Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Hieno on!
En kyllä hirveästi tykkää Les Pauleista, mutta tuo näyttää oikein mukavalta ja persoonalliselta peliltä. Kannatti tehdä 4 vuotta :D

Jännän näköiset nuo lipstick humpparit. Löytyisikö saundinäytettä noista "kummajaisista" :D en ole ennen tuommoisia nähnytkään, ja saundista ei ole senkään vertaa hajua.

Todella tyylikkäät, nuo lipstickmikit. Musta kansi ja kullatut osat ovat híenot tumman rungon kanssa. Mahto olla melkonen fiilis, kun tuo "ikuisuusprojekti" päräytti ensimmäisen sointunsa :D

muuten kyllä tosi siisti mutta tuo mustaks maalattu kansi häiritsee:S ite en oikee tykkää että puuta pitää maalata. tää nyt on vaa mielipide. muuten kyllä hyvin onnistuneen näkönen:)

Ei ole saundinäytettä ainaskaan viellä, ja kannen halusin maalata ihan vaan kun halusin siittä mustan, muuten halusin jättää pelkän puunväriseksi, sen takia lapaankin sen viilun laitoin että ei tarvitse maalata. Jos olisin jättänyt maalaamatta niin sitten olisin ostanut loimuvaahteraa tai jotain muuta "näyttävämpää", tuo vaahtera oli jotenkin niin mitäänsanomaton syiden osalta. seuraavan kitaraprojektin ehkä sitten jätän puunväriseksi :P Ja yksi hieno yksityiskohta (mikä valitettavasti ei kuvissa näy kunnolla) on rungon mahongin "loimuisuus". Se on nimittäin koko takakannesta ja kyljistä ihan täynnä semmosta niinkuin guilted-kuvion ja loimukuvion yhdistelmän tyyppistä kuviota. Itse en ole koskaan samanlaiseen mahonkipalaan törmännyt.
 
Ja fiilis oli tosiaankin jännittynyt, tuon nimittäin myös nauhoitin itse (otelautaan oli kyllä nauhakolot sahattu valmiiksi) ja toinen mikä jännitti oli elektroniikka. siell on nimittäin pitkin ja poikin johtoa sisus täynnä, ja tietenkin piti hifistinä käyttä semmosta ranteenpaksuista johtoa että varmasti virta kulkee. olipahan jännää juotella :P

Taas Les paul nannaa! Mullahan menee sitten hyvin oman LP:projektin kanssa kun 1,5 vuotta mittarissa vasta. Hyvä veto oli jättää rungon takaosa mahongin väriseksi. Lapaan on otettu vaikutteita ruokankaalta ?

Hyvän näköinen peli. Tuo kapeampi lapaviilu on oikein onnistunut persoonallisen leiman antava yksityiskohta josta Ruokangas tuli mullekin mielen.

Jännän näköinen peli! Onneksi olkoon!
Kokeileppas joskus valokuvien ottamista kitarasta/kitaroista luonnonvalossa ilman salamaa. Korostuu kitaran värit vähän pehmeämmällä tavalla ja muodot tulee paremmin näkyviin ja kaikenlaiset tarpeettomat yksityiskohdat kuten pölyhiukkaset eivät näy.

Täytyy myöntää että en ole koskaan tajunnu ruokankaissa olevan tuommosta lavassa, miulle tuo idea tuli meidän fenix-merkkisestä akustisesta, jossa tou on toteutettu hieman eri tavalla mutta samalla ajatuksella. ja tuo valokuvausjuttu on hyvä idea, ainoo vaan että tuota luonnonvaloa ei varsin kovin hirvittävissämäärin ole saatavilla tähän aikaan vuodesta mutta kunhan joskus sattuu oikein aurinkoinen päivä niin ehkä sitten :)