Musiikkibisnes ›

Minä (ja varmaan monet muutkin tämän sivuston käyttäjät) ovat törmänneet ihmisten kanssa jutellessa väitteeseen, joka kuuluu seuraavasti:
"Mistä tahansa musiikkikappaleesta saa käyttää vapaasti alle 30 sekunnin pätkän esim. omissa filmeissä taustamusiikkina tai sampleina omissa biiseissä."
 
En ole löytänyt väitteelle minkäänlaisia perusteluja, mutta se tuntuu olevan laajalle levinnyt, ja ihmiset puhuvat siitä aivan kuin yleisesti tunnettuna faktana.
 
Kertoisiko joku, joka oikeasti tietää: mikä on totuus tästä 30 sekunnin vapaakäytöstä (luulen, että se on urbaanilegenda) ja
- Jos sääntö on todellinen, niin linkki viralliseen lähteeseen, kiitos..
- Jos se on urbaanilegenda, niin mistä ihmeestä tämä juttu on saanut alkunsa?
 
Olisi hienoa, että kun 30 sekunnin rajasta tulee puhetta kaverien kanssa seuraavan kerran, voisi kaivaa tämän keskustelun netistä ja näyttää asiasta mustaa valkoisella..

Kyseessä on urbaanilegenda.
 
Lähteenä on se fakta, että esim levy-yhtiö tai levykauppa saa biisin esittelyksi laittaa siitä nettisivuilleen soimaan enintään 30sek pätkän ilman että puhutaan biisin esityksestä. Tätä tapaa käyttävät kaikki nettimusiikkilataamot ja -kaupat.
 
Vapaasti käytettävää materiaalia se ei kuitenkaan ole, vaan kyseessä on näyteoikeus joka kohdistuu spesifisesti vain siihen kappaleeseen, josta näyte on, ja vain siinä yhteydessä, että kyseistä kappaletta markkinoidaan.

Kiitokset asiantuntevasta vastauksesta!
 
Näin bustattiin 30 sekunnin myytti :)

Pakko lisätä samaan aiheeseen vielä se, että monet luulevat myös, että jostain sävellyksestä voi lainata vapaasti 8 tahtia (tai 4 tahtia tms.) tai pätkän sanoitusta omaan sävellykseensä.
 
Tämäkään ei tietenkään pidä paikkansa. Jokainen sävellys on tekijäoikeudellisesti suojattu ja mahdollinen plagiontisyyte tutkitaan tarvittaessa erikseen tuomioistuimessa, jossa lakihenkilöstö päättää, onko kysessä kopiointi vai ei.

Kiitokset asiantuntevasta vastauksesta!
 
Näin bustattiin 30 sekunnin myytti :)
 
Tämäkin tieto löytyi Kiven alta:D
 
Pakko lisätä samaan aiheeseen vielä se, että monet luulevat myös, että jostain sävellyksestä voi lainata vapaasti 8 tahtia (tai 4 tahtia tms.) tai pätkän sanoitusta omaan sävellykseensä.

 
Juu, ja sitten vaan luuppina soimaan;)

Pakko lisätä samaan aiheeseen vielä se, että monet luulevat myös, että jostain sävellyksestä voi lainata vapaasti 8 tahtia (tai 4 tahtia tms.) tai pätkän sanoitusta omaan sävellykseensä.
 
Mihenkähän tuossa sanoitushommassa vedetään raja plagioinnin ja intertekstuaalisuuden välille?
Liekö mitään ennakkotapauksia olemassa?

Pakko lisätä samaan aiheeseen vielä se, että monet luulevat myös, että jostain sävellyksestä voi lainata ... pätkän sanoitusta omaan sävellykseensä.
 
Niin saakin. Tekijänoikeuslaki ( http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404 ) sanoo näin:
 
Sitaatti
22 _ (24.3.1995/446)
Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.
 
Mikäli sinulla on asiasta jotain tietoa mitä minä en tiedä, todista väitteeni vääräksi. Koko sanoituksen varastaminen on sitten jo toinen juttu.

Tuo laittamasi tekijänoikeuslain pätkä koskee tekstin sitaattioikeutta esimerkiksi johonkin lehtiartikkeliin tai vaikkapa opinnäytetyöhön, EI sitä, että menet ja nappaat pätkän Juice Leskistä omaan biisiisi ilman lupaa.
 
Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että Juicen biisistä ei voi ottaa pätkää omaan biisiin ilman lupaa, noin vain sitaattioikeuden varjolla. Sen sijaan se, että sitaattioikeus koskisi vain tekstin siteeraamista ei pidä paikkaansa.
 
Sitaattioikeus ei rajoitu mihinkään tiettyyn teoslajiin. Pykälässä ei käytettäisi sanaa "teos", jos tarkoitettaisiin vain tekstiä sen jälkeen kun on ensin vaivalloisesti määritelty mitä sanalla "teos" tekijänoikeuslaissa tarkoitetaan.
 
Seuraavassa siteeraan hyvän tavan mukaisessa laajudessa tekijänoikeusneuvoston lausuntoa 1997:9: "Laissa ei ole asetettu tarkkoja rajoja lainaukselle, vaan 22 _:n mukaan tapahtuvan siteeraamisen laajuutta ja sallittavuutta on tarkasteltava tapauskohtaisesti. Sitaattioikeuden käyttämistä ei ole säännöksen sanamuodon mukaan rajoitettu tiettyyn teoslajiin tai tiettyyn tekniikkaan." (Juu, viranomaistekstiä saa lainata vapaammin kuin teoksia, että viisastelu hyvästä tavasta on tässä ns. kevennys...)
 
Pätkän lainaamisessa biisiinsä vastaan tulee yleensä ns. vetoamisfunktion puuttuminen. Sitaatilla tulisi jotenkin perustella omaa väitettään tai teostaan - ja vieläpä hyvän tavan mukaisesti. Esimerkiksi Neumannin kappaleessa "Autiotalo" on minusta sallittu sitaatti, jossa vetoamisfunktio toimii kuten on tarkoitettu: "Eput laulaa 'älä jätä njet njet', jätät tai et silti sydämeni viet". Siinähän lähdekin on hyvän tavan mukaisesti ilmoitettu.
 
Tässä tekstissäni Dingo-laina on taas hyvän tavan mukainen, koska käytän sitä esimerkkinä mielestäni sallitusta intertekstuaalisesta sitaatista.

Sitaattioikeus ei rajoitu mihinkään tiettyyn teoslajiin. Pykälässä ei käytettäisi sanaa "teos", jos tarkoitettaisiin vain tekstiä sen jälkeen kun on ensin vaivalloisesti määritelty mitä sanalla "teos" tekijänoikeuslaissa tarkoitetaan.
 
Juurikin näin. Yksintertaistin ehkä liikaa, mutta periaate tuli varmaan selväksi: Omaan teokseen ei voi ottaa tekstiä tai säveltä toisen kirjoittamasta teoksesta ilman lupaa. Plagiontisyytökset tietenkin tutkitaan tapauskohtaisesti.
 
Ymmärtääkseni myös plagionti/kopiointi ja sitaatti ovat eri asioita. Sitaatissa lähde on selkeästi selvillä, plagioinnissa sitä yritetään jollain tavalla piilotella. Näin kansankielellä.

Ymmärtääkseni myös plagionti/kopiointi ja sitaatti ovat eri asioita. Sitaatissa lähde on selkeästi selvillä, plagioinnissa sitä yritetään jollain tavalla piilotella. Näin kansankielellä.
 
Plagioinnissa jo olemassaoleva teos yritetään naamioida uudeksi teokseksi, ja sen konteksti muuttuu.
 
Sitaattioikeus on helppo ymmärtää, kun muistetaan mitä varten se on olemassa. Se on olemassa jotta voitaisiin esittää lähdeviitteitä, kertoa miten ollaan päästy kulloisiinkin tuloksiin. Se on olemassa lehtien asia-artikkeleja, arvosteluja ja tieteellistätutkimustyötä varten. Se on olemassa jotta Ylioppilaskirjoituksissa voitaisiin laittaa se referoitava teksti sinne koepaperiin. Se on olemassa jotta Peter von Bagh voisi luennoida elokuvasta kuvaesimerkein. Se on olemassa jotta aina kun viitataan jonkun muun tekemisiin, ei tarvitsisi yrittää keksiä kiertoilmaisuja.
 
Sitaattioikeus on vahva oikeus, joka ylittää jopa Disneyn copyright- ja patenttisuojan. Senkin vuoksi on tärkeää, että sitä ei käytetä väärin. Väärää käyttöä on jo se, jos joudutaan kyselemään missä hyvän tavan rajat kulkevat.

Sitaattioikeus on vahva oikeus, joka ylittää jopa Disneyn copyright- ja patenttisuojan. Senkin vuoksi on tärkeää, että sitä ei käytetä väärin. Väärää käyttöä on jo se, jos joudutaan kyselemään missä hyvän tavan rajat kulkevat.
 
Eli esim. voi lainata siitä yhdestä joululaulusta sen tip tap tip tap tipetipe tip tap tip tip tap kohdan? Tämän jälkeen luonnollisesti alkaisi armoton hevimörssäys

Eli esim. voi lainata siitä yhdestä joululaulusta sen kohdan? Tämän jälkeen luonnollisesti alkaisi armoton hevimörssäys
 
No kun ei voi.
 
Luetunymmärtäminen vähissä?

No kun ei voi.
 
Luetunymmärtäminen vähissä?
 
Niin... ehkä se olisikin hyvän tavan vastaista lainata vanhaa kaunista joululaulua hevimörskän sekaan. Eihän meistä kukaan sellaiseen syyllistyisi, vai kuinka ; )
 
Toisaalta jos sen vääntäisi esim. muotoon: "tip, top, tip, top, tip, tipeti, top", niin silloinhan kysessä ei olisi enää varkaus, vaan originelli hengenluomus. Näinhän se Disneykin toimii.

Niin... ehkä se olisikin hyvän tavan vastaista lainata vanhaa kaunista joululaulua hevimörskän sekaan. Eihän meistä kukaan sellaiseen syyllistyisi, vai kuinka ; )

 
*yskii naama punaisena*
:-)
 
Sitaattioikeutta ei oo se, että plokataan tuosta vain se tip-tap.
 
Mut esim vois (alkaa riimitellä mielessään):
 
"Soihdut sammuu
peltilehmän ammuu
kadulta kuuluu
on joulukuu.
 
Tiptap tiptap, niinhän ne kerran
tontutkin tanssivat syntymää Herran
Nyt on vappunenä päässä
kulutusjuhlat talvisäässä."
 
Tms. Tässä kirjoittaessani keksin tuon. Jos joku sen säveltää, niin 50/50 -osuudet riittää, kiits.
;-)

No milläs luvalla näitä saisi netissä myydä vaikka hakis niihin luvat?? tai mitä ne nyt on?

No milläs luvalla näitä saisi netissä myydä vaikka hakis niihin luvat?? tai mitä ne nyt on?
 
Niin, tässäpä kysymys. Mitä ne mahtaa olla, mistä sä puhut?
 
Ei ymmärrä.

"Soihdut sammuu
peltilehmän ammuu
kadulta kuuluu
on joulukuu.

 
Jotain tämmöistä http://htoyryla.dyndns.org/music/soihdut.mp3 ?
 
Vai onko tää jostain lainattu?

Jotain tämmöistä http://htoyryla.dyndns.org/music/soihdut.mp3 ?
 
Vai onko tää jostain lainattu?
 
Hyvältä kuulosti. Toimi myös looppina, melkein tuntui että se päättyi joka toinen kerta ylempään ja joka toinen kerta alempaan ääneen.
 
Pitääkin kokeilla tuota.
:-D

Pakko lisätä samaan aiheeseen vielä se, että monet luulevat myös, että jostain sävellyksestä voi lainata vapaasti 8 tahtia (tai 4 tahtia tms.) tai pätkän sanoitusta omaan sävellykseensä.
 
Tämäkään ei tietenkään pidä paikkansa. Jokainen sävellys on tekijäoikeudellisesti suojattu ja mahdollinen plagiontisyyte tutkitaan tarvittaessa erikseen tuomioistuimessa, jossa lakihenkilöstö päättää, onko kysessä kopiointi vai ei.
 
Tälla lainaus Jukka Korpelan tekijänoikeusfakista:
 
"Musiikkipiireissä hyvin sitkeästi huhu "neljän tahdin säännöstä", jonka mukaan musiikkiteokseen saisi ottaa toisesta teoksesta enintään neljä tahtia. Huhu on elänyt vuosikymmenet - hiukan muuntuneissa muodoissa -, vaikka se perustuu lähes täydelliseen väärinkäsitykseen eräästä Helsingin hovioikeuden tuomiosta (vuodelta 1969). Väärinkäsitys on vieläpä niin hullunkurinen, että tuomion väitetään sallivan neljän tahdin käytön, vaikka oikeus antoi langettavan tuomion. Mistään määrällisen rajan vetämisestä ei lainkaan ollut kyse, vaan luvattomasti käytetyn pätkän pituus vain mainittiin tapauksen tosiasioiden kuvauksessa. Väärinkäsitys on siis yhtä hullunkurista kuin olisi väittää, että musiikkiteoksesta saa ottaa pätkän ilman lupaa, jos teoksen nimessä on sana "markkinoilla". Tuomiosta toisaalta tietysti seuraa, että myös lyhyen, esimerkiksi neljän tahdin mittaisen pätkän ottaminen musiikkiteoksesta voi olla laitonta. Huhun perättömyys on esitetty muun muassa tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 2002:11."
 
Lisää juttua täällä: http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/all.html