Sanani.. Ne vaan tulevat jostain alitajunnan syövereistä.
Ei sanoillani ole koskaan ollut mitään sen suurempaa merkitystä.
Käsitystä siitä miten ne pitäisi asettaa. Ajatukseni ovat vapaita, kuin taivaan linnut, ei niitä sovi rajoittaa, Hajottaa jotain niin hyvin toimivaa. Sanani ikään, kuin puhkeavat kukkaan hetkenä valittuna. Kahlittuna ovat olleet mielessäni syvällä, kunnes otan taas esille kynän ja paperin. Kirjottaakseni ylös hetkelliset mietteeni.
Yksin ollessani puhumisen tarpeeni kasvaa.
Kaipaisin ihmistä, joka kuntelisi minua edes hetken aikaa.
Niin monet asiat voivat tässä maailmassa ihmistä vaivaa.
Tuhota sen kaiken kauniin ja rakkaan.
Ei murehtiminen auta pitää jatkaa vaan matkaa
Sanani ne tulevat jostain syvemmältä.
En aina oikein itsekkään tiedä, että mistä niitä pulppuaa.
Miten näin nuori poika voi ajatella niin kummia?
Sanani ne tulevat jostain syvemmältä.
En aina oikein itsekkään tiedä, että mistä niitä pulppuaa.
Miten näin nuori poika voi ajatella niin tummia?
En ole aina siis hymyilevä nuori poika,
joskus sitä vaan joutuu miettimään mistä saisi leivän päälle voita.
En itseäni miellytä, enkä kovinkaan helposti vakuuta muita.
Niin paljon maailmassa tyytymättömiä kasvoja ja nälkäisiä suita.
Siitä huolimatta tässä maailmassa kovassa pärjätä koitan.
Kertosäe
Sanani.. Ne vaan tulevat jostain alitajunnan syövereistä.
Ei sanoillani ole koskaan ollut mitään sen suurempaa merkitystä.
Käsitystä siitä miten ne pitäisi asettaa. Ajatukseni ovat vapaita, kuin taivaan linnut, ei niitä sovi rajoittaa, Hajottaa jotain niin hyvin toimivaa. Sanani ikään, kuin puhkeavat kukkaan hetkenä valittuna. Kahlittuna ovat olleet mielessäni syvällä, kunnes otan taas esille kynän ja paperin. Kirjottaakseni ylös hetkelliset mietteeni. |
Nuori taiteilija
Koivulahti
