Elektroniikka ja soitinrakennus ›

teen uuden kun alemman otsikkoa ei pystynyt muuttamaan. Eli olen nyt koulussa aloittanut ensimmäisen vahvari projektin ja apuja kaivattaisi tuossa referenssiä mallista.
 
https://taweber.powweb.com/store/5f2a_schem.jpg
 
https://taweber.powweb.com/store/5f2a_layout.jpg
 
elikkäs mitkä putket olisi uraltonelta hyvät, minkä arvoiset potikat? ja mikä kajari on hyvä? Tässä olisi muutamia kysymyksiä. Reipas virtuaalinen kädenpuristus kaikille auttaville.

teen uuden kun alemman otsikkoa ei pystynyt muuttamaan. Eli olen nyt koulussa aloittanut ensimmäisen vahvari projektin ja apuja kaivattaisi tuossa referenssiä mallista.
 
https://taweber.powweb.com/store/5f2a_schem.jpg
 
https://taweber.powweb.com/store/5f2a_layout.jpg
 
elikkäs mitkä putket olisi uraltonelta hyvät mikä tuo fuse on? minkä arvoiset potikat? Miten tehdään suomalaiselle jännitteelle? mikä on ac cord? ja mikä kajari on hyvä? Tässä olisi muutamia kysymyksiä. Reipas virtuaalinen kädenpuristus kaikille auttaville.
 
Tämän on tarkoitus auttaa, vaikket ehkä usko.
 
Fuse on sulake. AC-cord on virtajohto. Jännite muutetaan suunnittelemalla vahvistin toimimaan toisenlaisella muuntajalla. Ja jos nuo asiat ovat epäselviä, kannattaa miettiä, onko oikeasti mitään järkeä alkaa rakentaa vahvistinta, vai säästääkö rahaa ja käy suoraan kaupasta kolmanneksella projektin kustannuksista uuden Marshallin tai vastaavan.
 
Nimittäin, itse rakentaminen tulee aina kalliimmaksi, jos ei ihan varmasti osaa.

Kyllähän tuo auttoi ja eipä tuommoisia pieniä tweed fenkkuja liiku halvalla

eipä tuommoisia pieniä tweed fenkkuja liiku halvalla
 
Muista myös se, että itsetehty on juuri niin hyvä kuin tekijänsä taidot antavat edellytyksiä. Jos et tiedä miten laite tehdään suomisähkölle sopivaksi, et tunnista sulaketta etkä verkkojohtoa kuvista... Ennuste ei ole hyvä. Anteeksi vain. Pahimmassa tapauksessa tapat itsesi, toiseksi pahimmassa sulla on muutamalla satasella komponentteja mutta ei edelleenkään vahvistinta.

Anteeksi nyt kun kyselen tyhmiä mutta kyllä itselläni on tiedot ollut että mikä sulake ja virtajohto ovat mutta isäukko haluaa kirjallisen varmistuksen asiasta

Anteeksi nyt kun kyselen tyhmiä mutta kyllä itselläni on tiedot ollut että mikä sulake ja virtajohto ovat mutta isäukko haluaa kirjallisen varmistuksen asiasta
 
Kirjallinen vahvistus? M.netistä? Ööh...?
 
Ihan näin disclaimerina, minun sanomiset sitten ei ole koskaan mitään vahvistuksia millekään asialle. Eivät ole olleet (haulla esimerkiksi etsittäessä), eivätkä tule olemaan. Edes pyydettäessä. Eli turhaa tulla jälkeenpäin huutelemaan "mutta m.netissä sirelwood sano!" Tämä sitten koskee kaikkia, ei vain tätä ketjua tai sen aloittajaa.

Komppia SirElwoodille, eihän kukaan voi mitään korvauksia lähteä vaatimaan sen perusteella mitä joku on sanonut jollain foorumilla.
Toisekseen, miten on mahdollista tehdä tuollainen projekti koulussa, jos opettaja ei ole se henkilö keneltä asiat lopullisesti selvitetään? Hän kuitenkin on loppukädessä vastuussa oppilaiden turvallisuudesta kouluaineiden puitteissa. Tottakai täältä saa apua pyytää ja sitä kannattaakin tehdä, koska keskuudessamme on todella vanhan koulukunnan rakentelijoita ja elektroniikan tuntijoita. Siltikin kannustaisin isääsi selvittämään epäselvyydet opettajan kanssa.

Missä on opppipoika-kisälli-mestari -kulttuuri nykyään? Hukassa. Kouluissa on _opettajia_ , ei niinkään osaajia. Ja tulos on tämä. Mitään ei saa, uskalla, tahi kannata tehdä. Aina löytyy firma, josta saman saa rahalla. Mutta kun ei oo rahaa - niin silloin pitää valittaa jollekin. Eli koulu on paska paikka, niinq.
 
Ja näissä tunnelmissa komppia elwoodillw ja dbv:lle. Ei kannata liikaa neuvoa. Ei tuu ku paskaa niskaan jos huono tsägä käy. valitettavasti.

no miten meikäläinen nyt selittää teille että meillä on koulussa osaava opettaja mutta nyt kun on vasta kotelo valmisteilla ja olen kasannut elektroniikkaa aikaisemminkin

no miten meikäläinen nyt selittää teille että meillä on koulussa osaava opettaja mutta nyt kun on vasta kotelo valmisteilla ja olen kasannut elektroniikkaa aikaisemminkin
 
Jatkokysymyksenä esitettäköön, oletko kasannut verkkovirralla toimivaa elektroniikkaa aikaisemmin? Kyseessä on kuitenkin väärissä käsissä hengenvaarallinen laitos. Yksi kosketus väärään paikkaan voi olla se viimeinen. Näitä laitteita tarvii kuitenkin mittailla virrat päällä ym.
 
Opettajalla on varmasti tietoa näistä enemmän. Muista kysyä aina varmistusta, jollet tiedä ja ennen kuin laitat virrat päälle niin tarkistuta kytkentä. Maltti ja tarkkuus on valttia. Hätiköimällä tulee ruumiita.

Täytyy liittyä SirElwoodin, dbv:n ja gasserin komppiryhmään. Jos siellä koulussa on osaava opettaja, niinkuin tuossa aikaisemmin mainittiin, niin toivon tosiaan että se osaaminen sisältää myös sähköosaamista. Mielellään vielä urakointioikeudet, mikä tosin tuntuu vähän epätodennäköiseltä. Jos koulujen kerhoissa tehdään paksuvirtaverkkoon liitettäviä laitteita, niin kylläpä opettaja asettuu aika paljon vartiaksi. 230 VACrms on kovasti eri juttu kuin ysivolttiset vilkkukyhäelmät.
 
Mutta: Jos koululla on sähköturvallisuus ojennuksessa ja jos on oikeasti osaava opettaja joka on valvomassa töitä niin miksi vahvistinta ei voisi tehdä? Siis jos. Paljon isompi riski voi olla kotitarvetinaajalla, joka tilaa vaikka Uralin kitin, ja tuusaa koneensa kyökin tiskipöydällä...

Opettajasta korvausvelvollinen vahingon sattuessa..... Eli laitteita voi tehdä, mutta seinävirtaan ei saa koskea, eli ainoa mahdollisuus toimia pykälien mukaan on käytttää erillistä muuntajaa. Vrt. Onhan noita korvausasioita puitu oikeudessa näissä mopojen viritys jutuissa; kun vahinko sattuu, pitää löytää syyllinen ja jos mopoa on viritetty opettajan avustuksella, niin siinähän makselee...

Täytyy liittyä SirElwoodin, dbv:n ja gasserin komppiryhmään. Jos siellä koulussa on , niinkuin tuossa aikaisemmin mainittiin, niin toivon tosiaan että se osaaminen sisältää myös sähköosaamista. Mielellään vielä urakointioikeudet, mikä tosin tuntuu vähän epätodennäköiseltä. Jos koulujen kerhoissa tehdään paksuvirtaverkkoon liitettäviä laitteita, niin kylläpä opettaja asettuu aika paljon vartiaksi. 230 VACrms on kovasti eri juttu kuin ysivolttiset vilkkukyhäelmät.
 
Mutta: Jos koululla on sähköturvallisuus ojennuksessa ja jos on oikeasti joka on valvomassa töitä niin miksi vahvistinta ei voisi tehdä? Siis jos. Paljon isompi riski voi olla kotitarvetinaajalla, joka tilaa vaikka Uralin kitin, ja tuusaa koneensa kyökin tiskipöydällä...
 

 
Vielä muutama avoin kysymys keskustelun ympäriltä ..... ja pari hypoteesia.
 

 
Tässä vaiheessa olisi ehkä syytä heittää ilmaan kysymys - tietääkö koulun käsityöopettaja, mitkä ovat tämän projektin kaikki vaiheet ja lopullinen päämäärä. ?

Puutyön osuus on todennäköisesti se , mistä koulun opettaja yläasteella (!) kantaa opetusvelvoitteen ja vastuun .... tuskin verkkovirtaan liitettävästä sähkölaitteista.
 
Jos opettaja pystyy antamaan tiedoillaan ja taidoillaan täyden tuen koko rakennusprojektille - myös sähkötöille - vaatii se enemmän huomiota ja vastuuta kuin tavallisen opetussuunnitelman työt. Onko hän valmis tällaiseen ? Jos - niin kaikki kunnia uskalluksesta tällöin hänelle.
 
Anteeksi nyt kun kyselen tyhmiä mutta kyllä itselläni on tiedot ollut että mikä sulake ja virtajohto ovat mutta isäukko haluaa kirjallisen varmistuksen asiasta
 
Jos oma isä epäilee lapsensa kykyä hoitaa "projekti" ....... niin - tuskin sitä tekisi , jos kyseessä olisi kokonaan koulun toimesta toteutettava hanke.
 
Onkohan nyt kuitenkin niin , että tuo "rautapuoli" on tarkoitus toteuttaa jossain aivan muualla kuin koulussa ??? Isän huoli nimittäin selittyisi sillä.
 
Kyllähän tuo auttoi ja eipä tuommoisia pieniä tweed fenkkuja liiku halvalla
 
Jos koko projektin lähtökohta kiteytyy tuon lauseen loppuun - väittäisin, että tämän rakennussarjan toteuttaminen "valvotuissa olosuhteissa" johtaisi edullisempaan lopputulokseen kuin tämä "tyhjältä pöydältä lähtevä hanke". http://www.tubeampdoctor.com/produc … hp?cPath=96_100&products_id=840
 

 
no miten meikäläinen nyt selittää teille että meillä on koulussa osaava opettaja mutta nyt kun on vasta kotelo valmisteilla ja olen kasannut elektroniikkaa aikaisemminkin
 
Topicin perusteella vahvistinosan suunnittelu on ainakin tällä hetkellä vielä täysin alkutekijöissään - kutakuinkin muiden harteilla. Lähtöasetelma ja lopullinen tavoite tuntuvat olevan tässä "projektissa" vielä melko etäällä toisistaan.
 
Tarkoitus ei ole kyseenalaistaa keskustelun avaajan haavetta "itserakennetusta pienestä tweed fenkusta" - pikemminkin päinvastoin.
 
"Raudan" osalta täytynee kuitenkin toivoa ; miten ikinä se sitten tässä projektissa toteutetaankaan - toivottavasti rakentaja tietää mitä on tekemässä.

Miksi ei kannattaisi suoraan sitä rakennussarjaa tilata Weberiltä? Siellä on kyllä myös optio 220-240 -sähköille.
 
Parempi vaihtoehto olisi tosin ehkä se Uraltone-vahvistin eli Uraltonen myymä rakennussarja, jossa tulee varmasti myös aika hyvät ohjeet mukana. Weberin sarjoissa ei vissiin tule kuin nuo kytkentä- ja layout-kaaviot (Korjatkoon joku jos olen väärässä). Uraltonen kasaamiseen löytyy varmaan myös täältä foorumilta apuja.

Mä haluaisin vielä muistuttaa, että kysyjä on 13-vuotias. Se on ihan hyvä ikä alkaa duunata elektroniikkaa, mutta mieluummin heikolla kuin vahvalla virralla, kiitos.
 
Itsekin duunasin 13-vuotiaana ekan itsetehdyn skittavahvistimen, mutta se toimi 18V jännitteellä. Ja jälkeenpäin kun muistelee, niin aika karua hommaa se oli, sillai, että 13-vuotiaana ei varmasti tiedä pelätä kaikkea sitä, mitä oikeasti kuuluisi osata pelätä. Nyt aikuisena (30 vuotta myöhemmin) olen kädet kyynärpäitä myöten ristissä kiitollinen, että sen ajan elektroniikkaprojekteista aika harva ulottui vahvan virran alueelle, ja niistäkin tuli näpeille sen verran kättelyssä että kunnioitus tappavaa sähköä kohtaan pääsi syntymään ajoissa.
 
Näin ihan ilman ikärasismia. Nimittäin, jokainen on oppinut joskus. Kukaan ei oo tietänyt kaikkea valmiiksi. Mutta tietty kasa ihan yleistietoa kertyy ajan myötä ja sitä ei omaksu hetkessä.

Mä haluaisin vielä muistuttaa, että kysyjä on 13-vuotias. Se on ihan hyvä ikä alkaa duunata elektroniikkaa, mutta mieluummin heikolla kuin vahvalla virralla, kiitos.
 
Itsekin duunasin 13-vuotiaana ekan itsetehdyn skittavahvistimen, mutta se toimi 18V jännitteellä. Ja jälkeenpäin kun muistelee, niin aika karua hommaa se oli, sillai, että 13-vuotiaana ei varmasti tiedä pelätä kaikkea sitä, mitä oikeasti kuuluisi osata pelätä. Nyt aikuisena (30 vuotta myöhemmin) olen kädet kyynärpäitä myöten ristissä kiitollinen, että sen ajan elektroniikkaprojekteista aika harva ulottui vahvan virran alueelle, ja niistäkin tuli näpeille sen verran kättelyssä että kunnioitus tappavaa sähköä kohtaan pääsi syntymään ajoissa.
 
Näin ihan ilman ikärasismia. Nimittäin, jokainen on oppinut joskus. Kukaan ei oo tietänyt kaikkea valmiiksi. Mutta tietty kasa ihan yleistietoa kertyy ajan myötä ja sitä ei omaksu hetkessä.
 
Melko kunnianhimoinen tavoitehan tuo vahvistimen rakentaminen tuossa iässä on - liiankin kunnianhimoinen .... ehkä ?
 
Toisaalta, ei kai kukaan silti haluaisi kaverin innostuksen kipinän elektroniikkaa kohtaan kuolevan ???? Taitaa tässä tapauksessa koulun teknisen työn opettaja olla "paljon vartijana" - netin kautta kyseisen työn "ohjaaminen" on aivan liian riskialtista.
 
Missä on opppipoika-kisälli-mestari -kulttuuri nykyään?
 
Tuo on hyvä kysymys. Jos nyt ei aivan mentäisi "ammattitutkintoon" asti - voisi samaa kysyä harrastetasolla. Mistä nuori elektroniikasta kiinnostunut kaveri saisi tänä päivänä "kädellistä opetusta ja ohjausta" harrastukseensa ?
 
On ikävää todeta, ettei tällaisia mahdollisuuksia taida paljon olla. Yläasteen viimeiset luokat - jos opettaja opetussuunitelmaan sellaisen sisällyttää - taitaa olla niitä ainokaisia kanavia. "Itseopiskelun" puolella "erehdyksestä oppii" menetelmällä taidetaan siis hyvin pitkälti mennä. Kun kiinnostuksen joukkoon lisätään vielä se "seinästähän sitä tulee" - virta ..... niin , uh huh.
 
Siksi olisikin hienoa - jos tällaiset asialleen omistautuneet muusikon alut saisivat jotain kautta sitä "oppipoika/mestari" opetushengen mukaista ohjausta. On nimittäin niin, että hyvin usein tällaiset kiinnostuksensa ja keskittymiskykynsä "fokusoimaan" pystyvät henkilöt - ovat niitä ikäluokkansa fiksuinpia.
 
Sorry - meni vähän "ikäkausiproblematiikan" puolelle.

Eipä tulisi minulle mieleenkään alkaa oppilaiden kanssa kasailemaan mitään verkkovirralla toimivaa laitetta. Sen verran kovasti haluan päästä eläkkeelle sitten joskus ilman, että yksikään naperopulliainen on itseään pikkuhaavoja pahemmin satuttanut.
Osaava opettaja jättää mielestäni verkkovirtaprojektit tekemättä. Vaikka olisi kuinka kova halu ja taito oppilaalla. Sen verran työsuojelun suhteen on mielestäni syytä olla tarkkana. Mutta jokainen tietysti tyylillään.
Vastuu oppilaiden turvallisuudesta ja tieto siitä, että loppupelissä aina kun jotain sattuu on ope toiminut jollain tapaa väärin estää aika pitkälle perusopetuksessa tuollaisen muuten erittäin kannatettavan kisälli-oppipoikaopetuksen. Oppilaiden ikä ei vaan yksinkertaisesti riitä kovinkaan moniin koneilla ja laitteilla tehtäviin töihin. Työsuojelulaissa määritellään tarkkaan, mitä saa tehdä ja mitä ei.
Marko

joo kaikki puhuvat mielestäni asiaa. Asia lähtee siitä että koko härpätin kasataan koulussa.nuo iskän kysymykset sitä varten että hän rahoittaa elektroniikat koska vahvarin osien hinnalla kustannetaan yhden luokan työt .

Kuka maksaa hautajaiset?