Media ja viihde ›

Miksihän suomalaisten elokuvien puheesta ei meinaa saada selvää? Olemmeko niin tottuneet lukemaan tekstejä, että suomenkielisistä saa selvän vain Eeva Polttilan luennasta? Ei kai kuitenkaan äänitystekniikasta johtuvaa.
 
Jaa-a. Koululla joskus ollut tästä puhetta (opiskelen nyt siis musiikkiteknologiaa), kun Suomessa ei oikein toi äänipuoli pelaa. Kai sitä kuvitellaan, että ihan sama vaikka joku talkkari ois pitämässä siellä sitä haulikkomikkiä, kyllä se ääni tulee talteen. Itse opiskelin jonkin aikaa amk:ssa av-viestintää ja tuo äänipuolen opetus oli todella huonoa. Kaikki keskittyi vain kuvaan. Äänipuolen opetus katettiin muistaakseni lähinnä sillä, että kerrottiin suunnilleen että "Tässä on haulikkomikki, sitä pidetään näin, kattokaa ettei mee särölle" ja siinä se.

Jostain luin, ettei tuo taida hirveästi liittyä itse saunomiseen vaan synnistäpuhdistautumiseen.
 
Juuri näin.

Niin ja piti vielä sanoa että aika vähän sitä kauhua tuossa oli. Tai itse koin tuon lähinnä taiteellisena trillerinä mihin oli ängetty vähän japskisontaa.

Kauhu on kuollut. Elokuvassa tarvitaan kauhuelementtien ympärille muutakin roipetta, että se kauhuelokuvana kantaisi.

Tämä vaikuttaa myös mielenkiintoiselta pohjoismaalaiselta kauhuelokuvalta: http://www.imdb.com/title/tt1139797/

Miksihän suomalaisten elokuvien puheesta ei meinaa saada selvää?
 
Voisi olla syynä ehkä sekin, että käsittääkseni monet suomalaiset leffat nauhoitetaan ns. livenä. Jenkeissä taas jälkiäänitetään lähes kaikki studiossa kuvausten jälkeen. Budjettisyyt tai mitkälie sitten takana...
 
Voin toki olla ihan hakoteilläkin, mutta näin muistelisin joskus lukeneeni.

Kauhu on kuollut.
 
Höpsis, taitavat tekijät vaan on kuollut ja uusi sukupolvi on muutamaa poikeusta lukuunottamatta kädetöntä ja mielikuvituksetonta väkeä.
 
Tämä vaikuttaa myös mielenkiintoiselta pohjoismaalaiselta kauhuelokuvalta: http://www.imdb.com/title/tt1139797
 
Ystävät hämärän jälkeen ensi-ilta on 28.11. Kehujensa arvoinen leffa ehdottomasti.
 
Miksihän suomalaisten elokuvien puheesta ei meinaa saada selvää?
 
Kyllä minä yleensä tekstittämättömien leffoihin dialogiin joudun keskittymään yhtälailla kuin suomenkieliseen dialogiin. Eli tekstitysten puuttuminen on varmaan yksi syy.
Onhan lopputuloksessa osansa myös ammattitaidolla, joka minusta kuitenkin enemmän on riippuvainen miksaajasta kuin äänittäjästä.

Tämä vaikuttaa myös mielenkiintoiselta pohjoismaalaiselta kauhuelokuvalta: http://www.imdb.com/title/tt1139797/
 
http://www.imdb.com/media/rm628397056/tt1278340
 
Mielenkiintoinen pohjoisen kauhun elokuva tulee olemaan myös tämä Død Snø. Norjalaista tuotantoa, budjetti 14 miljoonaa. Tarinassa lomailijat kohtaavat natsizombeja, erittäin mielenkiintoista etten sanoisi.

Tulipa Sauna nähtyä, mutta jotenkin en tunne olevani valmis arvostelemaan kyseistä teosta. Tuntui jäävän jotenkin liikaa "auki" (kesken on väärä sana) koko homma. Elementit olivat todella hyvät, mutta niitä ei ehkä osattu käyttää tarpeeksi hyvin hyödyksi. Ei silti pettynytkään olo ole, vaikka odotuksia olinkin ladannut tähän leffaan.

http://www.imdb.com/media/rm628397056/tt1278340
 
Mielenkiintoinen pohjoisen kauhun elokuva tulee olemaan myös tämä Død Snø. Norjalaista tuotantoa, budjetti 14 miljoonaa. Tarinassa lomailijat kohtaavat natsizombeja, erittäin mielenkiintoista etten sanoisi.
 
Tahaton mielleyhtymä kummeli kultakuumeeseen tuli kyllä ja naurahdin.
 
Mutta kiintoisaa silti, ylipäätään norja-tanska-akselilta on tullut joitain kiintoisia leffoja -- ainakin nuorille suunnattua tuotantoa. Aikanaan kun canalplussaa tilasin, tuli katsottua pohjoismaisia elokuvia joita kanava jonkin verran näytti. Kelpasi.

Voisi olla syynä ehkä sekin, että käsittääkseni monet suomalaiset leffat nauhoitetaan ns. livenä. Jenkeissä taas jälkiäänitetään lähes kaikki studiossa kuvausten jälkeen.
 
Ei se ihan noin mene... Kyllä jenkkileffoissakin ensisijaisesti käytetään setistä äänitettyä dialogia, jos se on mahdollista. Esim. saving private ryan on lähes poikkeuksetta kuvaustilanteesta äänitettyä dialogia, vaikka toisin voisi kuvitella. Jos ei ole teknisesti mahdollista saada kuvaustilanteesta käyttisääntä ( esim tuulikone huutaa tms.), niin silloin on syytä jälkiäänittää. Tätä tehdään ihan yhtä paljon suomessa kuin jenkeissä. Sitä pyritään silti välttämään, koska näyttelijöiden on jälkeen päin luonnollisesti vaikea päästä samaan tunnelmaan studiokopissa kuulokkeet päässä.
 
(Poikkeuksena vaikkapa jotkut Lucasin pompöösit tekeleet, joiden ääniraidasta ja näyttelijöiden ulosannista kuuluu selvästi, että koko leffa on jälkiäänitetty...)
 
Ongelma suomalaisen äänityön huonouteen on raha. Elokuvan kokonaisbudjetit ovat niin pieniä verrattuna jenkkeihin ja kun äänibudjetti on yleensä n 3-5% koko elokuvan budjetista (suomessa usein vielä vähemmän), niin on selvää, ettei tällä rahalla saa tuotettua niin montaa äänityötuntia, että jokainen osa-alue ja yksityiskohta olisi parasta mahdollista laatua. Suomalaisen leffan äänitöitä saattaa olla tekemässä yksi ukko parin kuukauden ajan kun taas jenkkileffassa ääniukkeleita voi olla hyvinkin parikymmentä vaikka puolen vuoden ajan.
 
Ne leffat, jotka ovat suomen mittakaavassa kovan budjetin pläjäyksiä, ovat kuitenkin niin halpoja, ettei niillä tuotettaisi jenkkien mittakaavassa edes kymmentä minuuttia jotain indie-halpis-leffaa.

Saunan katsoneena äänityön opiskelijana voin kyllä sanoa, että aivan helvetin hyvinhän se oli äänitetty. Kyllä sai joka repliikistä selvää. Ainut mikä ärsytti oli se, että puhesoundia oli ajettu niin paljon subbaseen, että soundi oli kokonaisuudessaan vähän omituinen puhesoundiksi.
 
Kyllä suomessa äänitöitä ollaan opittu tekemään ja täältä löytyy rautaisia ammattilaisia, joilla on hyvä kalusto ja aikaa tehdä elokuvaa. Itse olen juuri nyt tekemässä teattereihin tulevaa pitkää leffaa ja kuvauksissa hommaa pyörittää 3 tyyppiä ja jälkitöihin tulee ainakin 2 ellei 3.
 
Elokuvan ja TV työn opetus Suomessa rajautuu 5 3. asteen kouluun ensi syksystä. Näistäkään suuressa osassa ei enää ole äänilinjaa erikseen, vaan kaikille opetetaan vähän kaikkea.

Ne leffat, jotka ovat suomen mittakaavassa kovan budjetin pläjäyksiä, ovat kuitenkin niin halpoja, ettei niillä tuotettaisi jenkkien mittakaavassa edes kymmentä minuuttia jotain indie-halpis-leffaa.
 
Nojoo, mutta prosentuaaliset osuudet ovat samaa luokkaa. Kaikilla on kovemmat palkat, kulut ovat suuremmat ja niin edelleen.

Nojoo, mutta prosentuaaliset osuudet ovat samaa luokkaa. Kaikilla on kovemmat palkat, kulut ovat suuremmat ja niin edelleen.
 
Niin kuin sanoin, prosentuaaliset osuudet ovat suunnilleen samaa luokkaa, mutta kun homman suhteuttaa niin, että kallis jenkkileffa maksaa vaikkapa 100 miljoonaa ja kallis suomileffa 2 miljoona, niin sitä rahaa on on äänitöihin käytettävissä 50 kertaa enemmän, mikä tarkoittaa suoraan sitä, että yksi suomalainen työtunti vastaa viittäkymmentä jenkkien tuntia. Noin niin ku kärjistettynä.
 
Eikä niiden jenkkiläisten perusääniduunareidenkaan palkat ole kovin kummosia. Kyllä joku dialogi-editoija vetää siellä ihan normaalilla päiväpalkalla. Kovan palkkion saa tietenkin erikseen se heppu, jota tituleerataan elokuvan sound designeriksi.
 
Onnea vaan opiskelujen kanssa ja tervetuloa karulle alalle = )
 
edit. Ja saunan budjetti oli suomalaiseksikin leffaksi kohtuullisen pieni....

Kyllä suomessa äänitöitä ollaan opittu tekemään ja täältä löytyy rautaisia ammattilaisia, joilla on hyvä kalusto ja aikaa tehdä elokuvaa.
 
Jep, tunnetuimpana kunnon tekijämies - nyt jo edesmennyt - Paul "Pappa" Jyrälä, joka käväisi rapakon toisellakin puolella tekemässä ääniduunia mm. The Patriotiin ja Windtalkersiin.
 
Ainakin siinä koulussa josta itse juuri yritän valmistua - kuvapuolelta tosin - äänipuolella on asiat hyvin hoidossa. Päteviä opettajia ja helvetin hyvät laitteet.

Ei tuo äänitöiden epäonnistuminen tai onnistuminen ole ollut tietotaidosta tai laitteista kiinni suomessa enää pitkään aikaan. Suomessa on todella päteviä tekijöitä, mutta kuten jo sanottu, aikataulut eivät anna budjettisyistä johtuen mahdollisuutta ihan samanlaiseen hinkutukseen, ku jenkkilässä. Se sitten kuuluu tietenkin lopputuloksessa.

Niin kuin sanoin, prosentuaaliset osuudet ovat suunnilleen samaa luokkaa, mutta kun homman suhteuttaa niin, että kallis jenkkileffa maksaa vaikkapa 100 miljoonaa ja kallis suomileffa 2 miljoona, niin sitä rahaa on on äänitöihin käytettävissä 50 kertaa enemmän, mikä tarkoittaa suoraan sitä, että yksi suomalainen työtunti vastaa viittäkymmentä jenkkien tuntia. Noin niin ku kärjistettynä.
 
Eikä niiden jenkkiläisten perusääniduunareidenkaan palkat ole kovin kummosia. Kyllä joku dialogi-editoija vetää siellä ihan normaalilla päiväpalkalla. Kovan palkkion saa tietenkin erikseen se heppu, jota tituleerataan elokuvan sound designeriksi.
 
Onnea vaan opiskelujen kanssa ja tervetuloa karulle alalle = )
 
edit. Ja saunan budjetti oli suomalaiseksikin leffaksi kohtuullisen pieni....
 
Mutta Suomessa on hintatasokin pienempi käsittääkseni. Esim. editti ei ole niin kallis, kuin jenkeissä ja jossa Megurussa miksaaminen on luultavasti palttiarallaa pikkasen halvempaa, kuin Jenkeissä.
 
Kyl jenkkilässä on varmasti mahdollisuus kokeilla ja pohtia asioita, mutta luulempa, että kovempaa ammattitaitoa kysyy se tilanne, kun aikaa arpoa ei ole.
 
Mutta onhan ameriikan poijjiilla enemmän mahdollisuuksia kuin suomalaisilla.

Mutta Suomessa on hintatasokin pienempi käsittääkseni. Esim. editti ei ole niin kallis, kuin jenkeissä ja jossa Megurussa miksaaminen on luultavasti palttiarallaa pikkasen halvempaa, kuin Jenkeissä.
 
No mutta... Jos suomessa on rahaa leffan ääniraidan jälkitöihin vaikkapa se 50 000 euroa ja jenkeissä on samaan työhön miljoona, niin se nyt on yks ja sama, onko megurun päivähinta halvempi vai ei... Ero rahoissa ja sitä kautta käytettävissä olevassa ajassa ja miehityksessä on vaan NIIN suuri ja se ikävä kyllä kuuluu.
 
No tämä tästä... on nyt keskustelu vähän eksynyt aiheesta. sori.

No tämä tästä... on nyt keskustelu vähän eksynyt aiheesta. sori.
 
No joo, mutta kyllähän elokuvan äänimaailma on tärkeä juttu. Nyttemin ollaan taiteen tarkastelussa, Marcel Duchamp tai Walter Benjamin (Taideteos uusinnettavuutensa aikakaudella), joka puhuu elokuvan shokkivaikutuksesta, kärkijoukoissa, todettu että silmän varassa toimiva eli pääpainotteisesti näköaistimuksiin (katsojalle mielihyvää tuottavana) varaava taideteos jää torsoksi.
 
Siksi itse ainakin suhtaudun varauksellisesti, kun ylistetään jonkun elokuvan "visuaalisuuden" perusteella. Kuten Sauna-elokuvan kohdalla voi kuulla. Vaikkei hyvä kuvaus haitaksikaan ole, ei sen puoleen. Mutta varattakoon visuaalisuudelle se kolmannes elokuvan painopisteistä.
 
Summa summarum: hyvä elokuva olisi sopivasti hämärä ja outo, eikä tarjoa sen visuaalisuudesta koetun mielihyvän pakotietä.