Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Haulla löytyy monenlaista tietoa polyuretaani-, nitroselluloosa, sellakka- sun muista lakoista mutta kiusallisesti jää usein puuttumaan ne tarkat tuotemerkit joita on käytetty.
 
Olisikos ideaa listata ihan selkeästi tuotemerkkejä jotka ovat hyväksi todettuja ja vielä jos saisi lyhyen kuvauksen työskentelytavasta ja -olosuhteista jos niissä on jotain erityistä. Lisäksi voisi mainita jos joidenkin puulajien tai muiden lakkojen kanssa on ollut yhteensopivuusongelmia. Ihan näitä bilteman spraylakkoja ei varmaan kannata käydä läpi mutta nämä "oikeat" soitinlakat kyllä.

Olisikos ideaa listata ihan selkeästi tuotemerkkejä jotka ovat hyväksi todettuja ja vielä jos saisi lyhyen kuvauksen työskentelytavasta ja -olosuhteista
 
http://seppopyykko.net/kitaraprojektit/sivu23.php

Kiitos avauksesta! Toi maali on itse asiassa mullekin tuttu ihan toisen harrastuksen kautta, taisin juuri tuolla joskus sipaista kiillon Cortinan pintaan..
 
Olisikos näistä "vintage-correct" vaihtoehdoista ihan konkreettisia esimerkkejä?

Itse kaipaisin juurikin noita käyttökokemuksia. Olis aivan mahtavaa ja ansaitsisi suurta kiitosta, jos lakkojen käyttäjät pystyisi kommentoimaan että mikä oli mihinkin verrattuna (merkit tai lakkatyypit - siis toisiinsa verrattuna) hyvää/huonoa lakkaa ja minkä ovat henk koht todenneet eri lakkoja kokeilemalla parhaaksi ja miksi.
 
Haulla löytää paljon yksityiskohtaisia juttuja jostain tietystä lakkausprojektista, mutta yleensä jää vertailukohdat täysin pimentoon ja noviisi ei pysty näitä lukemalla hakemaan just niitä vaadittavia eroja, jotka noviisille olis tärkeitä :)
 
Niin ruiskuttelijat kuin sutijatkin ovat omasta puolestani tervetulleita kertoilemaan kokemuksiaan!

Niin ruiskuttelijat kuin sutijatkin ovat omasta puolestani tervetulleita kertoilemaan kokemuksiaan!
 
Autoakryylit (Esim Spies & Hecker MS Klarlack 8040, tai muu 2k MS akryylilakka)
 
+ Helppoja ruiskuttaa, lakka tasoittaa itse itsensä kun kerropaksuus on sopiva
+ Kuivuvat varsin nopeasti, huoneenlämmössä 24h hiontakuivaksi, tunnissa kosketuskuivaksi
+ Kuivuvat koviksi, kovaa pintaa helppo hioa, siklata ja loppuvaiheessa kiillottaa. Mahdolliset paksut valumat helppo siklata tai veistää mattopuukolla pois
+ Tasolle pystyy vetämään paksunkin kerroksen alkuvaiheessa kun pinta pitää saada tukkoon
+ Väritön ja kiiltävä
+ Akryylimaaleissa käytännössä rajaton määrä värisävyjä, lakat sävytettävissä vaikka spriipetseillä
+ Kaikki automaalarien erikoiskikat (flaket, candyt jne.) tarvittaessa käytössä
 
- Kalliita, halvimmillaankin ilman "suhdealennuksia" kovetteineen n. 60e / litra
- Levittäminen vaatii ruiskun ja paineilmaa + tuuletetun maalaustilan, eikä ole ainakaan hyväksi terveydelle
- Muovilakathan tappavat kitaran soinnin, right?
 
Menekki: 1,5 desillä valmista lakkaa lakkaa bodyn ja kaulan yhden kerran (3 - 4 kerrosta märkää märälle). Puusta riippuen tarvitaan 2-3 -> lakkauskertaa.
 
Lähin verrokki olisi varmaan polyuretaanilakka, jonka käytöstä ei ole omakohtaisia kokemuksia. Ilmeisesti PU kuivuu vielä nopeammin, josta syystä se ei valu niin herkästi, mutta vastaavasti ei tasoita pintaa itsestään niin helpolla. Akryyli on ilmeisesti inasen riittoisampaa, joskin PU:ta ilmeisesti saisi edullisemmin.

Niin ruiskuttelijat kuin sutijatkin ovat omasta puolestani tervetulleita kertoilemaan kokemuksiaan!
 
Spray-akryylit
 
+ Ei vaadi suuria alkuinvestointeja, sen kun hakee purkkeja kaupasta
+ Kohtuuvaivalla mahdollista saavuttaa siisti pinta
 
- Vaatii tuuletetun maalaustilan, eikä ole ainakaan hyväksi terveydelle
- Maalimerkkien paljonkin vaihtelua esim. siinä kuinka kovaksi lakka kuivuu
- Pitkän päälle kallista, hyvät purkit maksavat lähempänä kymppiä, kitaran lakkaamiseen mennee puusta riippuen ainakin kolme isoa purkkia
- Lakan sävyttäminen vaikeaa, ellei mahdotonta
- Spray-purkkien suuttimet räkivät ja tukkeutuvat helposti
- Eivät kuivu yhtä koviksi kuin kaksikomponenttilakat, pehmeän lakan hiominen ja kiillottaminen vaikeampaa

Tässä on sen suuren kiitoksen paikka. Plussaa paukkuu.

Saisikos vielä lisää kokemuksia? Mua kiinnostaa nimenomaan nämä nitroselluloosat, polyuretaanit ja sellakat jotka olisi näitä "oikeita" soitinlakkoja.

Nitroselluloosa: Tikkurilan Diccon, kohdalleni on muutaman kerran sattunut huonolaatuista lakkaa. Ilmenee parin päivän sisään voimakkaana halkeiluna.
Lakkavalmisteen selluloosalakka on aina toiminut hyvin. Tällä ei ole halkeiluongelmaa ollut.
 
Sellakka:
Sateenkaarivärin viululakka. Toimii jopa ruiskulla hienosti. Perinteiseen ranskalaiseen kiillotukseen ei toimi kovin hyvin. Pinnan saa, mutta jokin vaan tökkii.
Sateenkaarivärin sellakkahiutaleet. Ranskalaiseen kiillotukseen erinomainen.

Dicco: helppo lakka onnistua eka kertaa ruiskivankin. Pohjustuslakka suorastaan nautinnollista hioa, täyttää huokosia hyvin. Vuorokausi väliä ruiskutuskertojen välillä. Loppukuivatus vähintään viikko. Kiiltävän lakan hionta aika tuskaista, kuivalla paperilla ei onnistu ollenkaan, märkänäkin paperi tukkeutuu helposti.
Marko

Onkos kokemuksia kuinka hyvin tällainen halvemman sarjan ruiskusetti toimii? http://www.biltema.fi/osteri/data/w … mages%20Sorted/15/huge/15-196_h.jpg
Biltemalta 9,90e.

Onkos kokemuksia kuinka hyvin tällainen halvemman sarjan ruiskusetti toimii? http://www.biltema.fi/osteri/data/w … mages%20Sorted/15/huge/15-196_h.jpg
Biltemalta 9,90e.
 
On. Toimii esim. burstia tehdessä OK, joskin aloittaessa ja lopettaessa räkäisee helposti. Kuvan bursti on tehty juuri tuollaisella satsilla, borman spriipetsillä ja 2k akryylilakalla http://seppopyykko.net/gallery2/main.php?g2_itemId=2205
 
Koko kitaran lakkaukseen tuo on selkeästi liian pieni.
 
Ruiskuasioita on muuten käsitelty mm. täällä: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=31&t=104695
 
Tästä threadista saa muuten kovin yksipuoleisen kuvan, ellei esim. PU-lakkaa käyttäneiden kokemuksia tule listattua. Samaten Tru/Dansih/Tung-Oilit, Osmocolorit yms. sopisivat hyvin samaan threadiin. Koko höskän voisi sitten aikanaan lisätä tuonne FAQ:n.

Ok. Liberonin Finishing oil toimii hyvin. Hionta kuivana 240, siitä eteenpäin öljy hiomanesteenä aina 1000 asti. Hionnassa syntyvä tahna täyttää hyvin huokosia ja öljy kovettuu ja kiillottuu hyvin. Lopuksi vahaus neljän nollan teräsvillaa käyttäen Black Bison-vahalla.
Rustins Danish oli hyvin samankaltainen öljy, sävyltään jonkin verran tummempi.
Öljy tuo puun kuviot hyvin esiin ja pinta on tosi miellyttävän tuntuinen. Vaatii enemmän huoltoa kuin lakka.
Marko