Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Äkkiä voisi kuvitella että tuossa on induktiomoottori joka sitä kiekkoa pyörittää, jolloin taajuuden putoaminen aiheuttaa suoraan verrannollisen laskun pyörimisnopeudessa, eli viritys menee matalaksi.
 
Ei tosin tietoa tuon toimintaperiaatteesta, mutta voisi kuvitella että vanha analogivehje käyttäisi verkkovirran taajuutta referenssinä jos kerran on verkkokäyttöiseksi rakennettu.

Tähän tulokseen itsekin tulin. Rupesin vaan miettimään, että onko sähkön taajuus niin vakaa että sitä voi oikeasti käyttää referenssinä näinkin herkässä lajissa. Varsinkin, kun taajuus on noin matala (50Hz), niin pienikin poikkeama aiheuttaa ison prosentuaalisen heiton.

Tähän tulokseen itsekin tulin. Rupesin vaan miettimään, että onko sähkön taajuus niin vakaa että sitä voi oikeasti käyttää referenssinä näinkin herkässä lajissa. Varsinkin, kun taajuus on noin matala (50Hz), niin pienikin poikkeama aiheuttaa ison prosentuaalisen heiton.
 
Kyllähän sitä ennenvanhaan analogikaudella käytettiin esimerkiksi sähkökellojen tahdistukseen ja levysoittimien pyörimisnopeus oli riippuvainen siitä (niissä tosin usein oli jonkinlainen hienosäätö , mutta se lienee ollut lähinnä oikosulkumoottorin kuormituksesta riippuvaisen jättämän kompensoimiseksi, säätö nimittäin tehtiin juuri stroboskooppimenetelmällä verkkotaajuuteen (joko hehkulamppu tai lautasen viereen asennettu hohtopurkauslamppu ja lautasen reunaan merkitty "hammastus") verraten, joten verkkotaajuuden eroja sillä ei tietenkään olisi voinut korjata, referenssi kun oli sama). Lienee siis yleensä kohtuullisen vakaa. Yksi mahdollisuus tuohon tietysti voisi olla tehdä siihen pyörivään kiekkoon uusi asteikko vaikkapa tietokoneella sopivalla ohjelmalla piirtämällä,paperille printtaamalla ja liimaamalla, muuttaa vain kuvion "jaon" harvemmaksi siten että oikea taajuus saadaan pienemmällä pyörimisnopeudella.
 
Kannattaa ehkä kuitenkin ensin hankkia 220/110V muuntaja ja kokeilla että pyörimisnopeus todella on verkkotaajuuteen sidonnainen.

Tähän tulokseen itsekin tulin. Rupesin vaan miettimään, että onko sähkön taajuus niin vakaa että sitä voi oikeasti käyttää referenssinä näinkin herkässä lajissa. Varsinkin, kun taajuus on noin matala (50Hz), niin pienikin poikkeama aiheuttaa ison prosentuaalisen heiton.
 
Kyllä se sähköverkon taajuus on riittävän tarkka. Hammond-urut toimivat synkronimoottorilla, ja ainakin ne viritetään voimalaitokselta käsin. Paitsi ameriikantuontivehkeet joihin pitää laittaa 230/110V muuntajan lisäksi taajuusmuuttaja etteivät soisi mystisessä 367-vireessä normaalin 440:n sijaan.

Kyllä se sähköverkon taajuus on riittävän tarkka. Hammond-urut toimivat synkronimoottorilla, ja ainakin ne viritetään voimalaitokselta käsin. Paitsi ameriikantuontivehkeet joihin pitää laittaa 230/110V muuntajan lisäksi taajuusmuuttaja etteivät soisi mystisessä 367-vireessä normaalin 440:n sijaan.
 
Heh, voin kuvitella sähkölaitoksen insinöörin ilmeen kun tarkkakorvainen Hammond-mies soittaa että "voisitteko nostaa sitä verkon taajuutta 0.01 Hz kun mun urut soi vähän alavireessä?"

Heh, voin kuvitella sähkölaitoksen insinöörin ilmeen kun tarkkakorvainen Hammond-mies soittaa että "voisitteko nostaa sitä verkon taajuutta 0.01 Hz kun mun urut soi vähän alavireessä?"
 
Tiedä niin Hammond-miehistä, mutta joskus oli solisti ihmetellyt ylävireisyyttä kun voimayhtiö oli virittänyt urun 442:een. Samoin oli muuan muusikkotoverini ihmetellyt omia kitaranviritystaitojaan kunnes oli selvinnyt että senkertaisen keikkapaikan sähköistys oli hoidettu aggregaatilla.