Kitarat: soittaminen ›

Morjensta! Olen tässä jo pari vuotta varmaankin soittanut erittäin aktiivisesti, jokaisena päivänä vähintään tunnin (en ole katsonut kelloa) vaan fiiliksen ja ajan mukaan. Joskus menee todellakin monta tuntia soitellessa. Biisejä menee jo niin monta että ei muista puoliakaan. Kitara on akustinen nylon kielinen yamaha c-40. Teräsikielisestä olen haaveillut jo kauan, mielestäni parempi saundi ja tykkään ns. rämpytysbiiseistä joita ei nylon kielisellä hirveästi yleensä soitella. Olen myös nauhoitellut soittoa että kuulen miltä kuulostaa, soittaessa kun virheet ei niin hyvin korostu. Uudelleen kuuntelussa sitten huomaa jos joku kohta menee nihkeämmin ja tarkkuus tai ajoitus on pielessä. Näin olen yrittänyt kehittää soittamistani. Mielestäni olen nyt ainakin vuoden pysynyt täysin samalla tasolla.
 
En tiedä olenko musikaalisesti erittäin epälahjakas tai rytmitaju puuttuu täysin, mutta siis komppibiiseissä en osaa sitä oikeanlaista rytmiä. Esimerkiksi jokin aivan yksinkertainen biisi, otetaan vaikka juicen viidestoista yö. En tiedä miten rämpytysrytmi menee. Lähes aina joka biisiin tulee automaattisesti tämä rytmi: alas-alas-ylös-ylös-alas-ylös vedot. Ainakin tuon viidestoista yön aloitan näin. Sitten on vaikea muuttaa tuota rytmiä, esimerkiks kertosäe menee yhdeksi helvetin sähellykseksi. Varsinkin jos alkaa vähänkin laulamaan niin menee todella sekaisin. Tunnen itseni täysin aloitteliaaksi eikä tule kuulonkaan vetää mitään biisiä viikonloppuiltana kavereiden keskuudessa vaikka soittokokemusta onkin kertynyt näinkin paljon. Miten siis voisin kehittää tätä? Mielelläni laittaisin jonkun soittonäytteen tähän että näkisitte missä mennään mutta ei ole mitään mikrofonia koneessa tai kameraa jolla voisin ottaa ääninäytettä.

Jos nyt puhutaan samasta asiasta, niin myönnän, että sama ongelma on ollut minulla akkarin kanssa sointukiertoja rämpytellessä. Monesti sitä vaan jämähtää vetämään rytmisesti samaa juttua eri soinnutuksilla, eli ei vain tajua kehittää jotain muuta kuin sen, mikä selkärangasta ensimmäisenä irtoaa. Ongelma on siis täysin psykologinen. Lukosta pääsee pois tasan tarkkaan sillä konstilla, että "ajattelet kuin rumpali" joka aksentoi iskunsa eri lailla. Toisin sanoen, tohtori Punisher määräisi kuunteluterapiaa mahdollisimman monenlaisesta tyylistä ja sitä kautta lähtisi laajennuttamaan niitä komppikitaroinnin mahdollisuuksia. Minusta se komppipuoli on lähinnä sovitustekninen asia ylipäätäänsä noissa tuontyylisissä sointukappaleissa, joten jokainenhan periaatteessa saa vetää niin kuin parhaaksi näkee.

Kuulosta tutulta tilanteelta... Suosittelen, että otat ohjelmistoon biisejä, joiden tahtilaji on jotain muuta kuin 4/4. Esimerkiksi house of the rising sun on kiva rämpäyttely, jonka tahtilaji on 12/8. Tämän lisäksi opettele joku valssi ja hiukan bluesia. Jos et pysty näitä vetämään muulla kuin mainitsemallasi kompilla, niin paskasti menee. Paskasta pääsee onneksi eroon treenaamalla. :D

En tiedä olenko musikaalisesti erittäin epälahjakas tai rytmitaju puuttuu täysin, mutta siis komppibiiseissä en osaa sitä oikeanlaista rytmiä. Esimerkiksi jokin aivan yksinkertainen biisi, otetaan vaikka juicen viidestoista yö. En tiedä miten rämpytysrytmi menee. Lähes aina joka biisiin tulee automaattisesti tämä rytmi: alas-alas-ylös-ylös-alas-ylös vedot.
 
Piti kokeilla kitaran kanssa samaa piisiä äsken ja hyräillä samalla. Kyllähän tuo rämpytysrytmi lähtee myös itselläni just kuvailemallasi tavalla automaattisesti a-a-y-y-a-y. Jos koko bändin kanssa soittais, eikä laulais samalla, niin ehkä sitä sitten toisin (ainakin sähkökitaralla) mahdollisesti rytmittäis, mutta näin laulua säestäen vapaasti tulee tuo rytmitys automaattisesti.
 
En saanut viestistäsi selvää, että harjoitteletko metronomin, rumpukoneen tms kanssa koskaan? Sehän nyt nopeasti ajateltuna pitäis auttaa rytmiikan harjoitteluun.
 
Itselläni on sellainen mielikuva, että joskus laulaja-kitaristit (kokeneemmatkin), jotka ovat vuosia musisoineet yksinään rytmittävät kitarasäestyksen laulun rytmiikan mukaan. Ja sitten kun soitetaan koko bändin kanssa tässä tulee pieniä vaikeuksia tahdissa pysymisen kanssa suhteessa rumpaliin ja basistiin. En osaa kuvata tarkasti, mistä on kysymys, mutta rytmitetään komppi ikäänkuin sen biisin laulun rytmin mukaan, eikä esim rumpalin bassarin ja virvelin mukaan. En tiedä tavoititteko mitä haen?
 
Mutta anyway - kyllä kait harjoittelulla pitäis katjun aloittajan kuvaamista ongelmista selvitä. Yksi kokenut bluesmies minulle aina saarnaakin metronomin kanssa harjoittelemisesta. Timekeeping is everything - toteaa hän usein.

Lähes aina joka biisiin tulee automaattisesti tämä rytmi: alas-alas-ylös-ylös-alas-ylös vedot. Ainakin tuon viidestoista yön aloitan näin. Sitten on vaikea muuttaa tuota rytmiä, esimerkiks kertosäe menee yhdeksi helvetin sähellykseksi.
 
Mikäli ymmärsin oikein, niin kyseessä on vanha kunnon tan-ta-tan-ta-ta-ta -nuotiokomppi. Eihän siinä muuta kuin että opettelet vain komppeja joissa on eri painotuksia. Esim.:
 
Suora komppi: | a - y - A - y | a - y - A - y |
 
Sama taukona, taukoisku sulkeissa (käsi lyö hudin): | a - y - (a) - y | a - y - (a) - y |
 
Lisätään aksentti ykköselle, ja tauon tilalle vaimennettu isku (X): | A - y - X - y | A - y - X - y |
 
Nuotiokomppi 8-osatäytöillä: | A - y - a - Y | a - y - A - y |
 
Onhan noita, että ei muuta kuin kokeilemaan ja treenaamaan.

En ole ikinä käyttänyt apuna mitään rumpukonetta tai vastaavaa. Se voisikin ratkaista koko asian. Ongelma on yksinkertaisesti se, ettei pysy koko biisin ajan rytmissä mukana kun alkaa vähänkin hyräilemään tai laulamaan. Rytmi menee myös sekaisin heti jos komppi muuttuu hetkeksikin erilaiseksi. Esimerkiksi Travisin baby one more time menee jotenkin, ehkä parhaiten kaikista biiseistä mitä olen yrittänyt, siinä pysyy jokseenkin rytmissä koko ajan.

Itseäni on komppaamisen jalossa taidossa auttanut älyttämästi funk-komppauksen opetteleminen ja harjoittelu. Jotenkin sitä kautta tulee niitä demppauksia ja rytmityksiä heitettyä akustiseenkin soittoon.
 
Lisäksi tohon jo kuvaillun peruskompppikuvion monipuolistamiseen auttaa se, kun miettii mitkä on piisin huippukohita yms. ja niitä korostaa dynamiikalla tai pienillä "filleillä" (esim. juuri ennen kertsiä vetääkin vikan tahdin vaan y-a-y-a-y-a-y-a, siis ilman demppauksia tai kieliin osumatta jättämisiä. Näin karvalakki -mallina) Eli hieman varioi tota peruskuviota.
 
Tai sitten välillä harjoittelee tuttua piisiä esim. reggaena, hitaana balladina tai hevirokkina, niin tulee vähän vaihtelua, kun ei toimi se perusjuttu enään.
 
E: tulipa sekavaa tekstiä... Noh, toivottavasti edes jotain apua oli.
E2: Kaivoimpa haulla linkin, joka itseäni auttoi joskus aikanaan: http://www.mikseri.net/artists/?id=65393
 
Kiitokset tästä kuuluvat jäsen Apricotille.

Onko jo semmonnen tärkeä esine kuin metronomi mainittu? Metronomi kaupasta nopeesti mun puolesta ;)

Ongelma on siis täysin psykologinen. Lukosta pääsee pois tasan tarkkaan sillä konstilla, että "ajattelet kuin rumpali" joka aksentoi iskunsa eri lailla.
 
Tästäköhän johtuu että mulle komppamisessa helpointa on tuo rytmitys ja sen erilaiset variaatiot, kaikki muu sitten mättääkin...
Melkein 30 vuotta aktiivista rumpalointia vs. muutama kuukausi kitaran rämpyttelyä, taidan "ajatella kuin rumpali" :)