Lyriikka ›

Teiltä hieman kokeneemmilta muusikoilta hieman tietoja täällä ronkkimassa vaihteeksi elikkäs - mitä asioita pitää ottaa huomioon kun alkaa tehdä omaa musiikkia? Vaikka tietty on varmasti hyvin ihmiskohtaistakin aloittaako kappaleiden tekemisen säveltämisestä, vaiko sanoittamisesta niin kumpaa tapaa itse suosittelette ja onko vielä muita tapoja?
Mitä kaikkia asioita pitää ottaa sanoituksien teossa huomioon ja mitä "virheitä" kannattaa välttää? Onko olemassa jonkunlaista kaavaa kappaleiden tekemisessä, vai pitääkö jokaisen säveltäjäsanoittajan löytää se oma hyvä tapansa?
Tässä siis hieman kysymyksiä. Onko vielä jotain muuta mitä musiikintekemisessä pitäisi ottaa erityisesti huomioon?
 
Kiitos vastauksista jo etukäteen :)
 
(Anteeksi väärä kategoria jonka huomasin vasta tehtyäni tämän)

Lueppas ensin nuo sanoittamisen perusteet (FAQ)
 
Ilmeisesti soitat jotain instrumenttia sen verran osaavasti, että pystyt hahmottaan mahdollisia omia biisejäsi melodiarakenteineen.
 
Biisien rakenne voi olla esimerkiksi: Intro, 8 tahtia, A-osa 16 tahtia, B-osa 16 tahtia. Osat ovat yleensä aina parillisia tahtimäärineen. A-B-osia sitten kohtullisesti, liian pitkää biisiä ei kukaan jaksa kuunnella. Tämä on vain yksi tapa tehdä biisejä.
 
Homma on treenaamista ja taas treenaamista sekä hiomista, kunnes lopputulos tyydyttää sinua.
Lahjoilla ja musikaalisuudella on toki iso merkitys biisienteossakin. Kaikista ei ole kaikkeen.
 
Ei muuta kuin alahan yrittää sitkeästi omien biisien väsäämistä! :)

muistaakseni Bänditoimintaa -alueella on myös "hei, tehdäänpä biisi" -FAQ jonka haluat ehkä tarkastaa.

Elä aattele jotta mite tehä musiikkia, teet vaan just sitä mitä siun sisältä tulee ja kumpuaa. Tiesti on hyvä jos tietää säännöt ja näin pois päi mutta nehän on rikkomista varte. Järki ei saa asettua tielle liikaa. Ja se tunne, että unohtaa kaiken ja löytää aina uudelleen ja uudelleen musiikin hienouden. Siitä lähtee musiikin tekeminen. Ja sie teet musiikkia itseäs et kuuntelijoita varte.

Ja sie teet musiikkia itseäs et kuuntelijoita varte.
 
Kyllä ne kuulijat ovat myös tärkeitä.
Ne osaltaan päättävät/ilmaisevat, miten musiikisi koskettaa heitä.
Biisejä pitää vain rohkeasti esittää heille, eikä pelätä mitään kommentteja.

 
Kaihtimien väliin jäänyt sumu
haihtui aamuun, uniset kädet etsivät radioasemaa.
Paljas selkä myöntyi lämmöstä kaarelle;
Oikea taajuus.
 
Avoimesta ovesta näin ruohon taipuvan sisään.

 
-m ritala
 
Tästä pidin noin ilmaistuna. :)

Kyllä ne kuulijat ovat myös tärkeitä.
Ne osaltaan päättävät/ilmaisevat, miten musiikisi koskettaa heitä.
Biisejä pitää vain rohkeasti esittää heille, eikä pelätä mitään kommentteja.
 
Niin, totta tämäkin mut miun mielestä lähtökohtana pitäis olla se, jotta tekee sitä mikä itestään tuntuu oikealle eikä mieti että joo tämäpä kikka on kuulijoiden mieleen tai ei anna oman luovuuden kukkia kun miettii muita. Tai onhan se tapa sekin mutta eikö se syö omaa juttua?

Kysymykseen ei ole muuta vastausta kuin itsekritiikki.
 
Jos itse et ole tuotokseesi tyytyväinen, niin kuka muu voisi olla?
 
Et myöskään yhtään mitään voi lähteä tekemään siltä olettamalta, että tämmöisestä yleisö tykkää... ton hoitaa tiatokoneohjelma, joka ei hommaa osaa kumminkaan.
 
Jos itsekritiikki on kuosissa, ni syntyy just sitä jälkeä, mitä tahdot tarjota. Si se kelpaa tai ei. Oli tuolla ketju, mis joku ilmoitti tekevänsä iskelmää tusinan tunnissa... vaikka tekiskin, ni fakta on se, että Satulinnaa, Kuurankukkaa ja Rentunruusua tulee kenties viiden vuoden välein. Ja siä on osaamista taustalla ni helvetisti, että ei o tottakaan. Osaamisesta hualimatta, harva tuotoksistaan kumminkaan on hitti.
 
Jos se itsekritiikki ei o kuosissa, ni:
v**tU. muAmiTkäänSäänNöt, kiiNNo.staakUntäÄontA. idetta... josta ette mitään ymmärrä.
 
Osaamattomuus ei ole taidetta.

tietty on varmasti hyvin ihmiskohtaistakin aloittaako kappaleiden tekemisen säveltämisestä, vaiko sanoittamisesta niin kumpaa tapaa itse suosittelette..
 
Koska puhuttu kieli on on sidoksisempaa ja siihen sisältyy jo valmiiksi enemmän rajoitteita kuin musiikkiin joka ilmaisee vain itseään, on helpompaa tehdä ensin sanat ja sitten sävel. Sävelen on siis helpompi mukailla sanoja kuin päinvastoin.
 
Syystä että säveltäjiä on enemmän kuin sanoittajia, on kuitenkin yleisempää että toimitaan päinvastoin. Säveltäjien lukumäärästä johtuen siis sävellyksiä sanoitettavaksi on tarjolla enemmän kuin sanoituksia sävellettäväksi.
 
ja onko vielä muita tapoja?
 
Kyllä.Yksi tapa on yht'aikaisesti tehdä sekä sävel että sanat.
 
Käytännössä usein silloinkin kun sanoja kirjoitetaan (tai kun minä kirjoitan) ennen sävellysvaihetta, niin melodia tai ainakin työmelodia (väliaikainen testausmelodia) syntyy siinä samalla puoli automaattisesti. Usein se sitten kuitenki korvataan paremmalla (=mä käytän ulkopuolisia säveltäjia ja annan pallon niille).

 
Mitä kaikkia asioita pitää ottaa sanoituksien teossa huomioon ja mitä "virheitä" kannattaa välttää? Onko olemassa jonkunlaista kaavaa kappaleiden tekemisessä, vai pitääkö jokaisen säveltäjäsanoittajan löytää se oma hyvä tapansa?
 
Jos teet tekstin joka pitäisi säveltää, niin olisi säveltäjän työtä kovasti helpottava asia, jos se teksti olisi rakenteellisesti (mielellään ainakin tavupolitiikaltaan) suhteellisen symmetrinen. Testaat vaan jollain työmelodialla että säkeistön a1 ja a2 rivit on laulettavissa samaan melodiaan.
 
Virheet joita pitää välttää on subjektiivisia makuasioita. Mä sanoisin että älä koskaan venytä vain yhtä vokaalia. Eli "akka" ja "pakkaa" olisi huono pari vaikka merkitys ei muuttuisikaan. Makuasioita silti.
 
Jos saat melodian tekstitettäväksi, niin yleinen virhe on hätäileminen. Opettele siis ensin melodia ulkoa ja sanoita sitten vasta, eikä pidä jyrätä säveltäjän jo siihen rakentamaa tunnelmaa..
 
Onko vielä jotain muuta mitä musiikintekemisessä pitäisi ottaa erityisesti huomioon?
 
Suojaa selusta. Tee kirjallinen sopimus kun homma käy vakavaksi. Mulla on blogi joka käsittelee näitä juttuja myös.. Löytyy allekirjoituksesta. Ja se Rengin kirjoittama artikkeli on todella hyvä kanssa :)

Täyttä ja opastavaa asiaa tekstiurakoitsijalta. Plussa. :)

Kyllä ne kuulijat ovat myös tärkeitä.
Ne osaltaan päättävät/ilmaisevat, miten musiikisi koskettaa heitä.
 
Tähän on ihan pakko kommentoida että AINOASTAAN kuulijat päättävät koskettaako musiikkisi heitä. Lisäksi pitää myös täydentää ajatusta sen verran että vaikka musiikki ei koskettaisikaan niin biisi kokonaisutena (sanojen, tai sanojen ja musiikin yhteispelin seurauksena) voi sen silti tehdä.
 
Hyvää musiikkia... tai siis hyviä biisejä on myös monenlaisia. On sellaisia hyviä biisejä jotka ovat hyviä vain tietyssä tilanteessa ja tietyssä ajassa. On sellaisia hyviä biisejä jotka koskettaa massoja, mutta eivät pärjää lähikontaktissa ja on sellaisia hyviä biisejä joista tykkää vain 50 ihmistä, mutta kappale saa niistä 20 itkemään tai nauramaan ääneen ja sellaisia hyviä biisejä joista diggaa elinaikanaan vain maestro itse.
 
....ja sitten on sellaisiakin hyviä biisejä jotka ajavat asiansa paremmin kuin muut, vaikka eivät oikeastaan kovin hyviä olisikaan. Sellaisia ovat vaikkapa Grandiosa Pizza, joka myy pizzaa paremmin kuin mikään muu biisi Suomessa ja Häämarssi, joka on ainakin suomen suosituin hääkappale. Niillä ei ole arvoa oikein missään muussa yhteydessä, mutta siihen mihin ne on tarkoitettu ne on parasta A-luokkaa ;)

Tähän on ihan pakko kommentoida että AINOASTAAN kuulijat päättävät koskettaako musiikkisi heitä. ;)
 
Pitkä tauko, mutta plussan arvoinen kommentti.