Rummut: rumpukamat ›

Itse asiassa 2 lattiatomia, 14" ja 16". Tosiaan lyödessä syntyy paperimainen attack. Miten paljon rumpukalvot voivat vaikuttaa asiaan, vai onko vire vaan liian matala? Itse rummut ovat PDP:n 805-sarjaa, vaahteraa.

Mitkäs kalvot sulla on?

PDP:n tehdaskalvot. Made in chinaa löytyy. =D

Veikkaan että kalvot on vaan yksinkertaisesti liian löysällä?

Mietin mitä paperimainen attack tarkoittaa, mutta en onnistunut saamaan kiinni. Vaihda kalvot ja vietä vähän aikaa virittelemällä rumpuja eri tavoilla. Yksikerros (jazz, pop, light rock) ; Remo Ambassador, Evans G1, Aquarian Texture Coated. Kaksikerros (hevimpi kama);Remo Emperor,Evans G2, Aquarian Super 2, Performance II tai Response 2.

Mietin mitä paperimainen attack tarkoittaa, mutta en onnistunut saamaan kiinni. Vaihda kalvot ja vietä vähän aikaa virittelemällä rumpuja eri tavoilla. Yksikerros (jazz, pop, light rock) ; Remo Ambassador, Evans G1, Aquarian Texture Coated. Kaksikerros (hevimpi kama);Remo Emperor,Evans G2, Aquarian Super 2, Performance II tai Response 2.
 
Ja yritä löytää sama vire sekä ylä- että alakalvolle. Silloin soi paremmin.

Olen viettänyt aikaa virittäessäni rumpuja (en tarkoita nyt 10 minuuttia, vaan useita tunteja moneen otteeseen) ja paperimainen napsaus katoaa vain korkeilla vireillä. Niin korkeilla, että ne ei kuulosta enää lattiatomeilta. Pitänee koittaa uusia kalvoja. Kiitoksia vastauksista.

Kokeile toki ensin viritellä sitä alakalvoa. Sillä saa pelattua myös aika paljon.
Viritä ensin yläkalvo sopivaan vireeseen ja kokeile sitten mitä se alakalvo saa aikaan.

Laitoin sen kerran terssin alemmaksi kuin yläkalvon ja kuulosti aika... hauskalta. Hauskan ollessa negatiivinen asia. Ehkä koitan kvinttiä seuraavaksi!

Laitoin sen kerran terssin alemmaksi kuin yläkalvon ja kuulosti aika... hauskalta. Hauskan ollessa negatiivinen asia. Ehkä koitan kvinttiä seuraavaksi!
 
Nopeammin pääset siedettäviin lopputuloksiin kun unohdat noi musaintervallit. Kyse on kuitenkin hälyäänistä, paitsi jos oot Bozzion Terry, missä tapauksessa onnittelen hienosti menneistä suomen kielen opinnoista!

Nopeammin pääset siedettäviin lopputuloksiin kun unohdat noi musaintervallit. Kyse on kuitenkin hälyäänistä, paitsi jos oot Bozzion Terry, missä tapauksessa onnittelen hienosti menneistä suomen kielen opinnoista!
 
Jep, tarkkoihin intervalleihin ei kannata tähdätä jos ei ole virittänyt paljoa ja rumpu sekä kalvot eivät ole laadukkaat. Kalvojen pitää olla itsessään tarkassa vireessä jotta sellainen viritys toimii.
 
Itse olen kuitenkin huomannut että minun korvaan tomit kuullostavat yleiskäytössä ja samanpaksuisilla ylä- ja alakalvoilla parhaalle viritettynä siten, että alakalvo on lyöntikalvoa kireämmällä pienen terssin verran. Olin virittänyt noin huomaamattani ties kuinka kauan, ja kun taannoin kiinnostuin asiasta, niin tarkastin kahden settini tomien vireet ja, ylläri-pylläri!, molemmissa tomien alakalvot olivat pienen terssin korkeammalla lyöntikalvoon nähden.
 
Monet suosittelevat virittämään tomin ylä- ja alakalvot samaan vireeseen. Jostain syystä mun korvaan rumpu kuulostaa silloin jotenkin hitaasti syttyvältä ja snadisti mutaiselta.

Itse kanssa olen virittänyt noin rummut aika pitkän aikaa. Toimii.

Mä en tersseistä tiedä, mutta resokalvo on mullakin kireemmällä kuin lyöntikalvo. Atakkia tuntuu olevan tällöin enemmän.

Jos ala- ja yläkalvo on täsmälleen samassa vireessä, ja vielä lähellä rungon "optimi"virettä tuloksena on vaihe-ongelma eli energiahävikki. Siks vähän kireempi alakalvo toimii paremmin.

Jos ala- ja yläkalvo on täsmälleen samassa vireessä, ja vielä lähellä rungon "optimi"virettä tuloksena on vaihe-ongelma eli energiahävikki. Siks vähän kireempi alakalvo toimii paremmin.
 
Näin itsekin väännään, jopa jazzrummut korkeammalla vireellä. Olen joskus testannut, että korvani pitää saundista kun eroa on pienen terssin verran alakalvon hyväksi (enemmän = paremman).

Näin itsekin väännään, jopa jazzrummut korkeammalla vireellä. Olen joskus testannut, että korvani pitää saundista kun eroa on pienen terssin verran alakalvon hyväksi (enemmän = paremman).
 
Katos, ei tuo pieni lers...terssi ollutkaan mikään mun juttu, vaan ihan universaali ilmiö. :)

Erinomaista! Viritin alakalvon terssin lyöntikalvoa korkeammalle ja rummun yleissoundi koheni. Lyöntikalvon muovimainen (tämä oli se sana mitä todennäköisesti hain) napsaus on vielä tallella ikävä kyllä, mutta rummun resonoiva attack tuli nopeammaksi, eikä se siis haittaa samalla tavalla.

viritettynä siten, että alakalvo on lyöntikalvoa kireämmällä pienen terssin verran.
 
Kaskas, näin se on mennyt meilläkin useamman vuoden.
 
Ja kun jaskavireeseen laitan kymppituumaisen, eli korkeahko,
(en ole tarkastanut kiipparilla) niin on sen saundi mun korvaan hunajaa.
 
-H-

Näin itsekin väännään, jopa jazzrummut korkeammalla vireellä. Olen joskus testannut, että korvani pitää saundista kun eroa on pienen terssin verran alakalvon hyväksi (enemmän = paremman).
 
Minulla Sonoreissa toimii parhaiten tuo alakalvon hiukan lyöntikalvoa kireämpi viritus. Ludwigeissa tullee todella kivan pyöreä soundi, kun virittää kalvot samaan vireeseen. Ja hiukan kireämmälle, kuin Sonoreissa.