Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Gis, Fis ja Dis ovat kaikki a-mollin säveliä. Gis kuuluu harmoniseen, melodiseen ja unkarilaiseen molliin, Fis melodiseen ja Dis unkarilaiseen. Soinnuthan ovat tuossa alussa vain a-mollia ja E-duuria, eli toonika ja dominantti.
 
Tuntien kappaleen tarkemmin, voin melko varmasti sanoa, että dis on todellisuudessa vain asteikon ulkopuolinen kromaattinen sivusävel, joka koristelee melodiankulkua, eikä sillä ole asteikon kannalta merkitystä. Jos melodiaa (1/16: h a gis a c--- d c b c e --- f e dis e h a gis a h a gis a c---....) lähdetään yksinkertaistamaan, pelkistämään, hahmottuu tausta-alalta nouseva kulku a - c - e - a - c. Ensimmäisen neljän tahdin aikana esiintyy ainoastaan yhtä sointua, a-mollia, eli I astetta.
 
Välikommenttina koko mollikysymykseen: kenties käytännönläheisintä on ajatella molli - ei asteikkona - vaan 9 sävelen varastona, johon esim. a-mollissa kuuluu sävelet a, h, c, d, e, f, fis, g ja gis. Tällä koko harmonis-melodis-luonnollis -jaottelulla ei ole elävän musiikin kannalta merkitystä, mutta se kannattaa osata, koska se on tapana opettaa.
 
Myöhemmin tapahtuu sävellajinvaihdos, jossa kappale jatkuu mollin duurimuunnoksella. Tämä on hyvin tavallinen keino klassisiss teoksissa. Usein ne merkitään kirjoittamalla Minore (molliosuus duurikappaleessa) tai Maggiore (duuriosuus mollikappaleessa). Se selittää yhtäkkisen etumerkkien vaihdoksen.
 
EDIT: Anteeksi, myöhästyin kirjoittamisessa. Korusävelet olikin mainittu aikaisemmin. Mutta pointti on se, että modaalinen asteikkoajattelu voi klassisissa teoksissa osoittautua harhaanjohtavaksi, koska väliaikainen toonika ei välttämättä ole se, joka etumerkeillä ilmoitetaan. Eikä Mozart varmastikaan ole ajatellut säveltävänsä moodeja, koska ne eivät kuuluneet tuon ajan käytäntöihin.
 
EDIT2:
äänet vahvistavat mielikuvaa hyvin hetkellisestä E-molliin moduloinnista (tonikisaatio).
 
...
 
Ei siis I-V-I-V...
 
En allekirjoita tätä. Kyse on mielestäni dominanttisoinnun mollimuunnoksesta. t t d d t, niinkuin asia voitaisiin funktiomerkein esittää (pieni kirjain kuvaa mollisointua, t = toonika, d = dominantti). Mutta tässä juuri tulee esiin musiikkianalyysin monitulkintaisuus; ei ole yhtä, oikeaa tapaa esittää näitä asioita.
 
EDIT3 :)
 
Mielestäni on muuten sekaannuksia aiheuttavaa, että Muusikoiden.netissä on yksi yhteinen teoriapalsta klassiselle teorialle ja jazz-teorialle. Näissä on lähtökohdat ja metodit sekä toteutus sen verran erilaisia, että mielestäni tulisi erottaa kumpainenkin omaksi palstakseen.

Ei siinä minustakaan mitään modulaatiota tapahdu - e-molliaa ei vakiinnuteta, vaan se toimii dominantin lailla.
 
Tarkemmin sanoen puhuin tonikisaatiosta ( http://en.wikipedia.org/wiki/Tonicization ), käytin tota "hetkellinen modulaatio" tms. termiä vaan rautalangan vääntämiseksi. Mun mielestä tahdit 5-8 täyttävät tonikisaation tunnusmerkit. Melodia ilmentää tersseissä e-molliskaalaa (ei mitään a-mollin moodia), i-V-i liike (Em-H-Em), ilmiö kestää kokonaisen säkeen (phrase) ajan (...as a general rule if a chord is treated as the tonic for longer than a phrase then the treatment is considered a modulation). Sointu=asteikko, ja toi ajattelu pätee mun mielestä yhtä lailla klasari- kuin jazzteoriaankin.

Mielestäni on muuten sekaannuksia aiheuttavaa, että Muusikoiden.netissä on yksi yhteinen teoriapalsta klassiselle teorialle ja jazz-teorialle. Näissä on lähtökohdat ja metodit sekä toteutus sen verran erilaisia, että mielestäni tulisi erottaa kumpainenkin omaksi palstakseen
 
Onhan se periaatteessa virkistävää, jos kysymyksiin tulee molempien teorioitten näkemykset, mikäli niissä eroja on.
Se sen sijaan ei ole hedelmällistä, että toisen teorian edustaja sanoo vain, että käsitykset on p:stä kertomatta, miten niitten pitäisi olla.

Tarkemmin sanoen puhuin tonikisaatiosta ( http://en.wikipedia.org/wiki/Tonicization ), käytin tota "hetkellinen modulaatio" tms. termiä vaan rautalangan vääntämiseksi. Mun mielestä tahdit 5-8 täyttävät tonikisaation tunnusmerkit. Melodia ilmentää tersseissä e-molliskaalaa (ei mitään a-mollin moodia), i-V-i liike (Em-H-Em), ilmiö kestää kokonaisen säkeen (phrase) ajan (...). Sointu=asteikko, ja toi ajattelu pätee mun mielestä yhtä lailla klasari- kuin jazzteoriaankin.
 
En viitannut sinun aiempaan kirjoitukseesi - en edes muista mitä se sisältää - vaan Sakvakan funktiotulkintaan. Olisi aivan turha vaihtaa analyyissä sävellajia hetkellisti e-molliin, kun harmoniset tapahtumat ovat muutenkin jo niin vähissä.
 
a: t t d d t
 
on paljon selkeämpi kuin
 
a: t t e: t t a: t (tai jotain vastaavaa - en muista enää kaikkia sointuja)

En viitannut sinun aiempaan kirjoitukseesi - en edes muista mitä se sisältää - vaan Sakvakan funktiotulkintaan. Olisi aivan turha vaihtaa analyyissä sävellajia hetkellisti e-molliin, kun harmoniset tapahtumat ovat muutenkin jo niin vähissä.
 
: t t d d t
 
on paljon selkeämpi kuin
 
: t t : t t : t (tai jotain vastaavaa - en muista enää kaikkia sointuja)
 
Vasta nyt muistin, että siellähän tulee H-duurisointukin, joten joudun korjaamaan tulkintaani... Poikkeama e-molliin tapahtuukin.
 
a: t t d
e:---- t t D t
 
Jatko on varmastikin yhtä monitulkintainen: tonikisaatio C:lle, sitten a:lle.
Harmonisessa analyysissä tulisi aina kun mahdollista merkitä tonaalisessa vaihdoksessa sekä vaihdossoinnun aiempi funktio että uudempi.

Vasta nyt muistin, että siellähän tulee H-duurisointukin, joten joudun korjaamaan tulkintaani... Poikkeama e-molliin tapahtuukin.
 
Ei yksi dominantin dominantti vielä modulaatiota merkitse. Mutta en sano, etteikö se olisi parempi tulkinta. Dominanttisävellajiin moduloiminen kun on niin tavattoman yleistä.

Ei yksi dominantin dominantti vielä modulaatiota merkitse. Mutta en sano, etteikö se olisi parempi tulkinta. Dominanttisävellajiin moduloiminen kun on niin tavattoman yleistä.
 
Kannattaa tutkia, mitä siellä oikealla kädellä tapahtuu tahdeissa 5-7. E-pohjainen sointu ei ole alun alkaenkaan dominanttifunktiossa.

Kannattaa tutkia, mitä siellä oikealla kädellä tapahtuu tahdeissa 5-7. E-pohjainen sointu ei ole alun alkaenkaan dominanttifunktiossa.
 
Onhan mollidominanttikin eräänlainen dominantti, kuten väliaikainen huippusävellajiin modulointikin. Mitä sanoisi tähän Schenker? - Mutta eiköhän tämä asia ole jo käsitelty ja konsensukseen päästy.

Mikä olisi semmoinen nuottien ja muitten merkintöjen harjoitteluun hyvä ohjelma?

Mikä olisi semmoinen nuottien ja muitten merkintöjen harjoitteluun hyvä ohjelma?
 
Ohjelma?
Kirjasta ne löytyy: Tohtori Toonika!

Löytyy löytyy, mutta kun tässä koneella ollessa olisi kätevää ja nopeampaa se nuottitaideon parantaminen! :)

Mitä hei tarkoitetaan saman sävelen toistumisella? Ostin opuksen jossa oli tämmöinen tehtävä että pitäisi rastittaa toistuvat sävelet ja esimerkki tehtävässä oli rastitettu vaikka mitä...
 
Ei edes samassa tahdissa olevia säveliä eikä säveliä jotka ovat peräkkäin. Pitäisi oppia tämä sääntö heti alkuunsa muttakun eij...

Olisiko vinkkejä miten treenata 11-osia? Ei meinaa milään saada päähän, kun ei tulekkaan iskua 2 ja 4.

Jaqqi1991: Olisiko vinkkejä miten treenata 11-osia? Ei meinaa milään saada päähän, kun ei tulekkaan iskua 2 ja 4.
 
Tarkoitatko että nuotti on jaettu 11 yhtäsuureen osaan (olisko se jotain undesintoli tai sinnepäin) vai että tahtilaji on jotain 11/8 tai sinnepäin?
 
Edit: Jos tahtilaji on 11/8 osaa, kuuntele originaaliesitys tai keksi nuoteista, miten tahdin sisällä tahti jakaantuu.
Se voi olla esim 4 - 4 - 3, 3 -3 - 3 - 2, 3 - 3 - 5 tai jotain muuta sinnepäin ja sen jälkeen homma on helppoa.

baron: Tarkoitatko että nuotti on jaettu 11 yhtäsuureen osaan (olisko se jotain undesintoli tai sinnepäin) vai että tahtilaji on jotain 11/8 tai sinnepäin?
 
Edit: Jos tahtilaji on 11/8 osaa, kuuntele originaaliesitys tai keksi nuoteista, miten tahdin sisällä tahti jakaantuu.
Se voi olla esim 4 - 4 - 3, 3 -3 - 3 - 2, 3 - 3 - 5 tai jotain muuta sinnepäin ja sen jälkeen homma on helppoa.
 
Siis nuotti on jaettu 11 yhtäsuureen osaan. Oikeaa termiä en tiennyt niin kirjoitin noin.

Jaqqi1991: Siis nuotti on jaettu 11 yhtäsuureen osaan. Oikeaa termiä en tiennyt niin kirjoitin noin.
 
En oo koskaan joutunut tuollaiseen tilanteeseen ja toivottavasti en joudukaan mutta:
1. Kuuntelisin originaaliäänitettä
2. Kirjoittaisin sen johonkin nuotinkirjoitusohjelmaan ja pistäisin sen soittamaan sen ja soittelisin sen päälle

Jaqqi1991: Siis nuotti on jaettu 11 yhtäsuureen osaan. Oikeaa termiä en tiennyt niin kirjoitin noin.
 
Mä olen yleensä törmännyt tollasiin jakoihin lähinnä joissain huippukohdissa, joissa esimerkiksi soitetaan jotain asteikkoa ylöspäin ja samalla paisutellaan meininkiä. Silloin tuota 11-tuplettia ei ole tarkoituskaan soittaa aivan tarkasti. Millainen kohta musiikissa tämä sinun tapauksesi on?

Sävis: Mä olen yleensä törmännyt tollasiin jakoihin lähinnä joissain huippukohdissa, joissa esimerkiksi soitetaan jotain asteikkoa ylöspäin ja samalla paisutellaan meininkiä. Silloin tuota 11-tuplettia ei ole tarkoituskaan soittaa aivan tarkasti. Millainen kohta musiikissa tämä sinun tapauksesi on?
 
Steve Vain biisissä nopeassa tilukohdassa, en noita pienempiä rytmin muutoksia kovin tarkasti edes kuulee tuossa biisissä oikeassa temmossa. Kohta on muutenkin rytmisesti pirun vaikea soitaa, kun lähtee 32-osilla sitten 12-tupletteja - 11-tupletteja - 12-tupletteja - 10 - tupletteja - 32-osia
 
Tokihan tuon voisi soittaa vaikka 12-tupleteilla ja 32-osilla koko pätkän, mutta ajattelin harjoitella kunnolla samantien
 
http://www.youtube.com/watch?v=8-ZJCu67BVA 3:18 alkava tilu.

Hassua. En tiennyt, että Suomessa undesimolia sanotaan 11-tupletiksi. (Mitähän muuta olen oppinut vaikeimman kautta?)