Keskustelua raskaammasta musiikista ›

EW perustuu pitkälti bluesiin kuten muutkin stoner/doom -bändit.
Jamittelu on niissä hommissa SE juttu. Siinä mielessä on hieman vaikea verrata EW:tä bändeihin, jotka tulevat ensimmäisenä mieleen puhuttaessa hevistä, koska lähestymistapa -ja suunta on erilainen esim. nykymetallia soittaviin yhtyeisiin nähden.
 
Ehkä tässä vain pätee se, mitä aiemminkin sanottiin. "Heviä" on montaa eri alalajia: joihinkin kuuluu jamittelu, toisiin taas ei.
 
Electric Wizardin lähestymistapaan kuuluu ennenkaikkea se, että ne haluaa olla maailman raskain ja kovin bändi.. Toisaalta kyllä tajusin pointtis, oli vaan pakko sanoa.

miksi hevin estetiikkaan ei kuulu jamittelu?.
 
Koska jamittelu on perseestä ja hevi on parasta. 1111 LOL N00b

No siis.. Kun paahtaa 220 tempoa vaikeita riffejä niin siinä ei sitä ''ilmaa'' hirveästi jää jamitteluun, soolot voi toki improa jos se tähän nyt liittyy, mutta eiköän tou nopeus ole yksi syy miksi. TOKI kaikki hewwwy ei ole sitä 270 blast beat örinää Ö:hön viritetyin kitaroin, Pantera on hyvä esimerkki että groovea löytyy heavystäkin. Perkele tuli sekava ja huono kirjoitus.

Kyllä me ainakin jammaillaan, jos ei kaikki niin ainakin yksi kitara ja rummut. Sillä tavalla on syntynyt biisikin. Onhan se hatusta vaikeampi heittää kahden kitaran voimilla nopeampaa jammailua, kun ei tiedä mitä toinen aikoo.
 
Sinänsä varmaan bluesissa helpompi jammailla jos toinen heittää vain jotain tiettyä kuviota, toinen fiilistelee päälle ja sama toisin päin. Hevissä harvemmin runtataan kuitenkaan koko aikaa samaa riffiä. Osasinkohan selittää ajatukseni oikein, tuskin. You Know what I mean?

IMO Hevin parhaisiin ominaisuuksiin on aina kuulunu se, että se on suurilta osin lopputulokseen panostamista, eikä siihen, että soittajilla itsellään on kivaa. Molemmat onnistuu joskus, mutta kuuntelijan vinkkelistä ei mua viihdytä soittajien itsetyydytys kauheasti enään.
 
Aikalailla samoilla linjoilla. Liiallinen teknisyyteen panostaminen ei kyllä jaksa kiinnostaa...
 
Jamittelu on hauskaa. Hevi ei. HAIL SATHANAS
 
Toisaalta jos nyt jotain jazzia kuuntelee, niin eikös sekin ole aika soittajien itsetyydytystä, vaikka perustuu jamitteluun?

Eikös Panteran biisit tullu aika pitkälti jamittelemalla
 
Ainakin esmes. Meshuggahin ja Toolsin biisit on tehty jamittelemalla. Panterasta en ole lukenut, mutta jotenkin olis kans mielessä että Sepultura jamittelee kovasti?
 
Korjatkaa jos olen väärässä

Meshuggah-tyyliset jamit voisi olla mielenkiintoiset.

Electric Wizardin lähestymistapaan kuuluu ennenkaikkea se, että ne haluaa olla maailman raskain ja kovin bändi.. Toisaalta kyllä tajusin pointtis, oli vaan pakko sanoa.
 
Nehän on maailman raskain ja kovin bändi, eikä hevillä ja raskaudella mun mielestä mitään yhteistä.
 
Ja koska pian loppuu työpäivä, voi vähän hullutella:
Hewi: http://www.metal-metropolis.com/Stratovarius/stratovarius_pic3.jpg
Raskaus: http://www.mothermetal.com/TBS/Band … 20Wizard/ElectricWizardBandPic2.jpg
 
Ja mitä jamitteluun tulee, luulenpa että kaikessa musassa sitä on. En sitten tiedä mitä te pidätte jamitteluna.
 
Edit: edit.

Nehän on maailman raskain ja kovin bändi, eikä hevillä ja raskaudella mun mielestä mitään yhteistä.
 
Selvä juttu.

Electric Wizardin lähestymistapaan kuuluu ennenkaikkea se, että ne haluaa olla maailman raskain ja kovin bändi..
 
Siinä kumminkaan onnistumatta.

Eipä mitään.

Siinä kumminkaan onnistumatta.
 
Esittele raskaampi pändi?

Esittele raskaampi pändi?
 
Sturm und Drang, öö vai mite se oli?

1970-luvun heavyyn jamittelu kuului olennaisena osana, 80-luvulle tultaessa meno hiipui koska esim NWOBHM tyyliset bändit eivät pahemmin suosineet jamittelua.

Esittele raskaampi pändi?
 
Edes Sunn O))) ei yllä MIELESTÄNI Electric Wizardin tasolle raskuudessa. Livenä tosin taitaa olla raskaampaa kaikkien miljoonien vahvistimien ansiosta.

Hevarit ei jammaile, niillä on soolokisoja keikoilla. Tai no, osalla on.

Hevi on kaikista musatyyleistä lähimpänä pituushyppyä.

Lauri Porra (muistaakseni) sanoi jossain haastattelussa, että nykypäivän hevissä ei pahemmin ole varaa jamitella, koska se perustuu niin paljon ennalta määrättyihin sääntöihin. Itse näkisin niin, että hevi perustuu rankkoihin soundeihin, joiden lähtökohtana on taas hyvinkin tarkasti soitettu musiikki. Ja jamittelemalla taas ei (välttämättä) aivan äärimmäiseen tarkkuuteen päästä, ainakaan kun tempot huitelee reilusti päälle kahdensadan.

Toki jamittelemalla voi hyvinkin saada aikaan timattisia ideoita, jotka voi sitten tarpeentullen hioa äärimmäisen tarkaksi soitannaksi.