Kun monet täällä muusikoiden.netissäkin sanoo ettei siihen eq:hun tarvi koskea...
Ko ei ole olemassa yleisiä lapionkäyttöohjeita. Sillä kaivaa kuoppaa tai tekee kasaa. Ottaa pois tai laittaa lisää.
Mulla ei o mitään yleisiä eku-, lapiointi-, sahaus- tai vasarointiohjeita laittaa, paitti nää kirvesmiehen perinteiset: Kun lyöt vasaralla peukaloosi, niin lyö hiljaa... ja mittaa kahdesti- sahaa kerran.
Tuo ei o tarkoittettu vittuiluksi. Se on filosofia. One kind of music only - the good kind |
...niin entäs live tilanteessa kun pitää laulaa läheltä mikrofonia ja proximity efekti kasvaa?
Itse oon yleensä leikannut sitä alapäätä aikalailla.
Ei ole ollut vastaavia ongelmia. Bassoleikkuria kylläkin tulee käytettyä, mutta siinä on kysymys enempi keikkatilanteiden kokonaisäänenvoimakkuudesta, jolloin alapää karkaa käsistä ensiksi. Kun laittaa leikkurin päälle niin ei jymähtele p:t sun muut liiaksi.
Keikalla vaikuttaa eniten soittotila ja pa:n viritys. Jos pa on viritetty hyvin tilaan nähden - ja jos on ylipäätään laadukas pa - niin harvemmin tarvitsee koskea kanava-eq:hun. Siltikin, jos tarvitsee, niin enpä ole yleensä alapäähän koskenut, ellei olla jossain toudella vaikeassa soittotilassa. Ainakin rock/pop -musassa homma perustuu siihen että mikki on mahdollisimman lähellä naamaa, ja tasot säädetään sen mukaan. Jos on joku laulelma/kansanmusa keikka, missä mikkiä pidetään kauempana, niin sitten käytetään konkkaa.
Mä käsitän proximity-ilmiön siten, että läheltä mikkiä alapään vaste on lähempänä sitä kuin pitäisikin, ja kauemmaksi mentäessä alapää vaimenee. Korkeintaan matalaäänisillä mieslaulajilla voi olla tarvetta ottaa etäisyyttä grilliin, mutta toisaalta silloinkin on kyse vain siitä, että kanavan etuasteen herkkyys ja/tai volume on säädetty liian isolle, jos tulee liian lujaa ja muhkeasti. |
rintapek
Apricot
