Aihe: Efektien erot 1 | |
|---|---|
 jjaarrii08.10.2008 11:17:13 | |
Kertokaapa aloittelijalle kitaran rämpyttäjälle (jolla siis ei vielä ole kaikkia vimpattimia), miten eroaa toisistaan, ja mitä ne pääpiirteittäin tekee äänelle: - kopressori - overdrive - fuzz Ja kertokaa toki kaikista muistakin efektilaitteista perusinfoa. Mitä kannattaa rokkiin hommata ensin jne. | |
 Dunga08.10.2008 11:23:45 | |
Noh, esimerkiksi tollasia soundeja: Kompura: http://www.youtube.com/watch?v=nG8ZEFr4EzQ&feature=related OD: http://www.youtube.com/watch?v=ym1qr5InwKI Fuzz: http://www.youtube.com/watch?v=TcAQ9KTW494 Interstellar overdrive. | |
 Ziggy Bubba08.10.2008 11:26:34 (muokattu 08.10.2008 11:29:41) | |
Rockiin voisit hommata overdrive-pedaalin, joka antaa hommaan sopivasti potkua. Pienellä rahalla saa jo Digitech Bad Monkeyn. Jos taas pörisevää ja ruttuista säröä haluat, niin hommaa fuzz - noiden eri purkkien soundit heittelevät kyllä laidasta laitaan, eli tutustuminen on aika tärkeää... Tai sitten hommaat eri efektejä ja säröjä mallintavan digilaitteen, kuten Bossin ME50 tai Pod XT. Tommosen avulla voi mukavasti tutustua erityylisiin soundeihin. Uutta musaa mun Crookmachine -projektilta | |
 McNulty08.10.2008 11:46:29 (muokattu 08.10.2008 11:48:49) | |
Kertokaapa aloittelijalle kitaran rämpyttäjälle (jolla siis ei vielä ole kaikkia vimpattimia), miten eroaa toisistaan, ja mitä ne pääpiirteittäin tekee äänelle: - kopressori Kompressori kompressoi eli pakkaa/tiivistää signaalia. Se siis korostaa vaimeampia ääniä ja leikkaa kovempia ääniä määritettyä tasoa kohti. Ok, tässä on vain puolitotuus, mutta noin se on "helpointa" selittää aloittelijalle. Toisin sanoen kompura pyrkii pienentämään dynamiikkaeroja. - overdrive Overdrive, eli yliajo. Kyseinen laite yliajaa signaalia tasolle, jossa se menee särölle. Overdrive on siis mieto särö. Rankemmasta signaalin säröytymisestä ja yliajamisesta käytetään nimitystä Distortion. - fuzz Fuzz on omanlainen särö. Yleistäen voidaan kai puhua että fuzzit ovat miedoimmillaan kuten overdrivet, mutta rankimmillaan rätiseviä ja paukkuvia säröefektejä. Fuzzit olivat monelle 60- ja 70-luvun bändille tärkeä särösoundin tuottaja... Ja kertokaa toki kaikista muistakin efektilaitteista perusinfoa. Mitä kannattaa rokkiin hommata ensin jne. Täältä muusikoiden.netistä löytyy palsta aloittelijoille, ja sieltä löytyy FAQ-tyyppinen keskustelu efekteistä: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=11&t=21846 http://muusikoiden.net/keskustelu/print.php?p=219489 Oh, but you can't expect to wield supreme executive power just because some watery tart threw a sword at you. | |
| Jucciz 08.10.2008 13:30:22 (muokattu 08.10.2008 14:53:26) | |
Tässäpä vielä pari äänipätkää, jos ne hahmottamista auttaisivat: Kompressori Perusperiaate kompurassa on se, että kun soittaa hiljaa, tulee kovaa ja kun soittaa kovaa, tulee myös kovaa, eli dynamiikan vaihtelua tasoitetaan. Lisäksi äärisäädöillä (todella nopealla attackillä) kompressori tuottaa sävelten alkuun usein napsahduksen, sekin kuuluu tässä pätkässä: http://mp3.jucciz.com/other/kaupallisuus1.mp3 (dbx 266XL -räkkikompressori) Overdrive Kitaristien puhekielessä Overdrive tarkoittaa mietoa tai keskironskia säröä, joka pyrkii matkimaan säröytyvän putkivahvistimen soundia. Pätkän alussa hieman soittoa ilman pedaalia, sen jälkeen pedaali päälle: http://mp3.jucciz.com/fulltone_ocd/strat_neck_midgain.mp3 (Fulltone OCD V3 -pedaali) Fuzz Yleensä räkäinen, tukkoinen, pätkivä, suriseva tai muilla tapaa "häiriintynyt" särö, joka tavallisesti leikkaa läpi vaikka minkälaisen äänimassan keskeltä. 60-luvun psykedeelisessä rokissa (ja myöhemminkin) erilaisia fuzzeja käytettiin paljon niin komppi- kuin soolosoundeissakin. http://mp3.jucciz.com/fz3/uraltone2.mp3 (Boss FZ-3 -pedaali) http://mp3.jucciz.com/other/jucciz105.mp3 (MI Audio Neo Fuzz -pedaali) | |
 tommiot08.10.2008 13:57:29 | |
Tässäpä vielä pari äänipätkää, jos ne hahmottamista auttaisivat: Kompressori Perusperiaate kompurassa on se, että kun soittaa hiljaa, tulee kovaa ja kun soittaa kovaa, tulee myös kovaa, eli dynamiikan vaihtelua tasoitetaan. Lisäksi äärisäädöillä (todella nopealla attackillä) kompressori tuottaa sävelten alkuun usein napsahduksen, sekin kuuluu tässä pätkässä: http://mp3.jucciz.com/other/kaupallisuus1.mp3 (dbx 266XL -räkkikompressori) Eikös se oo kuitenkin niin että hitaalla attackilla ja rankalla kompressoinnilla napsuu, kun kompura lyö kiinni vasta pikkauksen jälkeen? | |
 Torniojaws08.10.2008 14:07:39 | |
Overdriveä käytetään myös tiukentamaan löysempiä putkivahvistimia, lähinnä leikkaamalla matalia taajuuksia ja korostamalla keskialuetta. Varsinkin Mesan Rectifierit ja Peaveyn 5150/6505 hyötyvät overdrivestä. Tämä tapahtuu laittamalla OD-pedaalin volume lähes täysille ja gain lähes nollille. Vortechin kolme täysipitkää nyt CD:nä! Hinta 11,99 euroa. FLACina 3,99 euroa. Tilausohjeet webbisivuilla. | |
| Jucciz 08.10.2008 14:58:34 | |
Eikös se oo kuitenkin niin että hitaalla attackilla ja rankalla kompressoinnilla napsuu, kun kompura lyö kiinni vasta pikkauksen jälkeen? Ei, kun nopealla attackilla kompura hyökkää ääniaallon kimppuun ennenkö se kunnolla kerkeää syttyäkään. Siitä napse johtuu. Hitaalla attackillahan kompura tulee mukaan vasta sävelen syttymisen jälkeen, jolloin sävelen alkuperäinen aluke jää ennalleen. | |
| tommiot 08.10.2008 15:13:21 | |
Ei, kun nopealla attackilla kompura hyökkää ääniaallon kimppuun ennenkö se kunnolla kerkeää syttyäkään. Siitä napse johtuu. Hitaalla attackillahan kompura tulee mukaan vasta sävelen syttymisen jälkeen, jolloin sävelen alkuperäinen aluke jää ennalleen. No mä en oo oikeestaan kitaraan juurikaan kompressoria koskaan laittanut, mutta kyllä rummuista lähtee enemmän attackia juuri säätämällä kompressorin attack hitaaksi. Silloin kompura päästää läpi varsinaisen iskun, ja murskaa sitten dynamiikan vasta siitä itse soinnista. Jos laittaa liian lyhyen attackin niin se kompura ottaa kiinnii jo siitä napseesta, eikä sitä sitten kuulu kun se vaimenee. | |
 wilo08.10.2008 15:36:43 (muokattu 08.10.2008 15:36:54) | |
No mä en oo oikeestaan kitaraan juurikaan kompressoria koskaan laittanut, mutta kyllä rummuista lähtee enemmän attackia juuri säätämällä kompressorin attack hitaaksi. Silloin kompura päästää läpi varsinaisen iskun, ja murskaa sitten dynamiikan vasta siitä itse soinnista. Jos laittaa liian lyhyen attackin niin se kompura ottaa kiinnii jo siitä napseesta, eikä sitä sitten kuulu kun se vaimenee. Moro! Lusikkani tähän soppaan: just noin kompura periaatteessa toimii. Mutta kitarakompurat ei ole yleensä yhtä nopeita kuin esmes rumpuihin käytettävät; kitarakompuralla napse syntyy atakin "vääränlaisesta" lyttäämisestä ja särkemisestä. Tää on mun käsitys asiasta. Ville Edit: kirjvorhe | |
| Jucciz 08.10.2008 18:15:22 | |
No mä en oo oikeestaan kitaraan juurikaan kompressoria koskaan laittanut, mutta kyllä rummuista lähtee enemmän attackia juuri säätämällä kompressorin attack hitaaksi. Silloin kompura päästää läpi varsinaisen iskun, ja murskaa sitten dynamiikan vasta siitä itse soinnista. Jos laittaa liian lyhyen attackin niin se kompura ottaa kiinnii jo siitä napseesta, eikä sitä sitten kuulu kun se vaimenee. Nyt puhutaan ihan eri asiasta. Lyhyillä attack-arvoilla ITSE kompura tuottaa "napsahduksen" mihin tahansa äänisignaaliin, esimerkiksi kitaraan, bassoon jne. Tämä johtuu siitä, että kompura "takertuu" ääniaaltoon ja alkaa tiputtamaan sen voimakkuutta ennenkö sävel on kunnolla edes syttynyt: aaltomuoto vääristyy "kesken kaiken". Rumpujen kompressointi on ihan eri asia: siinä ei ole mitään järkeä käyttää äärimmäisen lyhyitä attack-arvoja, koska rummuissahan nimenomaan attackin (ei siis kompuran attack-säätö vaan iskun/sävelen aluke) tuleekin erottua, ja varsinaiselle soinnille sitten voidaan tehdä jos jonkinmoista peukalointia riippuen siitä, halutaanko luomua vai pötköksi kompressoitua hevisoundia. Tässä on nyt näemmä tullut sanalle "attack" ainakin kolme eri merkitystä: 1) kompuran attack-säätö, eli tarttuma-aika: kuinka pian kompressori rupeaa vaimentamaan signaalia siitä hetkestä kun se ylittää tietyn ennalta määrätyn kynnystason (threshold) 2) minkä tahansa soittimen muodostaman sävelen/iskun aluke, joka sisältää yleensä suuren määrän transienttejä ja yläsäveliä, joiden perusteella eri soittimet yleensä erotetaan toisistaan 3) (käsittääkseni) jonkinlainen "jämäkkyys", "hyökkäävyys" tai "tukevuus", jolla haluat kuvata jonkin instrumentin sointia. Mulle viimeksi mainittu ei oikein aukea. Varmasti aiheuttaa paljon sekaannusta, jos rumpusoundissa on mielestäsi "paljon attackiä". Ihan yhtä kuvaavaa on minusta sanoa, että rumpusoundeissa on paljon releasea tai paljon thresholdia. Tai sitten paljon dolbyä tai ammetta. Tai liikaa sinistä. ;) | |
| tommiot 08.10.2008 18:38:42 | |
No tarkoitin lähinnä voimasta iskun aluketta :) Mutta tässä ilmeisesti sitten puhuttiin jo joistain millisekunnin osien pituisista attack-säädöistä kompurassa. Mutta meni vähän off-topiciks tää jo... | |
| Jucciz 08.10.2008 18:47:50 (muokattu 08.10.2008 18:49:29) | |
No tarkoitin lähinnä voimasta iskun aluketta :) Jees. Mutta sehän on silloin voimakas ainoastaan, jos se on soitettu voimakkaasti - jos siis kompuralla ei siihen puututa. :) Mutta tässä ilmeisesti sitten puhuttiin jo joistain millisekunnin osien pituisista attack-säädöistä kompurassa. No, muutamista millisekunneista. Jos miettii, että vaikkapa kitaran vapaa A-kieli värähtelee 110 kertaa sekunnissa, yksi perustaajuuden värähdys (jakso eli kokonainen aallonpituus) kestää 1000/110=9,09 millisekuntia. Jos attack on vaikkapa 2 millisekunnin luokkaa, tarttuu kompura siihen jo ensimmäisen puoliaallon huippukohdan tuntumassa, mikä äärimmäisillä säädöillä kyllä "napsauttaa" jo ihan kuuluvasti. Muttajoo, meni vähän sivuraiteille. Äänen fysiikka on vaan ihan mielenkiintoista ja ehkä tästä joku saakin jotain. Harmaita hiuksia, jos ei muuta. ;) | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › 1 | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)