Media ja viihde ›

Nyt se on sitten päätehtävä pelattu läpi. Äijä oli jotain levelillä 12, että ei hirveästi tullut niitä muita tehtäviä pelattua. No, onpahan tekemistä vastakin.

Olihan tuo hauskaa siihen asti kunnes alkoi kaatuilemaan.
Hnnnnnggfffhhhhhhhh

Kingdom of Dave :-----D
 
Alkanut huumoriakin löytyä kun on päässyt juonen ohi tutkimaan paikkoja.

Olihan se Dunwich Building mitä luulinkin. Alhazred!

Olihan se Dunwich Building mitä luulinkin. Alhazred!
 
Tuo on muuten pelin ainoita paikkoja, joissa oikeasti tuli vähän jännäkakkaa housuun hiippaillessa. Hyvin toteutettu.

Kingdom of Dave :-----D
 
Alkanut huumoriakin löytyä kun on päässyt juonen ohi tutkimaan paikkoja.
 
Republic of Dave :)
 
Sieltä saa myös vähän äkäsemmän metsästyskiväärin Ol' Painlessin.

Republic of Dave :)
 
Sieltä saa myös vähän äkäsemmän metsästyskiväärin Ol' Painlessin.
 
Kiitos oikaisusta, alunperinhän se oli siis Kingdom of Tom :)
 
Bob lahjoitti ystävällisesti minulle Daven kamat voitettuaan vaalit. Menetin kylläkin karmaa vaikka hain tavarat luvan kanssa :/

Tuo on muuten pelin ainoita paikkoja, joissa oikeasti tuli vähän jännäkakkaa housuun hiippaillessa. Hyvin toteutettu.
 
Sinänsä saamarin raivostuttava paikka kun ei näe mitään ja ghoulit paikantaa pitkältä ku pitävät hirveetä meteliä.

Sinänsä saamarin raivostuttava paikka kun ei näe mitään ja ghoulit paikantaa pitkältä ku pitävät hirveetä meteliä.
 
Pipboyn valon kanssa näki tarpeeksi. Joku fläsäri vois kyllä olla kiva lisä tohonkin.

Republic of Dave :)
 
Sieltä saa myös vähän äkäsemmän metsästyskiväärin Ol' Painlessin.
 
eikös toi ole predatorista spuuffattu? :D

Saakeli, oon pari päivää nyt ihan hurmoksessa pelannut tätä kolmosta. Näissä uuden sukupolven peleissä ei ole vielä koskaan tullut tämmöistä lapsenomaista intoa pelaamiseen kuin tässä pelissä. Se vähän tympäisee, että joka paikkaan ei pääse pelkästään ulkoilmassa pyörimällä, vaan pitää koluta niitä metrotunneleita ynnä muita. Teleporttailu ei innosta, syö fiilistä. Ääninäyttely on tosiaan aika berberistä mutta eipä tuo ole kamalasti haitannut.

Nyt noin kymmenen tuntia peliä takana ja siitä tuntemuksia...
 
- Ensimmäisenä täytyy nostaa hattua ympäristölle, joka on onnistunut kyllä erinomaisesti. Todella tylyä visiota tuhotusta maailmasta ja maastossa melkein kävelee mielikseen ilman järkevämpää tarkoitustakin. Immersio tosin kärsii pahasti, kun ensin saa tehtävän, että "vie viesti vanhemmilleni, en ole kuullut heistä viikkoihin" ja sitten kävelymatka kestää sen kolme minuuttia... Kaltaiselleni fiilispelaajalle melkoista myrkkyä.
 
- Aiemmista Fallouteista tärkein on kuitenkin vedetty alta riman, eli dialogi. Dialogi on pääosin tylsää, pelkästään informatiivista ja paikoitellen naurettavan lapsellista - syvyys ja nokkeluus puuttuu täysin. Tähän kun yhdistää muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kehnon ääninäyttelyn, niin on kyllä säästetty väärässä kohdassa, jos tavoitteena olisi luoda aikaa kestävä klassikko. Tarinakaan ei ole vielä tähän mennessä imaissut mukaansa, mutta toisaalta en ole sitä vielä jäävi arvostelemaan, kun on niin vähän matkaa takana.
 
- Taistelu on toteuttu paremmin, kuin mitä aluksi pelkäsin ja se on oikeastaan ihan mukavaa, tosin ehkä liian helppoa (olen mättänyt peruspistoolilla/metsästyskiväärillä ja perusarmoreilla supermutantteja turpaan ilman suurempia ongelmia, vaikeustasona hard, Xboxilla). Tekoälyltäkin voisi nykypäivänä odottaa enemmän kuin kaksi vaihtoehtoa: suoraan kimppuun tai pakoon ei mielestäni ihan riitä.
 
- Maailmasta puuttuu sellaisia todella pieneltä ja merkityksettömältä tuntuvia yksityiskohtia, kuten tavaroista vanhat pienet tekstinpätkät kertomaan, että mikä laite kyseessä. Joo, pikku juttu, mutta pienet yksityiskohdat kaikessa taiteessa ovat niitä mielenkiintoisimpia.
 
Ylipäätään olen ihan tyytyväinen siihen, mitä Bethesda on saanut aikaan. Ihan mukiinmenevä peli vikoineenkin ja voin vain kuvitella mitä herkkua modikulttuuri saa aikaan, kun vaikuttaa myyntivauhtinsakin puolesta loistavalta alustalta tehdä isompiakin projekteja, ainakin pelaajakuntaa riittää. Modikulttuuri onkin ainoa seikka mikä voi nostaa tämän tuotoksen aiempien Falloutien kaltaiseksi kulttipeliksi - tällä hetkellä on todella vaikea uskoa, että tätä joku jaksaisi pelata kymmenen vuoden päästä samalla tavalla kuin vanhoja Fallouteja edelleen pelataan.

- Taistelu on toteuttu paremmin, kuin mitä aluksi pelkäsin ja se on oikeastaan ihan mukavaa, tosin ehkä liian helppoa (olen mättänyt peruspistoolilla/metsästyskiväärillä ja perusarmoreilla supermutantteja turpaan ilman suurempia ongelmia, vaikeustasona hard, Xboxilla).
 
Onkohan toi sitten äkspoksilla jotenkin helpompaa, kun mulla on pc-versiossa suht kova homma pysyä hengissä hardilla. Kuitenkin on vielä kaverina Charon, jolle laitoin power armorit päälle ja minigunin käteen.
 
Tekoälyltäkin voisi nykypäivänä odottaa enemmän kuin kaksi vaihtoehtoa: suoraan kimppuun tai pakoon ei mielestäni ihan riitä.
 
Oblivioniin verrattuna tuota karkuunlähtöä on kyllä pistetty herkemmälle, varsinkin raiderit luovuttaa aika helpolla välillä. Ihan hyvin ne kuitenkin osaa joskus jopa hakea suojaa yms. NPC-kaverin tekoäly toimii IMO ihan hienosti, ainakin tuo Charon osaa olla suurimman osan ajasta hölmöilemättä.
 
Kerran joku supermutantti lähti D.C.ssä karkuun kesken taistelun. Lähdin perään ja kulman taakse päästyäni sama tyyppi tulikin vastaan isomman pyssyn kanssa.

Eniten NPC-kavereissa mättää se typerä vihollisten perään lähteminen ja päätön säntäily. Myös reittivalinnat aiheuttavat harmaita hiuksia.
 
Dogmeat oli todellinen pettymys. Aivan tuhnu verrattuna vanhoihin, otti radscorpionilta pataan hetkessä :(

Oli aika hieno tilanne tuossa tänään kun hortoilin erämaastossa ja törmäsin romukauppiaaseen joka asui jonkun talon raunioissa koiriensa kanssa. Tein sitten siinä kauppaa tupakeilla ja vanhoilla paperirahoillani hommaten hieman lisää patruunoita. Sitten kun päivän päästä palasin takasin niin raiderit olivat ottaneet rauniot haltuunsa ja teurastaneet kaverini. Pelimaailma todella elää.

Verenhimoisten ghoulien liekittäminen Billie Holidayn tahtiin on miehekästä. Questeja saisi olla reilusti enemmän, tällaisenaan suurin osa pelistä on tylsää luolastojen putsailua ilman mitään varsinaista palkintoa.

Hahmo tuossa on äkkiä kyllä muuten ihan miljonääri.
 
Joo... alun ammusten puute on äkkiä historiaa. En ole varmaan kertaakaan joutunut ostamaan ammoa myyjiltä :/ Muutenkin hynätilanne kipuaa lähelle kymppidonaa helposti varsinkin jos korjaa itse kamojaan.

Tulipas tämäkin nyt pelattua sitten läpi.
Aikaisemmista Fallouteista en ole pahemmin innostunut, vaikka omistinkin kakkosen ja Brotherhood Of Steelin. Tulipa sitten tämäkin ostettua, ja oli kyllä loistava peli.
Rupesin pahaksi sedäksi. Tapoin kaikki Vaultin asukkaat lähtiessäni, räjäytin Megatonin, pistin muutaman kaupungin autioksi...
Very easyllä pelasin ja helppoa oli. Tasolle 14 pääsin kunnes käynnistin puhdistajan ja loppu tuli. Peli oli oikein hyvä, tehtäviä tuli tehtyä jonkin verran, maisemat hienoja, viholliset kivoja ("Super" Mutant, joopa joo) ja Bloody Mess nosti pelaamisen hauskuutta noin 60%. Alkuosa pelistä meni Hunting Riflen ja Combat Shotgunin kanssa ammuskellessa Vaultin poliisipuku päällä, vähän myöhemmin vaihtuo Recon armoriin ja lopussa sitten Tesla Armor ja Plasma Rifle, johon tykästyin kovin.
Hunting Riflejä taisin yhteensä korjata jotain 50, se oli suosikkiaseeni. Sneak Criticalin avulla melkein kaiken tappoi yhdellä luodilla.
 
Oli kyllä aika helppo. Seuraavan pelin voisi aloittaa vaikka Normalilla, panostaen vaikka Unarmediin ja Big Guneihin... Hmm hmm?

Oli kyllä aika helppo. Seuraavan pelin voisi aloittaa vaikka Normalilla, panostaen vaikka Unarmediin ja Big Guneihin... Hmm hmm?
 
Paskat.
teet kömpelön nössön joka on hyvä puhumaan ja fiksaamaan ja thats it. jotain ankeaa pistoolia ja paskaa meleetä.
 
vaikeustasoksi very hard.
 
onkohan, mitä luulet, sen jälkeen tylsänlaiska ja helppo?