| Aihe: klassisen musiikin rakenteista | |
|---|
 Ianuarius
16.10.2008 21:09:30 (muokattu 16.10.2008 21:13:19) | |
|
Heh, helpompihan niitä rajoja on rikkoa kun tietää missä ne rajat on.
Ei käy silleen että: "mäpä keksin päästä jonku mahtavan skaalan!", sit ku on kehitelly sitä 10 vuotta ja se on täydellinen, niin kaveri tulee ja sanooki että "jaa sä soittelet duuriskaalaa..."
E: musta vähän tuntuu että hienous ei tule siitä että keksii jotain uutta, koska tuntuu että kaikelle on jo jonkinlainen teoriapohja.
Hienous tulee siitä, että osaa soveltaa niitä teorioita silleen, että saa sen oman sielunsa oksennettua siihen nuottipaperille.
E: Mulla on just sellanen isä, joka aina hokee ettei hän tarvi teoriaa kun siinä vaan menee se luovuus. Mä oon kuitenki ite vakaasti sitä mieltä, että sitä mitä ei tiedosta, ei voi käyttää. Teorian tietämättömyys siis rajaa luovuutta. Se tuntemus taas avaa uusia ulottuvuuksia.
Animate-Inanimate | |
... niin ei ole ihme, että näinä päivinä esim. radiosta kuultava musiikki on huonointa mitä on koskaan kuultu. Eritoten suomalainen ja sitten ulkolainenkin musiikki on äärettömän huonoa.
Aamen. Tämä sama pätee muuhunkin "käyttötaiteeseen". Tosi TV, salkkarit, BB, seiska... Vähän masentavaa ajatella, että tällä tarjonnalla on jotain tekemistä kysynnän kanssa. Itse ajattelisin mielummin, että ihmiset kuluttaa, mitä kulutettavaksi annetaan. Paskan tekemiseen ei tarvita valtaisaa erityisosaamista, eikä siitä tarvitse maksaa paljoa.
Kaikki äänet, jotka saat soitettua, syntyvät tekniikasta. Ne äänet, jotka jätät soittamatta syntyvät hyvästä mausta." | Ianuarius
16.10.2008 21:14:07 (muokattu 16.10.2008 21:15:33) | |
|
Aamen. Tämä sama pätee muuhunkin "käyttötaiteeseen". Tosi TV, salkkarit, BB, seiska... Vähän masentavaa ajatella, että tällä tarjonnalla on jotain tekemistä kysynnän kanssa. Itse ajattelisin mielummin, että ihmiset kuluttaa, mitä kulutettavaksi annetaan. Paskan tekemiseen ei tarvita valtaisaa erityisosaamista, eikä siitä tarvitse maksaa paljoa.
No jaa, on telkkarissa niitä hyviä ohjelmiakin ollu paljon... sen yhden kauden verran. Mutta kun ei ole katsojia, niin ne lopetetaan.
John Doe ja Firefly... to name few.
Animate-Inanimate |  John Titor
16.10.2008 21:18:23 (muokattu 16.10.2008 21:22:00) | |
|
Musiikkia yritän kuunnella radiosta, mutta alan kyllästyä, koska mitään uutta ja mielenkiintoista ei nykyään kuule. Johtuneeko em. seikoista.
Kerrotaan tähän sellainen mielenkiintoinen näkökulma, jonka monet unohtavat - se, että itse vanhenee, oppii ja kokee, ei tarkoita että samoin kävisi muulle maailmalle. Radiotoimittajat ja radion kuuntelijat vaihtuvat tasaisin väliajoin nuorempiin/uusiin, jotka peilaavat oman aikansa maailmaa samalla tavalla kuin edeltäjänsäkin. Tämä johtaa siihen, että se, mitä radiosta kuuluu on aina samantasoista, omassa kulttuurisessa, ajallisessa viitekehyksessään - muuten se ei voisi olla populääriä, koska populäärin pitää olla tietyn tasoista, koska kulttuurin kuluttajat ovat aina samalla tasolla.
En jaksa jauhaa tästä ajatuksesta nyt enempää, on sovituksia tehtävänä.
P.S. Edellisestä ajatuksesta johtuu loogisesti seuraava - musiikki ei ole huonontunut, kuulija on kehittynyt. Jos siis Wede haluaa kuulla kehittyneempää musiikkia, ei ole syytä syyttää radiota, vaan sitä että itse etsii vääriltä foorumeilta vääriä asioita. Kirjastot ovat levyjä täynnä.
Jottei täysin offtopiciksi mene, niin tässä tapauksessa esim. teorian hmm... ei oikeastaan tuntemus, vaan ymmärrys, auttaisi jäsentämään kuulemaansa siten, että voisi hahmottaa em. populäärimusiikin rakennuspalikat.
Ne, jotka väittävät etteivät kuule ääniä päässään, eivät ole ikinä kuulleet millaista on kun ne ovat vaiti. |  levesinet
16.10.2008 21:35:13 (muokattu 16.10.2008 23:18:45) | |
|
Minä olen sitä mieltä, että sävelten synnyssä tärkein asia on luova inspiraatio, jonka kautta useimmiten syntyy uutta ja mielenkiintoista musiikkia.
Minä olen sitä mieltä, että sinä olet täällä siksi, että toivot löytäväsi musiikin teoriasta apua inspiraation löytämiseen. Joten tervetuloa musiikin teorian ja säveltämisen palstalle keskustelemaan klassisen musiikin rakenteista, vaikkakin aiheen vierestä. Siitä puhe, mistä puute.
Mieti itse, täysin subjektiivisesti:
Mitä ovat musiikin riippumattomat komponentit? (Rytmi, harmonia, melodia, äänenväri? Sävelkorkeus, rytmi, esitysnopeus, melodian suunta, sointiväri, voimakkuus, tilavaikutelma? Jotain muuta?)
Mitkä komponentit ovat tärkeimpiä?
Hyödynnänkö kaikkia ulottuvuuksia ja niiden ääritapauksia? Miksi en, tai jos hyödynnän, niin minkälaisin painotuksin?
Mitkä ovat mieltymykseni kussakin ulottuvuudessa?
Kuinka oma musiikkini poikkeaa esikuvistani rytmillisesti? Harmonisesti? Melodisesti? Jne.
Mitä kokeilisin seuraavaksi? (Esim. nopea muutos sointivärissä; tai Ravelin naiivi lähtökohta Boleroonsa: "Sävellänpä maailman pisimmän crescendon.")
Kuinka tarkkaan kykenen analysoimaan estetiikkaani? Voinko formalisoida sen?
Voinko kirjata muistiin sellaisia periaatteita, joilla syntyy hyvää musiikkia?
Olivatko nämä oikeita kysymyksiä? Kahlitsevatko ne? Miksi?
(Esim. jos puhutaan sävelistä, sivuutetaan kohina ja häly. Siispä: pitäisikö joskus kokeilla kohinaa?)
Entäs musiikin psykologia?
...
Mitä ovat oikeat kysymykset? (Vastaus: Ehkä sellaiset, jotka avartavat mieltä.)
Toinen lähtökohta:
http://www.cosmoedu.net/DoctorFields/1.htm
1. Haluan tehdä musiikkia. (motivaatio?)
2. Nyt tiedän, mistä lähden liikkeelle. (inspiraatio?)
3. Lähti hyvin liikkeelle. Tämän rakentelusta tulee kivaa. (flow?) |  ralliolli
16.10.2008 22:25:24 (muokattu 16.10.2008 22:26:05) | |
|
P.S. Edellisestä ajatuksesta johtuu loogisesti seuraava - musiikki ei ole huonontunut, kuulija on kehittynyt.
Hassua, sillä juuri pari päivää muotoilin taidemusiikin heikon suosion osasyyksi sen, että säveltäjät ovat entistä fiksumpia ja kuuntelijat aina vaan tyhmempiä. Muotoilu on kyllä epätarkka, mutta saattaa sisältää totuuden siemenen. Aiemmin kun säätyläisten yleissivistykseen kuului ehdottomasti musiikki, niin teorian tuntemus kuin soittotaitokin. Nykysäveltäjien ylivertaisesta älykkyydestä en taas menisi takuuseen, mutta heidän tekemänsä musiikki on pääsääntöisesti älyllisesti viehättävää, riittävän monimutkaista ja viimeisteltyä. | John Titor
16.10.2008 22:41:13 (muokattu 16.10.2008 22:42:22) | |
|
Hassua, sillä juuri pari päivää muotoilin taidemusiikin heikon suosion osasyyksi sen, että säveltäjät ovat entistä fiksumpia ja kuuntelijat aina vaan tyhmempiä. Muotoilu on kyllä epätarkka, mutta saattaa sisältää totuuden siemenen. Aiemmin kun säätyläisten yleissivistykseen kuului ehdottomasti musiikki, niin teorian tuntemus kuin soittotaitokin. Nykysäveltäjien ylivertaisesta älykkyydestä en taas menisi takuuseen, mutta heidän tekemänsä musiikki on pääsääntöisesti älyllisesti viehättävää, riittävän monimutkaista ja viimeisteltyä.
Et sitten tainnut tajuta alkeellisimmallakaan tasolla mistä puhuin. Hieno suoritus, pointsit!
Ne, jotka väittävät etteivät kuule ääniä päässään, eivät ole ikinä kuulleet millaista on kun ne ovat vaiti. | |
Musta on aika jännä juttu kuinka hyvin teorian vastustajat viihtyvät teoriapalstalla. Aina vähän väliä ilmaantuu uusi tyyppi kertomaan että teoria on p:stä. | |
Et sitten tainnut tajuta alkeellisimmallakaan tasolla mistä puhuin. Hieno suoritus, pointsit!
Auttaisitko ymmärtämään? Te puhuitte siis radiosta ikään kuin se soittaisi pelkästään populaarimusiikkia. Itse en ikinä kuuntelisi sellaista kanavaa. | |
Musta on aika jännä juttu kuinka hyvin teorian vastustajat viihtyvät teoriapalstalla. Aina vähän väliä ilmaantuu uusi tyyppi kertomaan että teoria on p:stä.
Tarkoittanet 'tyypillä' tällä kertaa minua. Jos olisit kiinnittänyt huomiotasi siihen mitä olen todella sanonut, niin olisit huomannut, että en ole teoriaa vastustanut. Päinvastoin olen todennut, että siitä on ollut erittäin paljon minulle apua. En viitsisi jatkuvasti oikoa sanoja, joita on laitettu suuhuni, jonkun toisen toimesta.
Peace and love brothers and sisters! | |
Tarkoittanet 'tyypillä' tällä kertaa minua. Jos olisit kiinnittänyt huomiotasi siihen mitä olen todella sanonut, niin olisit huomannut, että en ole teoriaa vastustanut. Päinvastoin olen todennut, että siitä on ollut erittäin paljon minulle apua. En viitsisi jatkuvasti oikoa sanoja, joita on laitettu suuhuni, jonkun toisen toimesta.
Se koira........ | wedevirtanen
17.10.2008 00:40:01 (muokattu 17.10.2008 00:52:33) | |
|
Minä olen sitä mieltä, että sinä olet täällä siksi, että toivot löytäväsi musiikin teoriasta apua inspiraation löytämiseen. Joten tervetuloa musiikin teorian ja säveltämisen palstalle keskustelemaan klassisen musiikin rakenteista, vaikkakin aiheen vierestä. Siitä puhe, mistä puute.
Mielestäni tässä puhuinkin musiikin rakenteista, joten ei mielestäni paljonkaan ohi topicin aiheen:
"Onko pelkoa siitä, jos perehtyy tarkoin teoriaan, että musiikin lainalaisuudet alkavat viedä liikaa sävellyksiä eteenpäin. Ei uskalleta poiketa valmiista malleista. Luulisi olevan helppoa rakennella musiikkia teorian pohjalta, ei tarvitse kokonaisuuteen lisätä kuin nuotit. Tarkoitan tietenkin sitä, että jos noudattaa määrättyjä musiikillisia sääntöjä, niin niiden avulla voi rakentaa ison osan sävellyksestä."
Luovassa inspiraation tilassa luotujen kappaleiden synty on helppoa kuin kypsän hedelmän poimiminen puusta. Tämä onkin hyvä kuvaus, sillä aivoihin kylvetyt ajatuksen ja tiedon siemenet kehittyvät kypsyen valmiiksi hedelmiksii. Joskus onnekkaalla hetkellä hedelmät putoavat lähes valmiina kappaleina biisinikkarin koriin.
Minulla on paljonkin em. kaltaisia hedelmiä korissani, mutta merkittävä ero tavallisiin hedelmiin on se, että pilaantumispäivämäärä ei ole, vaan niiden maku ja vitamiinit säilyvät suurinpiirtein oman elinikäni, koska näissä biisien aihioissa on kappaleen tärkein ja merkittävin ydin on jo olemassa: Itse pääsävelmä, kappaleen idea, visio, merkitys, luonne, eli kappaleen sielu. (Tosin täytyy myöntää, että joidenkin vanhempien kappaleiden alkuperäinen merkitys on hämärtynyt, koska en ole niitä millään tavoin työstänyt vuosikausiin, -kymmeniinkään.)
Yksi syy miksi olen täällä on se, että etsin teoriasta uusia ideoita biisien rakenteluun ja viimeistelyyn, en niinkään uusia inspiraatioita. Tässä selkeä ero.
Olen varma, että teoriaan tutustumisesta saan uusia musiikillisia ideoita, joita voin käyttää kappaleitteni viimeistelyyn, mutta niitä en silti voi verrata luovan inspiraation hetkeen, vaan ne tulevat mitä ilmeisimmin olemaan flow- tason oivalluksia. Tällä tavoin voi kappaletta viedä eteenpäin myös teorian keinoin. Voi esim. monipuolistaa kappaletta lisäosin ilman luovaa inspiraatiota, vaan silloin kelpaa alemman tason flow- tila. Jos kappaleella on jo ydin valmiina, niin siihen on helpompi säveltää sopivia lisäosia, jotka siivittävät alkuperäistä ideaa, jopa uuteen lentoon.
Joku mainitsi Sibeliuksen sanoneen, että jokaisella sävelellä on merkityksensä. Ehkä hän tarkoittikin juuri samaa, kuin mitä tuossa puhuin sävelmien sielusta. Niin sen täytyy olla. Tokihan tuo on varmastikin vanha ja laajalle levinnyt sanonta, kun bluesmiehetkin sanoivat, että jokaisen sävelen täytyy tulla suoraan sydämestä.
Peace and love brothers and sisters! | John Titor
17.10.2008 02:06:48 (muokattu 17.10.2008 02:34:20) | |
|
Auttaisitko ymmärtämään? Te puhuitte siis radiosta ikään kuin se soittaisi pelkästään populaarimusiikkia. Itse en ikinä kuuntelisi sellaista kanavaa.
Soittaako esmes Classic FM sun mielestä pääasiassa muuta kuin klassisen musiikin pop-kappaleita?
Miksi - siksi että suurin osa kuuntelijoista ei kehity kuuntelijana, vaan tyytyy kuuntelemaan niitä samoja iänikuisia viisuja vuodesta toiseen. Ne jotka kehittyvät, kuuntelevat jotain muuta - hävinneiden kuuntelijoiden tilalle tulee toisesta päästä lisää ihmisiä, koska ihmiset kasvavat ja kehittyvät koko ajan.
Pop-puolella tilanne on siinä mielessä täysin sama, että jotain I Will Survivea ei tiettyjen ihmisten mielestä ikinä voi kuulla liian monta kertaa. Lisäksi kuitenkin keskiverto pop-kappaleet ovat ihan fyysiseltä työmäärältään (vaikka eivät välttämättä aina henkiseltä) niin paljon nopeampia työstää, että kuuntelutarpeellinen tyhjiö voidaan täyttää uusillakin kappaleilla - klassista musiikkia kun tehdään, yhteisölliset vaatimukset ovat lähtökohdallisesti aivan erilaiset ja lisäksi työmäärän ollessa uuden biisin kanssa enivei valtava, voidaan saman tien tehdä ainakin lähtökohdiltaan jotain uraauurtavaa. Olisi niin työlästä tehdä klassista poppia tarkoitushakuisesti, ettei siinä oikein ole järkeä, kuulijakunnan kuitenkin ollessa pieni ja kunnianhimoltaan ehkä moisen yläpuolella.
Se, mitä sanoit aiemmin:
Hassua, sillä juuri pari päivää muotoilin taidemusiikin heikon suosion osasyyksi sen, että säveltäjät ovat entistä fiksumpia ja kuuntelijat aina vaan tyhmempiä. Muotoilu on kyllä epätarkka, mutta saattaa sisältää totuuden siemenen. Aiemmin kun säätyläisten yleissivistykseen kuului ehdottomasti musiikki, niin teorian tuntemus kuin soittotaitokin. Nykysäveltäjien ylivertaisesta älykkyydestä en taas menisi takuuseen, mutta heidän tekemänsä musiikki on pääsääntöisesti älyllisesti viehättävää, riittävän monimutkaista ja viimeisteltyä.
On periaatteessa totta, mutta kuten totesit, muotoilu on epätarkkaa. Kuuntelijat eivät ole tyhmempiä, vaan kuilu säveltäjän ja kuuntelijan välillä on aiempaa suurempi. Säveltäjät ovat koulutuksessaan entistä pidemmällä, niin pitkällä että yhä harvemmalla kuuntelijalla riittää kunnianhimoa kuuntelijana kehittää itseään riittävälle tasolle pystyäkseen vastaanottamaan säveltäjien tuottamaa musiikkia. Kuuntelijat sinänsä saattavat hyvinkin olla aivan samalla tasolla kuin aiempina aikoinakin.
Lopulta suurimmaksi ongelmaksi taidemusiikin piirissä näkisin kuitenkin hyvin yksinkertaisesti sen, että musiikki ei täytä sitä tarvetta, jonka takia kuuntelija musiikkia useimmiten kuuntelee. Ei musiikkia tarvitse kamalan syvästi ymmärtää jotta siitä voi nauttia. Suurempi ymmärrys syventää kokemusta, mutta kuinka moni ihminen nytkin diggaa Ligetin musiikista Eyes Wide Shutissa tai Hohdossa, tajuamatta hevonhelvettiä siitä?
Nykyklassinen on usein niin puhtaasti tieteellistä/älyllistä, että se jättää lopulta samalla lailla kylmäksi kuin väitöskirjan lukeminen - kiintoisaa muille tohtoreille, mutta todennäköisesti kuitenkin viihtyäkseen samaiset herrat lukevat Remestä tai Harry Potteria. Välillä kuitenkin törmää kappaleisiin, joiden musiikillinen estetiikka sinänsä on samanlainen kuin em. kaltaisissa teoksissa, mutta se, että musiikki puhuu, elää säveltäjänsä alitajunnan, tiedostamattoman estetiikan kautta - yksinkertaisesti se, että säveltäjä pystyy kokemaan kappaleen kuulijana - tekee kappaleesta muutakin kuin pelkkää älyllistä kautta ymmärrettävän, siksi groteskin konstruktion - elävän taideteoksen, joka herättää reaktioita vähemmänkin oppineessa kuulijassa. Mielestäni ensimmäisen kaltainen musiikkiteos on lähinnä musiikin irvikuva, jäljitelmä, jossa ymmärrys ei ole tarpeeksi syvää tuottaakseen jotain muuta kuin "eikös tämä nyt ole sitä musiikkia, näinhän se kai menee" -tyyppistä huttua - tulee myös sellainen olo, että tätä olisi syytä painottaa enemmän sävellysopetuksessa, silloin ehkä kiireinen nykyihminen voisi jälleen rentoutua klassisen musiikin konserteissa, sen sijaan että tapittaa viimeisillä voimillaan Maaherralle morsianta näköradiosta.
Ne, jotka väittävät etteivät kuule ääniä päässään, eivät ole ikinä kuulleet millaista on kun ne ovat vaiti. | ralliolli
17.10.2008 02:46:32 (muokattu 17.10.2008 02:47:03) | |
|
Soittaako esmes Classic FM sun mielestä pääasiassa muuta kuin klassisen musiikin pop-kappaleita?
En tiedä kun en kuuntele radiota.
On periaatteessa totta, mutta kuten totesit, muotoilu on epätarkkaa. Kuuntelijat eivät ole tyhmempiä, vaan kuilu säveltäjän ja kuuntelijan välillä on aiempaa suurempi. Säveltäjät ovat koulutuksessaan entistä pidemmällä, niin pitkällä että yhä harvemmalla kuuntelijalla riittää kunnianhimoa kuuntelijana kehittää itseään riittävälle tasolle pystyäkseen vastaanottamaan säveltäjien tuottamaa musiikkia. Kuuntelijat sinänsä saattavat hyvinkin olla aivan samalla tasolla kuin aiempina aikoinakin.
Itse oletan päinvastaista. Kaikki viittaa siihen, että esimerkiksi J. S. Bach oli äärimmäisen älykäs, samoin monet renessanssisäveltäjät. Enkä puhu pelkästään musiikillisesta älykkyydestä vaan myös etenkin matemaattis-loogisesta. Nkyksäveltäjät ovat kusessa jos heitä pyydettäisiin improvisoimaan fuuga tähän teemaan: http://upload.wikimedia.org/wikiped … a/commons/a/ab/Musical_offering.png tai jos pitäisi kirjoittaa kuusitoista ääninen kaanon renessanssipolyfonian sääntöjen mukaan.
Kuuntelijat sitä vastoin olivat ennen säätyläisten parissa usein vähintään keskinkertaisia muusikoita itsekin. Ylipäänsä laaja humanistinen sivistys oli silloin taatusti yleisempää kuin nykyisin. Kuilu on siis suurempi, mutta siitä saamme syyttää taidekasvatustamme, arvojamme, ihanteitamme jne. Jos nykymusiikki tuntuu liian vaikealta niin se ei ole musiikin vika. | |
Aika outo vertaus. Pitääkö nykysäveltäjien osata improvisoida kaikissa mahdollisissa menneissä/nykyisissä tyyleissä ?. Tuskinpa Bachiltakaan heti taittuisi myöhäisromanttisen konserton kadenssi, tai vaikkapa jazzimprovisaatio. Bachin luulisi olevan myös kysessa, jos pyydettäisiin säveltämään sarjallisen tai vaikkapa spektrimusiikin lähtökohtien mukaan.
Jonne
Nkyksäveltäjät ovat kusessa jos heitä pyydettäisiin improvisoimaan fuuga tähän teemaan: http://upload.wikimedia.org/wikiped … a/commons/a/ab/Musical_offering.png tai jos pitäisi kirjoittaa kuusitoista ääninen kaanon renessanssipolyfonian sääntöjen mukaan.
"I once played poker with tarot cards. I got a full house and four people died." - Steve Pride
"Make the best recordings that you can...." - Bruce Swedien | John Titor
17.10.2008 11:55:52 (muokattu 17.10.2008 11:57:37) | |
|
En tiedä kun en kuuntele radiota.
Itse oletan päinvastaista. Kaikki viittaa siihen, että esimerkiksi J. S. Bach oli äärimmäisen älykäs, samoin monet renessanssisäveltäjät. Enkä puhu pelkästään musiikillisesta älykkyydestä vaan myös etenkin matemaattis-loogisesta. Nkyksäveltäjät ovat kusessa jos heitä pyydettäisiin improvisoimaan fuuga tähän teemaan: http://upload.wikimedia.org/wikiped … a/commons/a/ab/Musical_offering.png tai jos pitäisi kirjoittaa kuusitoista ääninen kaanon renessanssipolyfonian sääntöjen mukaan.
Jonne tuossa jo sanoikin asian, mutta sanotaan nyt vielä uudestaan - eivät fuuga tai kuusitoistaääninen kaanon ole mitään musiikin peruspilareita jotka on välttämätöntä hallita pystyäkseen säveltämään jotain, ne ovat aikansa musiikkia.
Säveltäisikö J. S. sujuvasti Britneylle uuden hitin?
Ylipäänsä improvisointi ei ole niinkään säveltäjän kuin soittajan ilmaisukeino.
En myöskään ymmärrä sitä miksi tuot älyn niin vahvasti mukaan keskusteluun. Äly, siinä muodossa kuin sä sitä tunnut arvostavan - analyyttisessä, tiedostavassa muodossa - ei sinänsä ole tarpeellista musiikin kokemiselle/ymmärtämiselle. Totta kai siitä saattaa olla apua, mutta ei se mitenkään välttämätöntä ole - vrt. musikaaliset autistit.
Ei fuugaakaan sillä tiedostavalla, analyyttisellä älyllä sävelletä, tai jos sävelletään niin se ottaa 100 vuotta eikä siltikään lopputuloksesta ole mitään takeita. Kaavioita voidaan rakentaa ideoiden saamiseksi yms., mutta lopulta pitää antaa aivojen musiikista vastaavien osien tehdä työ tai musiikista ei tule mitään.
Kuuntelijat sitä vastoin olivat ennen säätyläisten parissa usein vähintään keskinkertaisia muusikoita itsekin. Ylipäänsä laaja humanistinen sivistys oli silloin taatusti yleisempää kuin nykyisin. Kuilu on siis suurempi, mutta siitä saamme syyttää taidekasvatustamme, arvojamme, ihanteitamme jne. Jos nykymusiikki tuntuu liian vaikealta niin se ei ole musiikin vika.
Ei tietenkään ole. Mutta on turha valittaa siitä, että yleisöt kaikkoavat saleista, kun syy on niin ilmiselvä. Ei kukaan valita siitä että jengi ei kerää puiden lehtiä tuolta maasta - on täysin ilmiselvää, että ihmiset eivät käytä aikaa sellaiseen mikä tuntuu tarpeettomalta.
Ne, jotka väittävät etteivät kuule ääniä päässään, eivät ole ikinä kuulleet millaista on kun ne ovat vaiti. | |
Aika outo vertaus. Pitääkö nykysäveltäjien osata improvisoida kaikissa mahdollisissa menneissä/nykyisissä tyyleissä ?. Tuskinpa Bachiltakaan heti taittuisi myöhäisromanttisen konserton kadenssi, tai vaikkapa jazzimprovisaatio. Bachin luulisi olevan myös kysessa, jos pyydettäisiin säveltämään sarjallisen tai vaikkapa spektrimusiikin lähtökohtien mukaan.
Sitä emme voi tietää, miten kukin olisi menestynyt kullakin aikakaudella, mutta Bachin tiedetään olleen älykäs, musikaalinen, sivistynyt, hyvinkasvatettu, eikä häntä voine vakavalla naamalla väittää tyhmemmäksi kuin nykysäveltäjät.
-------------------------------------------------------------------------------------------
Jonne tuossa jo sanoikin asian, mutta sanotaan nyt vielä uudestaan - eivät fuuga tai kuusitoistaääninen kaanon ole mitään musiikin peruspilareita jotka on välttämätöntä hallita pystyäkseen säveltämään jotain, ne ovat aikansa musiikkia.
Säveltäisikö J. S. sujuvasti Britneylle uuden hitin?
Ylipäänsä improvisointi ei ole niinkään säveltäjän kuin soittajan ilmaisukeino.
On ne sikäli peruspilaita, että niitä ovat kaikki nytkysäveltäjätkin opiskelleet. Mutta se ei ollut pääteesini. Tärkeintä on huomata se, että on sitä akateemisen kuuloista musiikkia sävelletty ennenkin ja sillä on ollut sivistynyt kuulijakuntansa. Onhan nytkin paljon kuuntelijoita, mutta ei mitenkään järkevässä suhteessa säveltäjiin, tai ei ainakaan riittävät keskittyneesti. On olemassa silti kaupunkeja, joissa korkeakulttuurikin on taloudellista tuottavaa, ja muusikoiden palkkoja ei makseta verorahoilla.
En myöskään ymmärrä sitä miksi tuot älyn niin vahvasti mukaan keskusteluun. Äly, siinä muodossa kuin sä sitä tunnut arvostavan - analyyttisessä, tiedostavassa muodossa - ei sinänsä ole tarpeellista musiikin kokemiselle/ymmärtämiselle. Totta kai siitä saattaa olla apua, mutta ei se mitenkään välttämätöntä ole - vrt. musikaaliset autistit.
Ei fuugaakaan sillä tiedostavalla, analyyttisellä älyllä sävelletä, tai jos sävelletään niin se ottaa 100 vuotta eikä siltikään lopputuloksesta ole mitään takeita. Kaavioita voidaan rakentaa ideoiden saamiseksi yms., mutta lopulta pitää antaa aivojen musiikista vastaavien osien tehdä työ tai musiikista ei tule mitään.
Äly on välttämätöntä tietynlaisen musiikin tekemiselle, mutta se ei riitä.
Ei tietenkään ole. Mutta on turha valittaa siitä, että yleisöt kaikkoavat saleista, kun syy on niin ilmiselvä. Ei kukaan valita siitä että jengi ei kerää puiden lehtiä tuolta maasta - on täysin ilmiselvää, että ihmiset eivät käytä aikaa sellaiseen mikä tuntuu tarpeettomalta.
Niin, eihän humanistinen sivistys ole kovin arvossaan enää. On toki tärkeämpiäkin asioita, sitä en kiellä. |  baron
17.10.2008 15:58:12 (muokattu 17.10.2008 16:02:29) | |
|
Onko olemassa musiikkia ilman kuuntelijoita (OK, partituurin katselijoita)?
Jos joku säveltää musiikkia, joka ei ketään kiinnosta, onko se musiikkia?
Konkretisoidaan: Onko Sibeliuksen kahdeksas musiikkia? Piisi, jota kukaan ei ole koskaan kuullut? | |
Onko olemassa musiikkia ilman kuuntelijoita (OK, partituurin katselijoita)?
Jos joku säveltää musiikkia, joka ei ketään kiinnosta, onko se musiikkia?
Konkretisoidaan: Onko Sibeliuksen kahdeksas musiikkia? Piisi, jota kukaan ei ole koskaan kuullut?
Sävellys on musiikkia ennen ensiesitystäkin, mutta Sibeliuksen kahdeksannen partituuria ei ole olemassa. |  Schnowotski
17.10.2008 17:42:02 (muokattu 17.10.2008 17:43:33) | |
|
Sävellys on musiikkia ennen ensiesitystäkin.
Taidat tässä vähän liikaa oikoa mutkia. Kysehän on paperille piirretyistä symboleista, joilla voi olla tai voi olla olematta merkitystä. Jotain graafista partituuria ei välttämättä tajuaisi musiikkiteokseksi ennen kuin kerrotaan, että se on musiikkiteos.
Musiikkihan on tietyllä tavalla tietyn kulttuurisen asiayhteyden mukaan tietynlaisia ilmanpaineen vaihteluita, joita varten on olemassa eliö, joka pystyy rekisteröimään nuo ilmanpaineen vaihtelut sekä tulkitsemaan niitä. Nuotit ovat ohjeita.
Jo nuorena Nepsu ajoi geneettisesti määräytyneen suoran hiusrajansa vanhemmiltaan salaa niin sanotuksi mikkihiirimalliksi. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
