Kitarat: kitarakamat ›

70-luvun Straton hankinta -toivottavasti- lähestyy ja olen yrittänyt selvitellä niiden soittotuntumaa. Niitä ei kuitenkaan ihan joka päivä pääse testailemaan, joten kysymys:
 
Vaihtuiko noiden kaulaprofiilit jossain vaiheessa CBS-aikakautta? Olen ymmärtänyt, että mukavan tukeva U-profiili on se, mitä näissä pääasiassa on. Sitten olen taas kuullut 70-luvun lopun Stratoja luonnehdittavan ohutkaulaisiksi..?
 
Niin, jos joku haluaa myydä mulle mustan CBS-Straton vaahteraotelaudalla, niin pikaviestiä vaan tänne päin :)

Sitten olen taas kuullut 70-luvun lopun Stratoja luonnehdittavan ohutkaulaisiksi..?
 
Niin, jos joku haluaa myydä mulle mustan CBS-Straton vaahteraotelaudalla, niin pikaviestiä vaan tänne päin :)
 
Minulla '78 ja mukavan paksukaulainen on. Mutta en myy...

`79 strato löytyy ja aika paksukaulainen, U-profiililla tämä individuaali ainakin on ;)

Musta, elämää nähnyt '79 strato vaahteraotelaudalla löytyy lähipiiristä. Epäilen vahvasti että on kaupan jos tarpeeksi rahaa tarjotaan. Tuskin tarjotaan...
 
Kaula on satulan kohdalta jonkin verran kapeampi kuin esimerkiksi '62 reissuen. Profiililtaan mukava ja kohtuullisen paksu, kai se U-kategoriaan menee vaikka selkeämpiäkin U-profiileja on tullut vastaan.

70-luvun Straton hankinta -toivottavasti- lähestyy ja olen yrittänyt selvitellä niiden soittotuntumaa. Niitä ei kuitenkaan ihan joka päivä pääse testailemaan, joten kysymys:
 
Vaihtuiko noiden kaulaprofiilit jossain vaiheessa CBS-aikakautta? Olen ymmärtänyt, että mukavan tukeva U-profiili on se, mitä näissä pääasiassa on. Sitten olen taas kuullut 70-luvun lopun Stratoja luonnehdittavan ohutkaulaisiksi..?
 
Niin, jos joku haluaa myydä mulle mustan CBS-Straton vaahteraotelaudalla, niin pikaviestiä vaan tänne päin :)
 
Kumpaa kaulamallia haluat?
 
Mulla on '77 refin-musta hardtail Stratocaster, jossa on ohut ja kapea kaula. Lisäksi verme on kevyt, n. 3-kiloinen. En minäkään myy (neuvotella toki voi).

70-luvun Straton hankinta -toivottavasti- lähestyy ja olen yrittänyt selvitellä niiden soittotuntumaa. Niitä ei kuitenkaan ihan joka päivä pääse testailemaan, joten kysymys:
 
Paljoa en maksaisi 70-lukulaisesta - konkurssin partaalla heiluvat soitintehtaat tekivät kitarat skeidamateriaaleista ja muuttivat mallit mahdollisimman edulliseksi valmistaa.
 
Tuolla on mm. fenkuista asiaa:
 
http://www.provide.net/~cfh/vintage.html
 
"Most collectors value guitars from the mid 1920s to 1970. Guitars prior to the mid 1920s are too primitive in design for most collectors. Guitars after 1970, even though they are over 30 years old, have little collectible appeal. All the U.S. guitar manufacturers were in dire straits during the 1970s. They were either bought out by larger conglomerates looking to make guitars as quickly as possible, and/or their quality and choice of materials had become sub-standard."

Kyllä 70-luvun Fenkuista löytyy myös todellisia helmiä. Suurimmat erot löytyvät painosta, joka heitti todella laidasta laitaan ja kaulan istumisesta koloonsa. Näitä ongelmia oli jo 60-luvun lopussa, esim. oma '69 Teleni on todella karmeaa työnjälkeä isolla kaulaliitosraolla, mutta se soundi! Mikään uusi sarjatuotanto-Fender ei soundaa niin hyvältä kuin kohtuullinen 70-luvun Fenkku. Soittimen ikä vaikuttaa soundiin paljon, testatkaapa vaan.
 
Kyllä helmiä löytyy, mutta massa eittämättä tehtiin tuon vintage-sivustonkin mainitsemaa shaibaa.
 
Hyvät rokithan voi soittaa vaikka luudalla! Sitä vaan olin sanomassa (ehkä vähän kokemattomimpia varoittamassa), että 70-luvun tavara ei vintagemiehistä ole haluttua tavaraa, joten tolkuttomia hintoja ei niistä kannata maksaa - tyyliin 4000e '73-ei edes orkkis-stratosta.

Asiaa puhutte. Oon juuri sen soundin perään, mutta on se iso lapakin bulletilla varustettuna niin cool. Miksei Fender voi tehdä laajempaa valikoimaa 70-luvun hengessä? Kysyntää tuntuisi maailmalla olevan.. Niin, no onhan niillä ne Mehikot.
 
Hinnat alkaa vähitellen karata alkuperäisillä käsistä ja kohta on jo paniikki, jos meinaa tällaisen hankkia. Mutta toisaalta näitä sentään valmistettiin suuret määrät, joten harvinaisiksi eivät käy ihan hetkeen. Voi olla, että näiden hinta on nyt ihan sietorajan tuntumassa, kun keskiarvolaatuun vertaa..?
 
Testailemaan pitäisi päästä. Tampereella on yks Anniversary, mutta niitä tuntuu olevan netti pullollaan, eikä kukaan tunnu diggaavan. Toisaalta sieltäkin se hyvä yksilö voisi löytyä. Itse juurikin haluaisin "maltillisen" U-kaulan ja ajattelin, että jos kaulat oli tiettyinä vuosina jotain muuta, niin ymmärtää olla vaivautumatta.
 
Kiitoksia vastauksista ja pistäkää muutkin näiden omistajat fiiliksiänne jakoon!

Jossain vaiheessa omistin '79 straton, mustana ja vaahterakaulalla. Se oli ihan järkyttävässä kunnossa, painoi ku alasin ja oli muutenkin vähän kökkö, mutta varmasti paras kaulaprofiili mitä on vastaan tullut! Muutenkin siis aivan oiva kitara, koska "hyvät" kitarat on ikäviä. Menin aikanaan myymään kuitenkin. Niin, ja sen alkuperäisestä kovasta laukusta löytyi aikamoinen määrä jotain kuolleita matoja, siistiä!

Ja sitten vaan huutamaan:
 
http://cgi.ebay.de/Fender-Stratocas … 3A2%7C65%3A12%7C39%3A1%7C240%3A1318
 
http://cgi.ebay.de/1979-Fender-Stra … 3A2%7C65%3A12%7C39%3A1%7C240%3A1318
 
http://cgi.ebay.de/Fender-Stratocas … 3A2%7C65%3A12%7C39%3A1%7C240%3A1318
 
http://cgi.ebay.de/Fender-Stratocas … 3A2%7C65%3A12%7C39%3A1%7C240%3A1318

Paljoa en maksaisi 70-lukulaisesta - konkurssin partaalla heiluvat soitintehtaat tekivät kitarat skeidamateriaaleista ja muuttivat mallit mahdollisimman edulliseksi valmistaa.
 
Tuolla on mm. fenkuista asiaa:
 
http://www.provide.net/~cfh/vintage.html
 
"Most collectors value guitars from the mid 1920s to 1970. Guitars prior to the mid 1920s are too primitive in design for most collectors. Guitars after 1970, even though they are over 30 years old, have little collectible appeal. All the U.S. guitar manufacturers were in dire straits during the 1970s. They were either bought out by larger conglomerates looking to make guitars as quickly as possible, and/or their quality and choice of materials had become sub-standard."
 
Nelipulttiset ovat kohtuullisen keräilytavaraa. Kattele vaikka hintoja maailmalla. 70- alun konstruktio ei eroa 60l-loppupuolen mallista. Muutoksia -71 loppuvuodesta, eri talla, kaularaudan säätö lavan puolelle ja kolmipulttikiinnitys.

Jotain 3/4 kaikista viimeisen puolen vuoden aikana näkemistäni, maailmalla myynnissä olleista 70-luvun Stratoista on vuosimallia -79. Ja muutenkin tuntuu, että niitä on porukalla paljon. Silloin 70-luvun lopullahan tehtiin sitä kaikista cooleinta lookkia: Kokonaan musta vaahteralaudalla. Vissiin 77-79?

Älä tuhlaa rahojasi 70 luvun kitaroihin................

Nelipulttiset ovat kohtuullisen keräilytavaraa. Kattele vaikka hintoja maailmalla. 70- alun konstruktio ei eroa 60l-loppupuolen mallista. Muutoksia -71 loppuvuodesta, eri talla, kaularaudan säätö lavan puolelle ja kolmipulttikiinnitys.
 
Niin malleissa. Materiaalit saattoivat alkaa huononemaan jo vuosikymmenen alusta.
 
Ne jotka tietää tehtaiden tilit noilta vuosilta osaisivat kertoa totuuden, koska sitä shaibaa alkoi tunkemaan hihnalta.
 
Edit* täytesanoja

Nelipulttiset ovat kohtuullisen keräilytavaraa. Kattele vaikka hintoja maailmalla. 70- alun konstruktio ei eroa 60l-loppupuolen mallista. Muutoksia -71 loppuvuodesta, eri talla, kaularaudan säätö lavan puolelle ja kolmipulttikiinnitys.
 
Tärkein pilaus oli se valutalla. Kolmipultti on ihan OK jos kitara on muuten oikein tehty. ja bullet-säätö on hieno keksintö; ei tartte kaulaa irrottaa.
 
Alkuperäiseen aiheeseen. 70-luvulla on monenlaista kaulaprofiilia C:stä D:hen, Veetä ei kuitenkaan.

Keskustelu 70-luvun Fendereiden heikosta laadusta on saanut välillä melkoisen koomisiakin piirteitä. Jossakin muistan vakavasti väitetyn, että rungoista olisi oikeasti löytynyt betonia. Lieneekö firmaan investoitu betonimylly ihan tähän tarkoitukseen, vai onkohan laastia sotkettu käsivoimin? "Pistä John vielä pari lapiollista hiekkaa".

Niin malleissa. Materiaalit saattoivat alkaa huononemaan jo vuosikymmenen alusta.
 
Ai saattoivat..just, täältä tähän.

Itselläni 77' Sunburst tremololla ja kyllä on mua palvellut hyvin jo yli 20 vuotta.Tämän kitaran kaula on kuin tehty mun lyhyille sormille,strategiset mitat:
Satulan kohdasta leveys 41 milliä ja paksuus 21 milliä .12 :sta nauhan kohdalta leveys 51 milliä ja paksuus 23 milliä, C tai D profiili ,mukavan litteä kuitenkin.
 
Kitaran paino on 3,8 kiloa ja on vissiin siis aika painava ,mutta kyllä sillä silti on jaksanut pitkiäkin keikkoja soittaa.Ja on muuten ollut haluttu kitara ,juuri keikoilla on tullut useasti kitaristi kollegat juttusille kaupanteko mielessä ja kiima on vaan kasvanut ,kun oon antanut hiukan hipelöidä sitä ;-)).
 
Eli suinkaan kaikki eivät vierasta seitkytlukusia ratoja.

Eli suinkaan kaikki eivät vierasta seitkytlukusia ratoja.
 
Ei niin. Eikä kukaan ole niin väittänytkään.
 
Kyse oli vintage- (eli suolaisen) hinnan maksamisesta ei-vintagekamasta.