Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Kuulostaa luontaisesti atonaaliselta. Vielä voin soittaa pedaali pohjassa kauniita glissandoja mustien koskettimien pentatonisessa harmoniassa.
 
Ei nykyinen piano häviä mihinkään, kuten ei cembalokaan tehnyt saadessaan paremman seuraajan. Perinnettä ei sovi unohtaa, muttei vaihtoehtojakaan kannata pelätä.

Parempi olisi merkita basso numerolla. Mutta minusta suurempikin remontti olisi paikallaan. Ensin voitaisiin laatia yhtenevät nimitykset nuoteille, ja tietysti jokaiselle oma. Numerot 1-12 olisi ehkä kätevin tapa. Sitten notaatio muutettaisiin kromaattiseksi ja täten helppolukuiseksi ja loogiseksi. Vaihtoehtoja on monia, mutta eiköhän se paras löytyisi pian. Tästä eteenpäin saatte fantasioida itse. Ja jos kellään on bisnesvainua niin pyydän että lyöt tällä rahaksi. Kromaattinen piano (tiedätte mitä tarkoitan: koskettimisto, jossa sormitukset olisivat samat joka sävellajissa) olisi myös kiva.
 
Osta näppäinhaitari.

Soittelin tuossa pianolla Mozartin Rondo Alla Turcaa, nuotinnoksen alkuosassa ei ole sävellajimerkintää vaan ylennykset on tehty tilapäismerkein. Ylennetyt sävelet on G, D ja F. (kysiset sävelet eivät ole aina ylennettyjä) Noin teoriassa, missä sävellajissa silloin mennään? Siis ihan nuotinnoksen mukaisessa C/Am:ssa, koska nuottiviivaston alussa ei ole ylennys- tai alennusmerkkejä? Mutta voisko noista ylennyksistä päätellä jotain muutakin? Ainakin jonku moodin.. Valaiskaa minua!

Soittelin tuossa pianolla Mozartin Rondo Alla Turcaa, nuotinnoksen alkuosassa ei ole sävellajimerkintää vaan ylennykset on tehty tilapäismerkein. Ylennetyt sävelet on G, D ja F. (kysiset sävelet eivät ole aina ylennettyjä) Noin teoriassa, missä sävellajissa silloin mennään? Siis ihan nuotinnoksen mukaisessa C/Am:ssa, koska nuottiviivaston alussa ei ole ylennys- tai alennusmerkkejä? Mutta voisko noista ylennyksistä päätellä jotain muutakin? Ainakin jonku moodin.. Valaiskaa minua!
 
Tuntematta piisiä sen tarkemmin (oon varmaan kuullut sen mutta ei tuu nyt mieleen) niin ihan teoreettisesti jos etsitään asteikkoa sun säveliin niin
 
E - F# - G# - A - H - C - D# - E on E-harmoninen duuri. Tietysti sen moodeissakin on samat sävelet.
Kuudes moodi C - D# - E - F# - G# - A - H (lydian augmented #2)
Neljäs moodi A - H - C - D# - E - F# - G# (lydian b3)

Ajattelinkin että vois olla jotain tuollaista, mutta kun ei ole mitään eeposta, josta löytyis esim. harmooninen duuri tai jonkun moodin aug/dimi skaalat. Perus moodit eli
jooninen, doorinen, fryyginen, lyydinen, miksolyydinen, aiolinen ja lokrinen on tuttuja, mutta sitten ei ole tarkempa tietoa muista ihmeellisyyksistä. Tietty kolme mollia tiedän. Olisiko nyt jotain hyvää eeposta missä näitä mainitsemiasi moodeja löytyy. Pitäisikö ne tavallisen soittajan tietää ulkomuistista? Niin mitä esim. toi kuudes moodi (lydian augmented) niin kuin meinaa, elikkä minkä kuudes moodi? Onko duurejakin sitten harmoonisia, melodisia ja luonnollisia?
 
1. En mä oo mikään hyvä näissä
2. Tuo lyydinen ylinouseva #2 on juuri tuon harmonisen duurin kuudes moodi.
3. Harmoninen duuri on muuten kuin harmoninen molli paitsi tietenkin suuri terssi.
4. Ei tietääkseni muita duureja oo kuin se yksi ja tää harmoninen
5. Tietenkin joka soittajan pitää tietää kaikki astekot ja niitten moodit kaikissa kahdessatoista sävellajissa:-) (Vakavasti: kantsii tutustua niihin sitä mukaa kuin niitä tulee vastaan)
 
Edit: En oo ihan varma mitä musaa harrastat, tuosta musaesimerkistäsi päätellen kenties kovin erilaista kuin mä, mutta mainitsemiesi asteikkojen lisäksi melodinen molli ja sen moodit on mulle olleet oikeesti hyödyllisiä.

Taitaa olla vähän turhaa etsiä teoksesta kaikki tilapäiset etumerkit ja niiden perusteella lähteä jotain moodia tai sävellajia päättelemään, sillä on kyse asiayhteksistä. Täytyy katsoa, että missä suhteessa se muunnettu sävel on muihin lähellä oleviin säveliin ja sitten mietiskellä, että missä funktiossa se siinä on. Klassisessa musiikissa kun tapaa esiintyä aika runsaasti muunnesointuja ja tilapäisiä sävellajinvaihdoksia.
 
Muunnesävelet G# D# ja F# eivät lainkaan murra A-mollitonaliteettia. Päinvastoin: noistahan muodostuu kivasti dominanttisointu E7 ja dominantin dominantti H7. Voivat jopa vahvistaa sitä A-mollisuutta.

Taitaa olla vähän turhaa etsiä teoksesta kaikki tilapäiset etumerkit ja niiden perusteella lähteä jotain moodia tai sävellajia päättelemään, sillä on kyse asiayhteksistä. Täytyy katsoa, että missä suhteessa se muunnettu sävel on muihin lähellä oleviin säveliin ja sitten mietiskellä, että missä funktiossa se siinä on. Klassisessa musiikissa kun tapaa esiintyä aika runsaasti muunnesointuja ja tilapäisiä sävellajinvaihdoksia.
Muunnesävelet G# D# ja F# eivät lainkaan murra A-mollitonaliteettia. Päinvastoin: noistahan muodostuu kivasti dominanttisointu E7 ja dominantin dominantti H7. Voivat jopa vahvistaa sitä A-mollisuutta.
 
Ok. Eli tällaiselle itseoppineelle tavalliselle rock/pop pianistille riittää kun osaa vetää biisit nuoteista, enempää ei tarvitse miettiä ;) No niin on kyllä menty tähänkin asti. Uteliaisuus vain välillä vetää tuonne musiikin teorian syövereihin. Tulee soiteltua jonkin verran myös klassista pianolla, aina kun on tarpeeksi vapaa-aikaa. Tuossa Mozartin Rondo Alla Turca, eli taitaa olla suomennettuna Turkkilainen marssi, alun jälkeen näyttääkin alkavan osio, johon on merkitty kolme risuaitaa, eli A-duuri/F#m (ylennettyjä siis F, C ja G). Mutta ei se siis paljon kerro tuon alkuosan suhteesta tuohon A-duuri osaan.

Vielä en saanut yhteen kysymykseen selkoa: Mikä "kuudes moodi (lydian augmented)", siis minkä kuudes moodi?

Ok. Eli tällaiselle itseoppineelle tavalliselle rock/pop pianistille riittää kun osaa vetää biisit nuoteista, enempää ei tarvitse miettiä ;) No niin on kyllä menty tähänkin asti. Uteliaisuus vain välillä vetää tuonne musiikin teorian syövereihin. Tulee soiteltua jonkin verran myös klassista pianolla, aina kun on tarpeeksi vapaa-aikaa. Tuossa Mozartin Rondo Alla Turca, eli taitaa olla suomennettuna Turkkilainen marssi, alun jälkeen näyttääkin alkavan osio, johon on merkitty kolme risuaitaa, eli A-duuri/F#m (ylennettyjä siis F, C ja G). Mutta ei se siis paljon kerro tuon alkuosan suhteesta tuohon A-duuri osaan.
 
Musiikin teoria on kiehtovaa ja epäilemättä sen saman uteliaisuuden, joka myös sinua vetää musiin teorian pariin, myötä olen myös minä musiikin teorian pariin eksynyt.
 
Tuosta A-duuri/F#-molli-osan suhteesta A-molli/C-duuri-osaan sen verran, että tarkoitin ettei siitä, että jos jokin osa on etumerkin mukaan vaikkapa A-mollissa ja nuottikuvassa vilahtaa esimerkiksi D#-sävel, voi vetää johtopäätöstä niin, että "A-molliin yhdistettävässä diatonisessa joukossa ei ole D#-säveltä - tämä ei siis voi olla etumerkin osoittamassa A-mollisävellajissa", sillä kyseessä on monimutkaisempi asia.

Vielä en saanut yhteen kysymykseen selkoa: Mikä "kuudes moodi (lydian augmented)", siis minkä kuudes moodi?
 
Harmonisen duurin. Baronhan viestissään esitteli harmonisen duurin ja kaksi sen moodia. Muistaakseni tuon kuudennen ja neljännen.

Harmonisen duurin. Baronhan viestissään esitteli harmonisen duurin ja kaksi sen moodia. Muistaakseni tuon kuudennen ja neljännen.
 
Just niin!
Kyllä mä pariinkiin kertaa oon yrittänyt sanoa että harmonisen duurin kuudes moodi on "lydian augmented #2" eli lyydinen asteikko, jossa sekunti ja kvintti ovat ylinousevia.

Kyllä mä pariinkiin kertaa oon yrittänyt sanoa että harmonisen duurin kuudes moodi on "lydian augmented #2" eli lyydinen asteikko, jossa sekunti ja kvintti ovat ylinousevia.
 
Niin olet. Ja by the way, kiitos baronille ja kokarekille tähänastisista kommenteista. Halusin kai tietää hieman enemmän tuosta harmoonisesta duurista, eli millä perusteella lyydinen aug#2 on sen kuudes moodi? Mikä on esim. harmoonisen duurin ensimmäinen ja toinen moodi, se voisi vähän valaista asiaa... hmmm. Pahoittelen kun en ummarra.

Niin olet. Ja by the way, kiitos tähänastisista kommenteista. Halusin kai tietää hieman enemmän tuosta harmoonisesta duurista, eli millä perusteella lyydinen aug#2 on sen kuudes moodi? Mikä on esim. harmoonisen duurin ensimmäinen ja toinen moodi, voisi vähän valaista asiaa... hmmm. Pahoittelen kun en ymmärrä.
 
Tällainen aika pähkinänkuorimainen selitys, mutta uskon, että ymmärrät tämän perusteella:
 
Jonkin kanta-asteikon moodit muodostetaan käytännössä niin, että otetaan keskussäveleksi jokin asteikon toinen sävel. Esimerkiksi C-duuriasteikko:
 
CDEFGAH
 
Jos sen keskukseksi otetaan D-sävel...
 
DEFGAHC
 
...niin saamme C-duuriasteikon toisen moodin, jota yleisesti kutsutaan D-dooriseksi moodiksi. Tämä sama periaate pätee sinällään kaikkiin mahdollisiin asteikkoihin, mutta täytyy ottaa huomioon, että siinä missä C-duuriasteikon sävy muuttuu huomattavasti kun sen keskukseksi ottaa D-sävelen - se muuttuu duurista itseasiassa mollisävyiseksi! - niin esimerkiksi kokosävelasteikko kuulostaa aina samalta, aloitti sen mistä sävelestään tahansa, sillä sävelten väliset suhteet ovat aina samoja, jokaisen sävelen välillä on kokosävel.
 
Jos taas tutkit duuriasteikon ja doorisen moodin sisäisiä sävelten suhteita niin huomaat, että siellä on tiettyjä merkitseviä eroja.
 
Kannattaa huomata, että vaikka johdimme äsken tuon D-doorisen asteikon, DEFGAHC, C-duuriasteikosta, CEDFGAHC, ei tuota D-doorista kannata käytännössä ajatella "C-duurin toisena moodina" vaan oppia tunnistamaan sen oma sävynsä, jonka saa selville soittamalla vaikkapa Dm- ja G-sointuja peräkkäin ja pitämällä D-mollisoinnun keskuksena.
 
Jos johonkin haluat vaikkapa sitten doorista moodia verrata niin mieluummin samannimiseen molliin. Sehän on muuten sama kuin luonnollinen molli, mutta kuudes sävel onkin puoli sävelaskelta korkeammalla - vertaa luonnollista D-mollia, DEFGABbC, D-dooriseen DEFGAHC.
 
Mikä on esim. harmoonisen duurin ensimmäinen ja toinen moodi
 
Harmonisen duurin moodit voidaan sitten muodostaa edellä kuvatuin periaatteiden mukaan. Joillekin näistä moodeista on yleisesti levinnyt nimi, toisille ei. Baron taitaa tuntea paremmin noita nimityksiä.
 
Esimerkiksi harmonisen E-duurin ensimmäinen moodi on harmoninen duuriasteikko itse, E - F# - G# - A - H - C - D# - E. Toinen moodi olisi sitten F# - G# - A - H - C - D# - E - F#. Ja niin edespäin.

Soittelin tuossa pianolla Mozartin Rondo Alla Turcaa, nuotinnoksen alkuosassa ei ole sävellajimerkintää vaan ylennykset on tehty tilapäismerkein. Ylennetyt sävelet on G, D ja F. (kysiset sävelet eivät ole aina ylennettyjä) Noin teoriassa, missä sävellajissa silloin mennään? Siis ihan nuotinnoksen mukaisessa C/Am:ssa, koska nuottiviivaston alussa ei ole ylennys- tai alennusmerkkejä? Mutta voisko noista ylennyksistä päätellä jotain muutakin? Ainakin jonku moodin.. Valaiskaa minua!
 
Gis, Fis ja Dis ovat kaikki a-mollin säveliä. Gis kuuluu harmoniseen, melodiseen ja unkarilaiseen molliin, Fis melodiseen ja Dis unkarilaiseen. Soinnuthan ovat tuossa alussa vain a-mollia ja E-duuria, eli toonika ja dominantti.

Kiitos Kokarekille selityksestä. Juu, kyllähän minä ton systeemin oon tienny, oli vain ajatus sen verran hukassa, ettei tullut mieleen että puhe oli juuri harmoonisesta E-duurista, ajattelin A:ta tai jotain muuta ja ihmekös olin eksyksissä.
 
Gis, Fis ja Dis ovat kaikki a-mollin säveliä. Gis kuuluu harmoniseen, melodiseen ja unkarilaiseen molliin, Fis melodiseen ja Dis unkarilaiseen. Soinnuthan ovat tuossa alussa vain a-mollia ja E-duuria, eli toonika ja dominantti.
 
Tuossa olikin se asian ydin mitä ajoin takaa. Kiitos ja kumarrus!

Gis, Fis ja Dis ovat kaikki a-mollin säveliä. Gis kuuluu harmoniseen, melodiseen ja unkarilaiseen molliin, Fis melodiseen ja Dis unkarilaiseen. Soinnuthan ovat tuossa alussa vain a-mollia ja E-duuria, eli toonika ja dominantti.
 
Itseasiassa se toinen (ja neljäs, ennen C:tä) sointu on E-molli. Soinnut ovat siis Am (G# ja D# ovat melodiaa koristelevia lomasäveliä, toinen johtosävel ja toinen lainattu mustalaismollista) ja Em, ja vieläpä niin, että melodiassa olevat F#- ja D# (tässä tapauksessa johtosävel, bassossa H eli E:n dominantti) -äänet vahvistavat mielikuvaa hyvin hetkellisestä E-molliin moduloinnista (tonikisaatio).
 

 
I        | I        | I        | I        | I        | I        | I   V    | I   (V)  | I ...
am:                                         em:                                  am:
 

 
Ei siis I-V-I-V...
 
EDIT: Säädetäänpä vielä vähän...

Kyllä, Janus olet oikeassa.

Mikä sointu on A-D-F?

Mikä sointu on A-D-F?
 
D-mollin kvinttikäännös.

Mikä sointu on A-D-F?
 
A#5sus4
(Tyhmä kirjoitus!)
 
tai F6no5/A

A#5sus4
 
Helpostihan tuon soinnun funktionaalisesti analysoi kvarttisekstisoinnuksi D64 D-mollissa. Pohjasävelmerkinnässä on puutteensa ja pieni seksti muuttuu siellä ylinousevaksi kvintiksi.