Yleistä keskustelua musiikista ›

Olen jokusen vuaden nyt "keräillyt" ja pari sataa CD-levyä ja pari kymmentä LP-levyä on kertynyt.
 
Levyjen on oltava aitoja, alkuperäisissä kansissa kansivihkoineen. Ja tosiaan se levykaupoissa pyöriminen on nautinnollisempaa kuin netistä tilaaminen. Levymessuille en ole viälä kertaakaan päässyt, haluaisin kyllä, kertokaas joku mihin messuille kannattaisi mennä ja koska? Mahdollisimman pian tietysti.
 
Levyjen järjestys on vähän niin ja näin. Hallittu kaaos. Kukaan muu ei varmasti löydä mitään, mutta itse tiädän suurin piirtein mistä etsiä. Vaikka niitä ei ole paljoa niin etsimistä vaikeuttaa juuri se, että sekalaisia pinoja löytyy hyllyn alta, sohvan takaa ja hujan hajan pitkin lattioita. Ainoat levyt jotka ovat järjestyksessä on AC/DC:n, Pink Floydin ja Jimi Hendrixin levyt, ne on siististi hyllyssä. Aakkosjärjestystä olen miettinyt, mutta jotenkin tuntuu, että niitä levyjä on enemmän kun ne on sekasin. Kai ne pian täytyy kuitenkin jonkinlaiseen järjestykseen saada.
 
Olen myös merkannut levyt pävämäärineen ja hintoineen, tosin se jossain vaiheessa jotenkin jäi ja nyt viimeiset noin 50 levyä on listaamatta. Tänne m.nettiin olen ajatellut listan myös tehdä.
 
Niin ja nyttemmin olen lainaillut levyjä joillekkin kavereille ja huomannut sen tuottavan mielihyvää, juuri niin kuin joku jo sanoikin, että siitä kokoelmasta on iloa ystävillekkin :D Tosin ne täytyy muistaa pyytää takaisin.
 
Huh, kokoelma on kyllä oikein rakas. Jokunen levy on aivan täyttä paskaa muttei viitsi myydä poiskaan. :D

Tosin ne täytyy muistaa pyytää takaisin.
 
Tässähän se juuri kiteytyykin. Minusta niitä ei pitäisi joutua pyytelemään takaisin vaan se joka levyjä lainaa myös palauttaa ne oma-aloitteisesti ja siinä kunnossa missä lainasikin. Muutama kerta riitti minulle!
 
Auliisti voin polttaa tietysti kaverille jos pyytää, tai laittaa tikulle.

Vihdoin sain kauan himoamani helmen, kun posti toi tänään GY!BE:n Lift Your Skinny Fists Like Antennas To Heavenin älppärinä. Liki 2kk sitten Äxältä tilasin ja oli aika pitkään loppu. Lopulta tämä tilanne ei ihmetytäkään, kun tuosta on vain yksi painos.

Itse jouduin etsimään Ice Agesin Strike the Groundia viisi vuotta, josta Amazonin kyttäämistä pari vuotta :) Mutta tässä vasta löytyi saksasta yksi kappale. Levystä tehtiin vuonna 1997 yksi pieni painos, joka myytiin hyvin pian loppuun. Indie-levy-yhtiön kautta vieläpä. Tiukkaa teki, mutta viimein se löytyi.

Tässähän se juuri kiteytyykin. Minusta niitä ei pitäisi joutua pyytelemään takaisin vaan se joka levyjä lainaa myös palauttaa ne oma-aloitteisesti ja siinä kunnossa missä lainasikin. Muutama kerta riitti minulle!
 
Auliisti voin polttaa tietysti kaverille jos pyytää, tai laittaa tikulle.
 
Juuu, kunto täytyy olla hyvä totta kai, en lainaakkaan kuin semmosille tyypeille, joilta odotan saavani levyn ennallaan takaisin. Mutta ÄH vittu ei levyjä kuulu polttaa tai laittaa tikulle :D
 
Tän tyylinen keskustelu turhauttaa mua ihan tosissaan:
"Mitkä AC/DC:n levyt sul on?"
"Kaikki... koneella siis."
 
Ei vittu. Mut joo, onhan se eri asia jos jollekkin kaverille niinku ähh huh plaa no joo :D
 
Mites muuten ootteko koskaan maksanut oikein kunnon hintaa mistään levystä? Lontoossa kattelin yhdessä divarissa mm. Beatlesin, Rolling Stonesin, Kinksin ja vastaavien vinyylejä, siis jotain ekoja painoksia ja sinkkuja. Hinnat pyöri jossain 150-250 punnan paikkeilla. Muistaisin nähneeni _350 lapunkin jossain, oisko ollut just Kinksin joku... Ja siis yksi puntahan on jotain 1,5 euroa. Mua ainakin alko vähän heikottaa.

Mites muuten ootteko koskaan maksanut oikein kunnon hintaa mistään levystä? Lontoossa kattelin yhdessä divarissa mm. Beatlesin, Rolling Stonesin, Kinksin ja vastaavien vinyylejä, siis jotain ekoja painoksia ja sinkkuja. Hinnat pyöri jossain 150-250 punnan paikkeilla. Muistaisin nähneeni _350 lapunkin jossain, oisko ollut just Kinksin joku... Ja siis yksi puntahan on jotain 1,5 euroa. Mua ainakin alko vähän heikottaa.
 
Sama pienemmässä muodossa löytyy esim. Radioheadin vinyyleissä (sen reilu 25€ suomessa) ja tulipa Äxästä bongattua Toolin Lateralus kuvavinyylinä, hintaan 44€. Noi on noita, jotka olis hirveen hieno omistaa, mutta pistää kyllä miettimään.

Mites muuten ootteko koskaan maksanut oikein kunnon hintaa mistään levystä? Lontoossa kattelin yhdessä divarissa mm. Beatlesin, Rolling Stonesin, Kinksin ja vastaavien vinyylejä, siis jotain ekoja painoksia ja sinkkuja. Hinnat pyöri jossain 150-250 punnan paikkeilla. Muistaisin nähneeni _350 lapunkin jossain, oisko ollut just Kinksin joku... Ja siis yksi puntahan on jotain 1,5 euroa. Mua ainakin alko vähän heikottaa.
 
Tämmöisiä osui äskön silmään swampin sivuilta:
 
PORCUPINE TREE - Lightbulb sun 2-LP Tonefloat LTD #714/1000 copies, COLOURED VINYLS M/M 75,00 EUR
PORCUPINE TREE - Transmission IV moonloop unedited improvisation LP Delerium WHITE vinyl EX/EX 150,00 EUR
PORCUPINE TREE - Yellow hedgerow dreamscape 2-LP Gates of dawn gf EX/EX 150,00 EUR
PORCUPINE TREE - Yellow hedgerow dreamscape A/B LP TESTPRESSING WHITE STAMPED COVER EX/EX 75,00 EUR
PORCUPINE TREE - Yellow hedgerow dreamscape C/D LP TESTPRESSING WHITE STAMPED COVER EX/EX 75,00 EUR
 
Itse olen tainnut maksaa korkeimmillaan parikymppiä jostain seiskasta. Keräilyarvon takia isoon hintaan ostaminen ei oikein viehätä.

Sama pienemmässä muodossa löytyy esim. Radioheadin vinyyleissä (sen reilu 25€ suomessa) ja tulipa Äxästä bongattua Toolin Lateralus kuvavinyylinä, hintaan 44€. Noi on noita, jotka olis hirveen hieno omistaa, mutta pistää kyllä miettimään.
 
Itse ostin tuon Lateraluksen Swamp Musicista ja jotakuinkin neljä kymppiä se oli. Vähän kallis siinäkin mielessä että äänen laatu ei ole mikään loistava. Aenima onkin sitten satasen luokkaa jos sen jostain löytää. Joku päivä pitää kyllä repästä sekin.
 
E: Jaa, toi satanen oli ehkä vähän alakanttiin. Avaamattomana joku pyytää 625 euroa...

Mutta ÄH vittu ei levyjä kuulu polttaa tai laittaa tikulle :D
 
Ei tietenkään. Mutta jos joku haluaa musiikkia lainaksi, se on ainoa vaihtoehto. Muuten kehotan kävelemään kauppaan. Kyllä mä voin kopioida kaverille musiikkia jos se siitä aidosti on kiinnostunut ja haluaa kuulla lisää.
 
Muutamia vuosia sitten oltiin istumassa iltaa erään ystäväni luona, jonka tiesin olevan kova musiikkimies. Tietoakin löytyy, niin että oletin miehellä olevan myös musiikkia kotonaan. Yllätyin kovin kun pyysin laittamaan jotain soimaan, niin miehellä oli vain kovalevy täyttä waretettua roinaa eikä ensimmäistäkään oikeaa levyä. Siinä kyllä vähän tunnelma meni koko illasta, ei voi mitään.........
 
kalliiden levyjen ostamisesta
 
Riippuu tietysti täysin tilanteesta. Mulla on muutamia vinyyleitä tuolla levylistassa, joista tällä hetkellä en luopuisi mistään hinnasta (mm. alkuperäinen KISS Alive!, muutama WASPin numeroitu erikoispainos sekä Iron Maidenin First Ten Years -sarja), mutta toisaalta en ole valms ihan hirveitä noista maksamaan. Alive!:n sain kahdella eurolla divarista, mikä on kyllä jo aika uskomatonta. Joskus käy tuuri. En osta levyjä niiden rahallisen arvon takia, vaan siksi että ne on a) niin hienoja että ne on saatava (yleensä joku erikoisvinyyli) b) ns. "true classic" -sarjaa, eli hyllyä plärätessä tulee fiilis että ilman tämän levyn ostamista en saa ensi yönä unta. Ymmärrän kuitenkin paremmin kuin hyvin keräilijöitä, jotka sijoittavat isojakin summia yhteen bändiin tai mikä sitten keräilykohteensa onkin. Se on todella upea harrastus, ja ihailen suunnattomasti tiettyjen täälläkin kirjoittavien ihmisten tinkimättömyyttä - vaikkapa sitten Porcupine Treen suhteen.

edit.monta kertaa. tero.

edit. kolmaskin.

Tuollahan tuo lista on. Ei mitään suuria harvinaisuuksia (muutamaa lukuunottamatta). Paljon puuttuu, mutta muutamia must-haveja olen viime aikoina ruvennut haalimaan itsensä sivistämisen nimissä. Lista kertoo aika paljon omistajastaan.
 
Suurimpia puuteita ovat mm. Beatlesien ja Rollareiden täydellinen uupuminen (jälkimmäisestä vain yksi tribuuttilevy), ei yhtään Black Sabbathia ja Extremen eka ja kaks viimeisintäkin puuttuvat. Näihin ongelmiin + lähinnä "niitä artisteja, joilta puuttuu vielä julkaisuja omasta hyllystä" koskien keksin loistosuunnitelman: Olen järjestelmällisesti jättänyt rakoja levyhyllyyni (Lundiaa + yksi kaksoistorni) niiden artistien kohdalle, mistä (kronologisesti siis ovat) puuttuu joku levy. Nerokasta.

Tuoltahan tuo löytyy profiilistani. Ei mitään erikoista, perussettiä.

Jotain vajaa parisataa cd:tä, joista 10-20 hukassa. Ja...no siellä on tosi paljon paskaa, yhdessä vaiheessa kun piti ostaa aina hyvän bändin koko tuotanto fanituspäissään.

Jotain vajaa parisataa cd:tä, joista 10-20 hukassa. Ja...no siellä on tosi paljon paskaa, yhdessä vaiheessa kun piti ostaa aina hyvän bändin koko tuotanto fanituspäissään.
 
Jos on riittävän fani niin kaikki on hyvää!

Onhan noita muutama kertynyt, mutta ostoslista on pidempi kuin mihin yksi elämä riittää. Rahoista puhumattakaan. Mutta en niitä varsinaisesti keräile. Ostan vain ne mitä haluan ja sattumoisin haluaisin aika montaa :P
Sellasen jutun oon huomannu, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä vahnempia levyjä tulee ostettua.

Sellasen jutun oon huomannu, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä vahnempia levyjä tulee ostettua.
 
Ostaa samana vuonna tehtyjä, mutta kun aika vierii eteenpäin, niin ne vanhenevat. Oon viisas.

Onhan noita muutama kertynyt, mutta ostoslista on pidempi kuin mihin yksi elämä riittää. Rahoista puhumattakaan. Mutta en niitä varsinaisesti keräile. Ostan vain ne mitä haluan ja sattumoisin haluaisin aika montaa :P
Sellasen jutun oon huomannu, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä vahnempia levyjä tulee ostettua.
 
Täsmälleen samat sanat, ja itsellä on viime aikoina tullut hommattua huomattavan paljon enemmän vinyylilevyjä kuin CD:itä. Tässä jotain tilastoja levylistastani:
 
Levyjä: 2284
Eri esittäjiä: 425
 
Vuodet top 10:
1987 - 82
1989 - 79
1978 - 76
1985 - 75
2003 - 70
1986 - 68
1973 - 65
2002 - 65
1991 - 64
2000 - 63
 
Aika yllätys itellekkin tuo että miltä vuosilta on eniten levyjä. Tätä vuosikymmentä korostaa se, että on tullut aika paljon kaikenlaisia erikoisjulkaisuja ja musa DVD:itä, joita on pitänyt hankkia. Kasaria taas korostavat seuraavan listan pari ekaa hemmoa...
 
Artistit top 9:
Springsteen, Bruce (89)
Petty, Tom (86)
Young, Neil (80)
Rolling Stones, The (79)
Cooper, Alice (44)
Beatles, The (38)
Kiss (37)
Iron Maiden (32)
McCartney, Paul (30)
 
Eli kyllä sieltä tuo kärki erottuu aika selvästi. Nuo kärkiartistit ovat ainoita, joilta on tullut laajemmin keräiltyä sinkkuja sun muuta normilevyjen lisäksi. Mutta onhan toki paljon bändejä/artisteja joita diggailen ankarasti ja joilta omistan koko tuotannon, mutta tuotanto vain ei ole niin laaja, että sillä pääsisi tilastoissa kärkeen... Eli vaikka tämä tilasto kertoo aika paljon, niin koko totuus se ei ole.

Äänitteitä on hyllyyni kertynyt melko tarkalleen 320kpl. Kaikki cd-levyjä, vinyylejä en omista ainuttakaan. DVD:tä löytyi peräti kolme kappaletta.
 
Lainasinpa omaa aloitusviestiäni...
 
Nyt cd:tä on hyllyssä 356 kpl. Kahdessa vuodessa olen näköjään ostanut 36 levyä, mikä tekee keskimäärin 1,5 levyostosta kuukaudessa. Tasaisena on tahti pysynyt, kun tuolloin arvelin hankkivani 1-2 äänitettä kuukaudessa. Mielenkiintoista. :-)
DVD-levyjen määrä edelleen sama kolme.