekoon (vai käytetäänkö)? Kovaa ja tiheäsyistä puuta.

Takkaa/uunia lämmittämällä huomaa myös miten suuret erot eri paalaaduilla on. Siinäkin koivu parasta (tosin en ole vaahteraa enkä mahonkia polttanut). Tuli sellainen kysymys tässä mieleen että miksi Suomalaista leppää ei käytetä rumpujen tekoon (vai käytetäänkö)? Kovaa ja tiheäsyistä puuta.
 
Leppä on suhteellisen pehmeää, mutta esimerkikis kitaroissa sitä käytetään.