Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Jos aikaa saada hyvä soundisen fuzz face:n on sopivat trankut joko mitattaamalla tai kokeilemalla valittava.
 
Mielestäni geofex sivuilla esitetty tapa on toimiva ja kohtuu helppo ja nopea. Lämpötila vaikuttaa paljon, mutta aivan riittävän tarkat tulokset saadaan "huoneen lämmössä" tietysti koskematta mittauksessa olevaan transistoriin. Odottaa vaan niin kauan että mittarin lukema tasaantuu...
 
niin ja tuossa tarvitaan volttimittari eikä ampeerimittaria.
 
t. Mikko
 
Niihän tuon tekstin mukaan volttimittaria käytetään,itse ajattelin mielessäni sen viritelmän jollekin koekytkentäalustalle,ja siinä suoraan mittaa uA-mittarilla
eikä siten kuin tekstissä oli esitetty.

Kertokaahan, että millä bulkkidiodeilla saa aikaan parhaat surinat? Kaikissa klassikkosuristimissa käytetään jotain 40-luvulta peräisin olevia antiikkidiodeja, eikä niitä juuri mistään tunnu löytyvän. Ja millaisia diodien ylipäänsä tulee olla? Olisiko 1N4001 diodista mihinkään?
 
Saa näitä fossiili-diodeja vielä,ostin jokin aika sitten kourallisen AA116 diodeja ilmaisindiodiksi radioon,ovat nääs kermaniumia.Yksi mitä vois kokeilla diodina on BAT85 ,tätä on jotkut kolvaajat ylistäneet fuzz käytössä,muistaakseni nopea kytkindiodi,varmaksi tietävät korjatkoon..

Tubeman:n mainitsemat toimivat hyvin. Kannattaa myös kokeilla led:jä. Minun korviini kuulostavat monesti paremmalta kuin silikoni diodit. Niin ja tietysti eri parin klippaajat tuottamaan epäsymmetristä säröä.
 
Mikko

Ja lisää kysymyksiä pedaaleista ja suristimista.
 
http://privatewww.essex.ac.uk/~mpthak/Distortion/
 
Edellisessä linkissä on esitelty buusteri/suristin teoriaa ihan mukavasti. Kerrotaan miten saa aikaan "pehmeää" surinaa ja miten vähän "kovempaa". Myös suotimien toiminnasta on kiitettävästi tarinaa, tosin pintapuoleisesti. Tiedättekö muita vastaavia sivuja?
 
Minua kiinnostaisi juuri noiden suotimien toiminta: miksi pitää olla suotimia sekä ennen vahivistusta että vahvistuksen jälkeen? Ylipäänsä en paljoa käytä sävynsäätimiä, joten jos tietäisin teoriasta enemmän, tietäisin miten piiriä muokkaamalla voisin jättää ne pois.
 
http://www.muzique.com/schem/mosfet.htm
 
Onko yllä olevan linkin takaa paljastuvassa skemassa väliä, kuinka moni wattinen 9,1 voltin zenerdiodi on? Itsellä on muutama 3 wattinen, mutta paikallisesta putiikista saisi myös 0,3 wattisia.

Tubeman:n mainitsemat toimivat hyvin. Kannattaa myös kokeilla led:jä. Minun korviini kuulostavat monesti paremmalta kuin silikoni diodit. Niin ja tietysti eri parin klippaajat tuottamaan epäsymmetristä säröä.
 
Eriparin klippaajat? Epäsymmetrinen särö?

Eriparin klippaajat? Epäsymmetrinen särö?
 
Esim. TS pedaaleissa on kaksi 1N4148 diodia kytketty ekan OP:n takaisinkytkentään. Vaihdat toisen 1N4148 tilalle toisen tyyppisen diodin jolloin pedaali särkee puoliaallot eri tavalla eli säröytyminen on ns. asymmetristä, ts epäsymmetristä.
 
Mikko

Minua kiinnostaisi juuri noiden suotimien toiminta: miksi pitää olla suotimia sekä ennen vahivistusta että vahvistuksen jälkeen? Ylipäänsä en paljoa käytä sävynsäätimiä, joten jos tietäisin teoriasta enemmän, tietäisin miten piiriä muokkaamalla voisin jättää ne pois.
 
Itsekin olen ihmetellyt ihan samaa, joten rakensimpa sitten perus opamp+ diodit särön, jossa ei ole mitään sävynsäätimiä.
 
En voi muuta sanoa, kuin että kauheaa pörinää. Bassoa tosin soitan, mutta kitara korkeuksiltakin soitettuna pörisi. Sitten kytkin sen efektiluuppiin ja rupesin leikkimään vahvistimen EQ:lla. Bassoa ja diskantteja leikkaamalla sai miellyttyävää säröä. Ihan pientä säröä (murinaa basisti-kielellä) saa parhaiten aikaan ihan vähän (tai ei ollenkaan) bassoja leikkaamalla, ja pienellä gainilla. Vähänkään suuremmilla gaineilla alkaa jo pörisemään.
 
Pitäisi joskus vielä rakentaa ja koteloida erikseen "murina-boksi" ja kunnon särö.

Täällä on jotakin juttuja esim. klippingistä:
 
http://users.chariot.net.au/~gmarts/ampovdrv.htm

Kukaan tehny tuota easy facea?
On melko helppo?
Melko helppo, joo-o, tuska oli suuri kun ei toiminut ja lopulta pregain-potikka osoittautui rikkinäiseksi, uus tilalle, niin johan pelas.
Saundia en vois enempää ylistää, joudun tekemään toisenkin.. ...nätimpää laatikoon, tuo puhelinrelekotelo ei oikei oo rock:)
__

Sain juuri ensimmäinen pöristimeni valmiiksi eikä se ole edes pöristin, vaan mxr:n microamp. Täytyy sanoa, että kun muutaman päivän tappelun jälkeen saa ne pari hassua komponenttia oikeaan järjestykseen ilman oikosulkuja, eli kun laitos vihdoin toimii, niin fiilis on aika mahtava!
 
Tämän jälkeen on myöskin mahdotonta yrittää suhtautua tuottamaansa saundiin objektiivisesti: putkiradio ja itsetehty etunen kuulostavat valovuosia paremmalta kuin mikään tehtaan tuottama värkki voi ikinä kuulostaa. Pitäisiköhän laittaa kamoja myyntiin..?
 
Ja on sanottava, että Salora kuulostaa mxr:n kanssa _oikeasti_ hyvältä. Vähän soolotrebleä uupuu, mutta sitä varten voi hyvällä omalla tunnolla aloittaa uuden projektin - eikä loppua näy. Ja kunhan saisi tuon amz:n mosfet boostin ensin toimimaan...

Tämä tuntuu nyt menevän ihan yksipuheluksi, mutta neuvoa kaipaan... Eli voiko yhdestä biasoidusta virtakytkennästä ottaa virran useammalle efektipiirille?
 
Tuossa rakentamassani microampissa on nähkääs nyt sellainen systeemi, josta saa 9 volttia ja sitten 4,5 volttia... Niinkusta tällainen:
 
http://privatewww.essex.ac.uk/~mpthak/Distortion/bias2.gif
 
Minulle ei ole selvinnyt pitääkö jokaiselle spedulle rakentaa oma virranjakelupiirinsä, vai voiko tuosta yhdesta ja samasta jakaa kaikille, kunhan vain takaa, että virtaa riittää?
 
Sitten toisekseen, onko noilla sarjaan kytkettyjen vastuksien arvoilla mitään merkitystä, paitsi että ovat yhtä suuret? Lähinnä sitä ajan takaa, että jos ne ovat arvoltaan kovin suuret, niin voiko käydä niin, ettei virtaa liiku riittävästi? Näin varsinkin siinä tapauksessa, että piiristä jaetaan virtaa useammalle laitteelle - mikäli näin siis voi tehdä.

Minulle ei ole selvinnyt pitääkö jokaiselle spedulle rakentaa oma virranjakelupiirinsä, vai voiko tuosta yhdesta ja samasta jakaa kaikille, kunhan vain takaa, että virtaa riittää?
 
Sitten toisekseen, onko noilla sarjaan kytkettyjen vastuksien arvoilla mitään merkitystä, paitsi että ovat yhtä suuret?
 
Voi jakaa vaikka kuinka monelle, kunhan virtaa riittää. Sarjavastusten arvon ei itse asiassa tarvitse olla samat; niillä vain asetellaan piirin referenssitaso, joka voi aivan hyvin olla jotain muuta kuin käyttöjännitteen puoliväli (joka kylläkin on opareiden kanssa usein yleispätevin valinta). Sarjavastuksien läpi kulkee virtaa käyttiksestä maahan, tuossa laittamassasi linkissä Ib=9V/20k = 450uA. Tuohon pisteeseen kytkettävä kuorma (tyypillinen kuorma voisi olla vaikka operaatiovahvistimen "+"-napa) ei saa viedä/tuoda tuosta pisteestä kuin hyvin vähän virtaa, ehkä korkeintaan luokkaa Ib/20, eli tässä tapauksessa 22,5uA. Muuten tuo jännitteenjako menee sekaisin ja 4.5V sijaan tuossa pisteessä onkin jotain muuta. Ei se kyllä esim. mainitsemassasi Microampissa ole niin nuukaa, onko tuo bias 3,5, 4,5 vai 5,5V, mutta jossain vaiheessa se kyllä alkaa tuntua.
Sitten on vielä sellainen ongelma, että jos joku härveli ohjaa signaalivirtaa tuohon pisteeseen, silloin tuon 4.5V päällä saattaa ratsastaa pienen pieni AC-signaali, mitä suuremmat sarjavastukset, sen suurempi signaali. Nyt jos tuo 4.5V piste on jaettu useiden eri "projektien" kesken, saattaa tuo signaali kytkeytyä tuon pisteen kautta muihinkin laitteisiin.

Tämä tuntuu nyt menevän ihan yksipuheluksi, mutta neuvoa kaipaan... Eli voiko yhdestä biasoidusta virtakytkennästä ottaa virran useammalle efektipiirille?
 
Tuossa rakentamassani microampissa on nähkääs nyt sellainen systeemi, josta saa 9 volttia ja sitten 4,5 volttia... Niinkusta tällainen:
 
http://privatewww.essex.ac.uk/~mpthak/Distortion/bias2.gif
 
Minulle ei ole selvinnyt pitääkö jokaiselle spedulle rakentaa oma virranjakelupiirinsä, vai voiko tuosta yhdesta ja samasta jakaa kaikille, kunhan vain takaa, että virtaa riittää?
 
Sitten toisekseen, onko noilla sarjaan kytkettyjen vastuksien arvoilla mitään merkitystä, paitsi että ovat yhtä suuret? Lähinnä sitä ajan takaa, että jos ne ovat arvoltaan kovin suuret, niin voiko käydä niin, ettei virtaa liiku riittävästi? Näin varsinkin siinä tapauksessa, että piiristä jaetaan virtaa useammalle laitteelle - mikäli näin siis voi tehdä.
 
Laita kaksi regulaattoria sarjaan,eka 9V ja sen jatkeeksi 5 voltin,näiden välistä nappaat sen 9 V ulos,ja 5 voltin outputista 5V ,tässä kytkennässä pitää sisääntuleva jännite olla 12 - 15 V dc:tä,niin homma rulaa.Kun laitat vielä asianmukaiset suotokonkat,niin eiköhän rippelit pysy kurissa myös.

Noniin vihdoinkin sain napsittua kuvan tosta mun Super Fuzzista. Kuva löytyy omakuvan paikalta.

Mullakin on tossa generalguitargadgetsin ohjeistuksella tehty fuzzface. PNP Germanium AC128 & 2n3096 ja 1k-potikka 2k:na. Soundeja saa varmaan hakkailla vähän aikaa tai jossain vaiheessa innostua tekemään uus, mutta tässä on yks vinkkeli onglema.
 
http://iki.fi/deggis/deggis-easyface.mp3
 
Tosson parikymmentä sekuntia puutaheinää vahvarin kuulokeliitännästä, mutta tossa 22. sekunnin kohdalla käännän kitarasta volumet nollille. Toi fuzzi päästää tommosen pärinän.. kellään ideoita/kokemuksia aiheesta?

Mulla on kaikki tarvikkeet fuzziin. Mä en vaan osaa väsätä piirilevyä. Vittu.

Mullakin on tossa generalguitargadgetsin ohjeistuksella tehty fuzzface. PNP Germanium AC128 & 2n3096 ja 1k-potikka 2k:na. Soundeja saa varmaan hakkailla vähän aikaa tai jossain vaiheessa innostua tekemään uus, mutta tässä on yks vinkkeli onglema.
 
http://iki.fi/deggis/deggis-easyface.mp3
 
Tosson parikymmentä sekuntia puutaheinää vahvarin kuulokeliitännästä, mutta tossa 22. sekunnin kohdalla käännän kitarasta volumet nollille. Toi fuzzi päästää tommosen pärinän.. kellään ideoita/kokemuksia aiheesta?
 
Kuulostaa kyllä melko kipiältä...

Mulla on kaikki tarvikkeet fuzziin. Mä en vaan osaa väsätä piirilevyä. Vittu.
 
Jos sulla on tommonen fuzzfacen vaikeusastetta oleva, pari kondensaattoria, kaks transistoria jne., niin se on niin yksinkertainen ettei siihen piirilevyä välttämättä tarvii. Itse tein ton reikälevylle ja onnistu hyvin & helposti.. reikälevyäkin meni 2,5cm*2cm kaikkineen.