Livetoiminta ›

Jaa ei vai? Olihan tossa pari kirjoitusta heti alussa, missä kerrottiin, miten mikkipiuhaa lähdetään keritsemään mikkipäästä (=naaras) ja loppu metri-puoltoista pyöritetään siihen kiepin päälle. Tärkeetä tossa on se, ettei piuhaa kääritä tohon kyynärvarren ympärille, vaan sievälle YMPYRÄNmuotoiselle kelalle toisen käden varaan. Lopuksi liittimet yhteen, mutta kuitenkin silleen, että ne on vielä suht löysästi, ettei piuha murru liittimien juuresta.
 
Eli, tässä tulee juuri sitä kiepittämistä piuhan ympäri. Ehkä se jollakin toimii, ja jollakin kaapelilla, mutta itse kierrän kaukaa ko. viritelmät. Se on kuiten kierrettävä sen verran tiukasti siihen muuten siistin kelan ympärille, ettei tee hyvää kaapelille kyllä pidemmän päälle. Vaikkei tuolla kuvailemallasi tavalla ehkä murtuisikaan liittimen juuresta, niin mitenkäs kun tuollainen tiukka kieppi pitäisi saada siististi avattua kun se on ollut pakkasessa muutaman tunnin? Menee ehkä niuhoittamiseksi, mutta olen sen verran tarkka kaapeleista kun ne on kuitenkin varsin kriittisiä järjestelmän toiminnan kannalta.
 
Itse käytin tuollaista tapaa aiemmin, mutta totesin, että mikään käytetyistä kaapelityypeistä ei oikein ollut toimiva siinä käytössä.

Eli, tässä tulee juuri sitä kiepittämistä piuhan ympäri. Ehkä se jollakin toimii, ja jollakin kaapelilla, mutta itse kierrän kaukaa ko. viritelmät. Se on kuiten kierrettävä sen verran tiukasti siihen muuten siistin kelan ympärille, ettei tee hyvää kaapelille kyllä pidemmän päälle. Vaikkei tuolla kuvailemallasi tavalla ehkä murtuisikaan liittimen juuresta, niin mitenkäs kun tuollainen tiukka kieppi pitäisi saada siististi avattua kun se on ollut pakkasessa muutaman tunnin? Menee ehkä niuhoittamiseksi, mutta olen sen verran tarkka kaapeleista kun ne on kuitenkin varsin kriittisiä järjestelmän toiminnan kannalta.
 
Itse käytin tuollaista tapaa aiemmin, mutta totesin, että mikään käytetyistä kaapelityypeistä ei oikein ollut toimiva siinä käytössä.
 
Juttu siinä onkin et se on se urospää millä se paska sidotaan nippuun eli mahdolliset kierteet ei jää mikin päähän roikkumaan. Itse suosin kyllä tota teippausta ja itse myös kiltisti otan entiset teipit pois enkä jätä niitä siihen kaapeliin.

Juttu siinä onkin et se on se urospää millä se paska sidotaan nippuun eli mahdolliset kierteet ei jää mikin päähän roikkumaan. Itse suosin kyllä tota teippausta ja itse myös kiltisti otan entiset teipit pois enkä jätä niitä siihen kaapeliin.
 
Piuhaan ei tule kierrettä, kun sen nipiuttaa oikein. Eli loppu tehdään siten, että kun piuhaa kierretään toisen käden sormilla, kun laitetaan nippuun. SIlloin piuha on ikäänkuin suorassa. Pitää varmaan ottaa videokuvaa aiheesta, ei pysty selittämään. Näin toimien mulla on edelleen käytössä 20 vuotta vanhoja piuhoja, joissa ei ole kierrettä.

Piuhaan ei tule kierrettä, kun sen nipiuttaa oikein. Eli loppu tehdään siten, että kun piuhaa kierretään toisen käden sormilla, kun laitetaan nippuun. SIlloin piuha on ikäänkuin suorassa. Pitää varmaan ottaa videokuvaa aiheesta, ei pysty selittämään. Näin toimien mulla on edelleen käytössä 20 vuotta vanhoja piuhoja, joissa ei ole kierrettä.
 
Nimenomaan tälleen (eli ainaski mä tajusin mitä meinaat, kun on varmaan samat tavat). Tietty sinne urospäähän tulee semi-pysyvää kierrettä varsinkin jos tehdään hommia vähän vilpoisemmissa olosuhteissa.
 
Ja tosiaan semmonen kans, että se loppu kieputetaan tasaisesti nipun päälle silleen, että se sitoo koko nippua päästä päähän. Ei silleen, niinkun monesti näkee, että keskelle on pyöritetty kauhee sotku piuhaa ja päät roikkuu miten sattuu.

Tää nyt menee aika piuhankerimispainotteiseks, mutta...
 
Mä katson aina, miten kulloisessakin firmassa/baarissa/bändissä/teatterissa/työryhmässä on piuhat kerätty, ja noudatan talon tapaa. Ja mun mielestä kukaan, joka kerää piuhat huolellisesti ja tietää mitä tekee, ei ole väärässä. Ei teippaajat, ei sitojat. Mutta huonot piuhankerääjät on raivostuttavia, viimeistään seuraavalla keikalla!
 
Ja mainitsematta taitaa olla vielä ns. over-under-tekniikka, jolla tavallaan vältetään piuhan kiertyminen. Siinä siis joka toinen kierros piuhaa kerätään kerälle "eri päin". Mahdotonta selittää kirjallisesti...

Mä katson aina, miten kulloisessakin firmassa/baarissa/bändissä/teatterissa/työryhmässä on piuhat kerätty, ja noudatan talon tapaa. Ja mun mielestä kukaan, joka kerää piuhat huolellisesti ja tietää mitä tekee, ei ole väärässä. Ei teippaajat, ei sitojat. Mutta huonot piuhankerääjät on raivostuttavia, viimeistään seuraavalla keikalla!
 
Jep. Plussat tälle. Itsekin tässä nyt olen asiaa pyöritellyt pienessä päässäni, ja pitänyt jo muutaman päivän kirjoittaa samasta aiheesta. Tosiaan, melkein tärkeintä kuitenkin on noudattaa "talon tapaa". Ja jos se nyt sattuu olemaan täysin väärä joltain osin, niin saattaisin silti noudattaa sitä, että kalusto olisi yhtenäisesti pakattu. Riippuu toki tilanteesta. Tietysti aina voisi koittaa opastaa kaluston omistajaa oikeasta tavasta, mutta sehän ei tunnetusti aina ole kovinkaan helppoa...
 
Ja mainitsematta taitaa olla vielä ns. over-under-tekniikka, jolla tavallaan vältetään piuhan kiertyminen. Siinä siis joka toinen kierros piuhaa kerätään kerälle "eri päin". Mahdotonta selittää kirjallisesti...
 
Jep. Toisaalla oli ihan vähän aikaa sitten juttua juurikin tästä samaisesta piuhan kerimisaiheesta, ja monen firman edustajalla tuntui olevan niinkin tiukka käytäntö, että jos erehtyy kerimään millään muulla tekniikalla kuin tällä over-underilla, niin ei tarttenut enää tulla seuraavalla keikalle. Itse en ihan näin tiukka olisi, mutta melkein. ;) Tuolla tavalla keritty piuha kun on vain niin nätisti käyttäytyvää ja aukeavaa. Ellei sitten lähde avaamaan väärin, jolloin siihen tulee niin monta solmua kuin piuhassa on kieppejä, mutta sehän on vain oma moka...
 
Niin, ja löytyyhän tuosta tekniikasta toki opetusvideokina juutuubista, varmaan tämä on täälläkin joskus pyörinyt: http://www.youtube.com/watch?v=JUz266TU9JE
 
Pahoittelen sitä, että jatkoin vielä tätä piuhaspagettia. Mutta kun niin paljon näkee väärin kerättyjä piuhoja ja myös "isojen tekijöiden" jäljiltä, että välillä meinaa hermot mennä.

vähän aikaa sitten juttua juurikin tästä samaisesta piuhan kerimisaiheesta, ja monen firman edustajalla tuntui olevan niinkin tiukka käytäntö, että jos erehtyy kerimään millään muulla tekniikalla kuin tällä over-underilla, niin ei tarttenut enää tulla seuraavalla keikalle. Itse en ihan näin tiukka olisi, mutta melkein. ;) Tuolla tavalla keritty piuha kun on vain niin nätisti käyttäytyvää ja aukeavaa. Ellei sitten lähde avaamaan väärin, jolloin siihen tulee niin monta solmua kuin piuhassa on kieppejä, mutta sehän on vain oma moka...
 
Niin, ja löytyyhän tuosta tekniikasta toki opetusvideokina juutuubista, varmaan tämä on täälläkin joskus pyörinyt: http://www.youtube.com/watch?v=JUz266TU9JE
 
Tunnustaudun juuri tämän koulukunnan kannattajaksi. Tossa videolla ei tosin näytetä sitä miten tuolla tekniikalla keritty johto puretaan mutta sen tosiaan tietää siitä että jos tekee oikein niin se purkautuu ilman ensimmäistäkään kierrettä ja jos purkaa väärin niin tulee solmuja.
 
Meillä koko firma vetää kaikki 2,5 m pidemmät piuhat nippuun tuolla tavalla. Ero kaikkiin edellisiin käytössä olleisiin tapoihin on ollut huikea sekä piuhojen kunnon että ajankäytön puolesta.
 
Tossa videolla kaveri vetää piuhan nippuun jollain kengännauhan tapasella. Kokeilin tota narua mutta jotenkin se ei oikein sytyttänyt. Seuraavaksi meillä oli käytössä tälläsiä:
 
http://www.adamhall.com/de/media/products/VR1/VR1616GRN-f1.jpg
 
Eikä oikein iskenyt tuokaan.
 
Nyt löysin sellaset mihin oon ollu tyytyväinen.
 
Pienet/kevyet narut (XLR:t ja vastaavat):
 
http://www.falco.be/store/images/tfix.jpg
 
Eli kuvassa siis kaksi piuhasidettä. Tota ei kiinnitetä johtoon yhtään mitenkään vaan kun johto puretaan niin noi siteet voi työntää vaikka taskuun. Ei oo mitään väliä vaikka noita vähän häviääkin kun kympillä saa kauheen lootan uusia ja meillä kulkee uusia aina mukana. Tolle ei (tietääkseni) oo mitään järkevää suomenkielistä sanaa niin ristittiin se "kumi-ihmeeksi". Väritys on myös tyylikäs. Noita saa muutamaa eri kokoa, se pienin on just passeli 5-15 m XLR-piuhalle.
 
Isommat/painavammat narut:
 
http://www.adamhall.com/de/media/products/VS2/VS2530-f1.jpg
 
Kiinnitetään piuhan ympärille ja kulkee sitten aina mukana. Toimii kuin junan vessa.

Yli kymppimetrisiin piuhoihin tulee mielestäni (ja bruce Swedienin mielestä) soveltaa oheista tekniikkaa: http://www.youtube.com/watch?v=gRdVdu-50w0&NR=1

Tuuppasin YouTubeen videon tästä nk. over-under-tekniikasta (löysin ton pätkän jostain). Vähän huono kontrasti on mutta kyllä tosta selvää saa (?)
 
Tästä: http://www.youtube.com/watch?v=yYU7ATd4BuE
 
Ekat kaks minuuttia kaveri näyttää jotain muuta juttua, asia alkaa 2:00 kohdalta.

Yli kymppimetrisiin piuhoihin tulee mielestäni (ja bruce Swedienin mielestä) soveltaa oheista tekniikkaa: http://www.youtube.com/watch?v=gRdVdu-50w0&NR=1
 
Näyttäis ihan over-underilta, jossa silmukat menee eri puolille kieppiä. Tai sitten eivät...

Tästä: http://www.youtube.com/watch?v=yYU7ATd4BuE
 
Musta kaapeli, musta villapaita ja taustana mustaa moltonia. Uskottavaa mutta ei kovinkaan selkeää.

Musta kaapeli, musta villapaita ja taustana mustaa moltonia. Uskottavaa mutta ei kovinkaan selkeää.
 
Kyllähän tosta nyt yksinkertasempikin tajuaa heti alkumetreillä kuin tossa neuvotaan käärimään se piuha.

Kappas, aina voi oppia uutta... Toi over-under -tekniikka oli mulla uus juttu, ja koitin sitä eilisellä keikalla. Kylhän se kaapeli meni helpommin rullalle, ku sillä tyylillä et pyörittää sitä kaapelia sormissaan aina samaan suuntaan.