Tanssimusiikki ›

Soittotaito ei ainakaan mun miälestä tarkoita sitä, kuinka nopeasti tai monimutkaisesti osaa soittaa. Siihen sisältyy myös tyylitaju. Yksinkertaisesti soittaminen (niin että se toimii) vaatii todella taitoa.
 
En voisi enempää olla samaa mieltä. Paitti et ei se ole taidosta kii. Tuo tyylitaju on hyvä sana. Mikäli tota löytyy, niin muita taitoja ei kovin paljoa tartte. (edit: niin siis voidakseen soittaa bändissä.)

Soittotaito ei ainakaan mun miälestä tarkoita sitä, kuinka nopeasti tai monimutkaisesti osaa soittaa. Siihen sisältyy myös tyylitaju. Yksinkertaisesti soittaminen (niin että se toimii) vaatii todella taitoa.
 
Tuo on tietysti totta, MUTTA tuohan se bändiin varmuutta jos tietää että melkein mikä tahansa musa taittuu, jos niikseen tulee. Joskus niitä todella vaikeitakin biisejä pitää vetää, ja silloin ei "tosi nasta tyyppi ja rento, vaikkei nyt ehkä maailman paras soittaja" olekaan ok.

Eiköhän kovan keikkamiehen ominaisuudet ole visuaalisessa muodossa osuvasti ohjelmassa Oikotuulet ;)

Ostin muuten tänään ekan "Akkaa päälle"-boksin josta ko. teos löytyy..

Sitten vaan raportteja siitä, onko leikattu vai täyspitkä versio. Leikattua ei nimittäin osteta, vaikka kuva olisi terävempi kuin Stephen Hawking. Kiitos etukätn tiedoista!

kansilehti väittää olevan leikkaamaton..mutta kohtapa tiän varmasti.

Ei tanssi!

kansilehti väittää olevan leikkaamaton..mutta kohtapa tiän varmasti.
 
On leikkaamaton versio, kaikki jaksot kyseisellä DVD sarjalla ovat originaaleja. Varsinkin jakso Jimi etsii rajojaan on suorastaan riemullisen hauska, katsokaa jos on mahdollista.

On leikkaamaton versio, kaikki jaksot kyseisellä DVD sarjalla ovat originaaleja. Varsinkin jakso Jimi etsii rajojaan on suorastaan riemullisen hauska, katsokaa jos on mahdollista.
 
Äkkiä ripaten divx:ksi ja jakoon...

Pitkillä keikkamatkoilla ei ole haitaksi jos on kova juttumies ja kaivaa huumoria tilanteesta kun tilanteesta... eikä sukka haise pahalle.

Pitkillä keikkamatkoilla ei ole haitaksi jos on kova juttumies ..
 
Jep, meillä oli aikanaan päntin liideri jonka autolla kuljettiin ja ei antanu koskaan muitten ajaa, eihän siinä muuten mitään mutta kun se tahtoi aina paluumatkalla alkaa nukkuun siihen rattiin.
Oli pakko vuorotellen alkaa kertoa juttuja ja pitää sitä hereillä.

Pitkillä keikkamatkoilla ei ole haitaksi jos on kova juttumies ja kaivaa huumoria tilanteesta kun tilanteesta... eikä sukka haise pahalle.
 
Kyllä se joskus vituttaakin, jos oot paluumatkalla väsynyt ja haluat levätä takana niin toinen pulisee ja kyselee koko ajan jotain. Mutta toi huumorintaju on myös tärkeä pointti!

Äkkiä ripaten divx:ksi ja jakoon...
 
Haista V1ttu

Mä oon joskus joutunut semmoisen soittajan porukkaan jonka pitää koko ajan olla yhteydessä kotiinsa, joko soittaa sinnepäin tai kotoa muija soittaa , vähintään tunnin välein. Joskus biisien aikana pitää vastata. Ei näin!

Mä oon joskus joutunut semmoisen soittajan porukkaan jonka pitää koko ajan olla yhteydessä kotiinsa, joko soittaa sinnepäin tai kotoa muija soittaa , vähintään tunnin välein. Joskus biisien aikana pitää vastata. Ei näin!
 
Ei niin! ..tunnissahan ehtii jo vaikka mitä!
..onhan noita ollut, silloin poikasena ei ymmärtäny, että miks ne soittelee. HOHO! :D

Kova keikkamies on kuin kotonaan missä tahansa estradilla ja osaa hommansa niin hyvin, että kykenee extempore sulautumaan mihin tahansa kokoonpanoon ja säestämään kaikenkarvaista yleisöä sovitukset odottaessa -periaatteella. Kova keikkamies ei pelkästään soita musiikkia, hän elää ja hengittää tanssimusiikkia saavuttaen jonkinlaisen maagis-kosmisen yhteyden soittotovereihinsa, kappaleen luonteeseen, säveltäjän motiiveihin, yleisön vallitsevaan tunnetilaan ja mikä tärkeintä, juuri siihen ainutlaatuiseen hetkeen, jossa koko tämä näytelmä tapahtuu.
 
Kova keikkamies maalaa soitollaan sanoinkuvaamattoman taulun, jota hämmestellessään ja jonka taikavoimaan lentohiekan lailla uppoutuessaan jokainen ensiarvoisen tärkeä yleisön yksilö löytää siitä itselleen äärettömän mielenkiintoista tarkasteltavaa aistiensa herkuteltavaksi, vartalonsa tutkaillen tulkittavaksi ja kengänpohjansa makusteltavaksi. Kova keikkamies kietoo tanssimusiikkia janoavan yleisönsä sulosointujen ja hellien rytmien suloiseen verhoon, jonka suojassa miehet voivat olla miehiä ja naiset naisia. Verhoon, joka poistaa jännityksen, pelon ja epävarmuuden. Verhoon, joka synnyttää kaipuun, halun olla toista lähellä. Verhoon, joka saa tanssivan parin kellumaan yhdessä sillä aallolla, jossa halu sulautuu nautintoon ilman, että toista voi erottaa toisesta. Verhoon, jossa alkua ei voi erottaa lopusta.

No huhhuh :)

Verhoon, joka synnyttää kaipuun, halun olla toista lähellä. Verhoon, joka saa tanssivan parin kellumaan yhdessä sillä aallolla, jossa halu sulautuu nautintoon ilman, että toista voi erottaa toisesta. Verhoon, jossa alkua ei voi erottaa lopusta.
 
Riittävä määrä alkoholia ajaa saman asian.
Edit: Siis tanssijoiden nauttimana, ei soittajien.

Ei tuohon Riksterin juttuun ole lisättävää. Ihan kuin CV minusta.