Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Tällä hetkellä kitaranrakennukseni on vähän pysähtynyt, sillä raha ja aika on vähän kortilla. Parempia aikoja odotellessani sain kuitenkin sellaisen idean, että tekisin metallilevystä pleksin tuohon kitaraan. Pyörittelin ideaa päässäni ja mietin, miltä moinen näyttäisi, jos se olisi käytännössä mahdollista toteuttaa. Eli nimenomaan tällaisella kuvioinnilla varusteltua levyä:
 
http://www.arifin.fi/kuvat/kategoriat/35_5.jpg
 
Mistäs tuollaista levyä saisi hankittua? Ja onko tuo siis alumiiniä, niin kuin itse kuvittelin? Jos tuollaisesta materiaalista tekisi pleksin niin aiheutuisiko siitä mitään ongelmia? Sähköä ilmeisesti johtaa hyvin, entä magneettisuus? Tuollainen levy on kohtuullisen paksuakin eli bodyyn pitäisi varmaan tehdä pientä koloa että se mahtuisi paikoilleen. Ja millä tuollaista levyä kannattaisi lähteä sahaamaan?
 
Eli paljon kysymyksiä olisi mielessä, moneen niistä olen maalaisjärjellä jo päätellytkin jonkinlaisia veikkauksia mutta mistään en ole varmoja vastauksia löytänyt. Onko tämä idea alusta lähtien tuhoon tuomittu?

Tuollaista alumiinilevyä saa ainakin Starkilta (LPR:n Starkki vissiin myy loppuun tätä alumiiniosastoaan, putkia, levyjä jne., eli ei kauan tarjolla enää). Vois olla että muut rautakaupat myis kans, ja ehkä Motonet tai Biltema. mitat tais levyllä olla jotain 30x50cm, eri kokoisia niitä oli. Hinta 15-20€, eli aika kallista on, mutta hienon näköistä IMO.
 
Työstää voit rautasahalla, tässä tapauksessa ehkä paras vois olla pistosaha johon hankit metalliterän. Sahan saat 20€:lla halvimmillaan, siihen se terä muutaman euron, jos sulla ei jo niitä ole. Pelkällä rautasahan terälläkin kaarevat kohdat voi onnistua, mut aika hankalasti ja siistiminen on työlästä.
- Piirrä lyijykynällä tai naarmuta terävällä piikillä/vast. kuvio levyn takapuolelle peilikuvana. muista merkitä kiinnitysreikien paikat tarkasti keskikohdastaan.
- Mittaa kiinnitysruuvien paksuudet kierteen harjalta, ja poraa sopivalla terällä reiät. Ruuvien kannoille saattaa tarvita tehdä upotukset, ne sitten vaan isommalla terän kärjellä, voi helpottaa jos teet usealla eri terällä, ensin pienemmällä, 1mm isommalla jne. jos se kuviointi pyrkii ajamaan terää väärään kohtaan. Pylväsporakone vois olla paras tähän, jos sellainen on käytössä. Ilmankin onnistuu! Reikien tekeminen lienee helpointa tässä vaiheessa, mutta sitten kuvion sahaamisen on onnistuttava kohdalleen. (ei mitään paineitä)
- Sit sahaat sieltä takapuolelta päin varovasti. Tue levy kunnolla, ja katso ettei se pisto-/kuviosahan terä osu mihinkään siellä alla.
- Siistiminen viilalla (2-puoleinen eri karkeuksilla, toinen ainakin hieno) pitkittäin reunaa myöden tarvittaessa, ja vesihiomapaperilla ja vedellä eri karkeuksilla n. 200,400,600,800,1000, 1200 (vaikka kolmella eri karkeudella, sit näät ite kun teet) käyt reunat läpi myös pitkittäin hiomapalikkaa/vast. paperin alla käyttäen.
 
Mikkien kuoret/reunukset ei välttämättä istu sellaisenaan paikalleen, mutta niitähän saa kaupasta eli eikun näverrät tai viilaat/vast levyn kuvioinnin mukaan sitten koloja oikeisiin kohtiin!
 
En usko että mitään erikoista häiriötä tulee mihinkään, kokeilemallahan se selviää tietenkin!
T:MPe

Ja onko tuo siis alumiiniä, niin kuin itse kuvittelin? Jos tuollaisesta materiaalista tekisi pleksin niin aiheutuisiko siitä mitään ongelmia? Sähköä ilmeisesti johtaa hyvin, entä magneettisuus?
 
Pleksin tekeminen alumiinista on erittäin vaikeaa ;)
 
Jos alumiinista teet pickguardin, miin magneettisuuden kanssa ei tarvitse olla huolissaan. Alumiini kuuluu ns. paramagneettisiin aineisiin, jotka kyllä magnetoituvat mutta menettävät magneettisuutensa samantien kun ulkoinen magneettikenttä lakkaa vaikuttamasta. Mikin magneetin ja tuon levyn väliin jää niin paljon ilmaa, ettei tarvitse olla huolissaan vaikutuksesta soundiin. Sähkönjohtavuudesta on oikeastaan hyötyä, kun päällystät kaikki routtaukset alumiiniteipillä & yhdistät teippaukset tähän levyyn. Vielä kun laitat kaikki maadoitukset yhteen pisteeseen tähän levyyn niin hyvä tulee. Siis häiriösuojauksen vinkkelistä.

Kiitoksia paljon, näillä pääsee jo pitkälle. Tuon työstämisen vaikeuden mä uskon kyllä helposti, mutta pitäähän sitä vähän haastetta olla ekaankin projektiin. ;)

Jos alumiinista teet pickguardin, miin magneettisuuden kanssa ei tarvitse olla huolissaan.
 
Ainoa ongelma, vallankin ohuemmassa alumiinilevyssä, ei siis tuollasessa 5-6 mm turkkilevyssä, saattaa olla hivenen yllättävää sorttia. Moiseen törmättiin yleisemmin tuossa 70-luvun puolivälin paikkeilta alkaen.. Nimittäin, ensimmäisissä Stratoissa oli tuo pickguardi alumiinia, ja sitä "matkimaan" alettiin valmistaa tuolloin eloksoidusta alumiinilevystä sellasia normi-pleksin vahvuisia "näköispickguardeja" jotka saattoivat esim. lavaolosuhteissa ryhtyä värähtelemään -> seurauksena eräänlaista hallitsematonta ulvontaa. Englannissa tuo ensin havaittiin, ja korjauksena siihen oli, että kiinnitysruuvien alle laitettiin pienet o-renkaat tai kumiprikat. Toinen vaihtoehto oli vetää tuo alumiini"pleksi" silikonilla kitaran kanteen, mutta tämä tapa ei oo remonttien ynnä muitten säätöjen vuoksi kovin suositeltava..
En kuitenkaan pidä mahdollisena, että kuvassa oleva massiivinen turkkilevy moista tekisi, edes nykyisillä lavavolyymeilla..

Tuollainen tuli pari vuotta sitten tehtyä Harley Benton-stratoon. http://irc-galleria.net/view.php?nick=Murgoh&image_id=40389939 Hyvin onnistui, sahasin ensin pistosahalla karkeasti muotoon ja sitten viilalla ja paineilmavingulla tarkemmin ja lopuksi hioma"räpyttimellä" reunat siistiksi. levy on aika paksua, itse upotin sen kanteen ajamalla jyrsimellä syvennyksen niin että se uppoaa pinnan tasalle. Mitään häiriöitä tuo ei tosiaan aiheuta, päinvastoin. Alumiini on aika pehmeää, kannattaa varoa naarmuttamasta tai kolhimasta "julkisivua" työstön aikana, eli sahata "takapuolelta" ja laittaa vaikkapa aaltopahvinpalat suojaksi ruuvipenkkiin kiinnittäessä.
 
Levyn hommasin Hyvinkääläisestä romu- ja metallifirmasta (nimeä en muista, sijaitsee Hyvinkäältä katsottuna moottoritien toisella puolella). Ostin kerralla isomman määrän kun laitoin sitä pariin muuhunkin projektiin. Ei muistaakseni ollut hirveän kallista, heillä oli jämäpaloja joista sai valkata sopivia kohtuuhintaan.
 
Työtähän tuo teettää, enemmän tai vähemmän tekijän osaamisesta ja käytettävissä olevista työkaluista riippuen, mutta tulos on kyllä komea jos tuollaisesta tyylistä tykkää.

Nimittäin, ensimmäisissä Stratoissa oli tuo pickguardi alumiinia, ja sitä "matkimaan" alettiin valmistaa tuolloin eloksoidusta alumiinilevystä sellasia normi-pleksin vahvuisia "näköispickguardeja" jotka saattoivat esim. lavaolosuhteissa ryhtyä värähtelemään -> seurauksena eräänlaista hallitsematonta ulvontaa.
 
Tämä vissiin johtui akustisesta takaisinkytkennästä?
 
Jossain vaiheessa messinki pick-guardit olivat suosittuja, mm Mighty Mitellä oli kaikenlaista brass-sälää kitaroihin. Magneettisilta ominaisuuksiltaan messinki kuuluu samaan kastiin alumiinin kanssa, enkä muista että näissä olisi ollut tuota kierto-ongelmaa. Oikaise jos mun muisti pettää.

Tuota turkkilevyn näköistä levyä on myös muovisena, taisi olla biltemassa tai jossain autotarvikeliikkeessä. Tarkoitettu lähinnä auton tuunaajille mutta samanlaillahan kitaraa voi sillä viritellä. En tiedä sitten onko se muovi sellaista pehmeää ja taipuisaa.

Tuota olen nähnyt esim. Kuljun Kartanossa ja Biltemassa, alumiinista. Sai monen kokoisena eikä maksanut paljoa.
 
Työkaluista en osaa sanoa, itseäkin kiinnostaa.

Mihin kitaraan tulee? Muovimallisena ebaysta ibaneziin saa $10 hintaan (+ jokunen $ kuluihin).

Mihin kitaraan tulee? Muovimallisena ebaysta ibaneziin saa $10 hintaan (+ jokunen $ kuluihin).
 
Ihan itse värkkäämääni, joka on siis vielä aika pahasti kesken. Muovistakin sen tietysti voisi tehdä, mutta se ei olisi niin uskottavan näköinen. ;)
 
Tästä päästäänkin mun uuteen kuningasideaan, että jos muuttaisinkin tuon värkin bassoksi. Mittojen puolesta onnistuisi ja oikeastaan homma helpottuisikin vähän. Onhan tuossa kitaran body, mutta ei se kovin paljon lyhempi ole kuin tavallisessa bassossa. Kaulaa en oo vielä hionut mihinkään suuntaan ja siinä on aika runsaasti työstövaraa.
 
Ton pleksin kanssa voi kyllä tulla ongelmia, jos se aiheuttaa tuollaisia ongelmia. Bassossa hertsit olisivat ainakin pienempiä, tiedä sitten onko hyvä vai huono juttu.
 
Ettei kysymykset lopu niin mitä haittoja on tammesta tehdystä kaulasta? Kuulemma happoista puuta. Sellaisesta on tarkoitus kuitenkin tehdä kaula tähän projektiin.

Ettei kysymykset lopu niin mitä haittoja on tammesta tehdystä kaulasta? Kuulemma happoista puuta. Sellaisesta on tarkoitus kuitenkin tehdä kaula tähän projektiin.
 
Se on ainakin painavaa. Eli voi kaulapainoisuutta ilmentyä. Itsekin olen aikeissa tehdä joskus koko kitaran tammesta. Voipi tulla painava mutta soundi painaa :)

Tämä vissiin johtui akustisesta takaisinkytkennästä?
 
Siitäpä juuri. Tuollanen paksu turkkilevyhän ei moista aiheuta, nämä (myös juurikin Mighty Mitella oli noita) Strato-"pleksit" oli sellasta ohutta eloksoitua alumiinilevyä, ja noilla O-renkailla sai sen värähtelytaipumuksen kuriin kyllä.
 
Jossain vaiheessa messinki pick-guardit olivat suosittuja, mm Mighty Mitellä oli kaikenlaista brass-sälää kitaroihin. Magneettisilta ominaisuuksiltaan messinki kuuluu samaan kastiin alumiinin kanssa, enkä muista että näissä olisi ollut tuota kierto-ongelmaa. Oikaise jos mun muisti pettää.
 
Ei petä. Nuo messinki"pleksit" oli huomattavasti paksumpaa, painavampaa (ja toki siis myös jäykempää) kamaa kuin ne alumiiniset. Eli ei tullut noita värähtelyominaisuuksia. Oi voi, tuo messinkiaika.. tänä päivänäkin olis kyllä käyttöä moisille viriosille, vallankin messinkisatuloille, ja ylikoko-stratotalloille. Siis niille, joissa oli se inertiablokki täysmessinkiä, ja painava.. ;)

Jaahas, turkkilevy idea on käytetty. Tarvii keksiä muuta.
 
Kuinkaq paksu tarvisi rosteri/messinki levyn olla, että ei värähtele? Onko tietoa kuinka paksuja nuo värähtelevät ihmeet olivat?
 
Nuo normipleksit on 2.5 mm tai vähän päälle. Luulisi 3mm plootun olevan tarpeeksi vahvaa ja kaulalevynkin saisi silloin samasta levystä.

Jaahas, turkkilevy idea on käytetty. Tarvii keksiä muuta.
 
Aika fakiiri saat olla että keksit jotain mitä ei joku muu olis jo tehnyt..

Aika fakiiri saat olla että keksit jotain mitä ei joku muu olis jo tehnyt..
 
Totta. Tai no, voithan tietysti niitata kitaraasi jonkin ruumi.. Heh.
 
Jos tuollaisen Epiphonen Goth Explorerin saan, otan alkuperäisen pleksin poes ja teen jonkun hienon kyhäelmän "diamond platesta". Nimikirjaimet saattaisi olla aika hienot, mutta toteutus saattaisi mun taidoilla/työkaluilla olla aika haastavaa. Noh, aika näyttää, aika näyttää.

Mistäs saisi mustaa turkkilevyä, joko muovista tai alumiinista?

Kuinkaq paksu tarvisi rosteri/messinki levyn olla, että ei värähtele? Onko tietoa kuinka paksuja nuo värähtelevät ihmeet olivat?

Nuo normipleksit on 2.5 mm tai vähän päälle. Luulisi 3mm plootun olevan tarpeeksi vahvaa ja kaulalevynkin saisi silloin samasta levystä.
 
Kannattaa pitäytyä ihan messingissä tai alumiinissa jos meinaat 3mm levyä käyttää, on meinaan sen verran kovaa työstettävä tuo rosteri. Etenkin jos ei ole kunnon jyrsintä ynnä muita metallipajan hienouksia käytettävissä. Eikä varmasti ole helpointa mahdollista työstettävää kyllä tuo alumiini tai messinkikään, mutta kyllä sitä ainakin yrittää kannattaa.

Alumiini ei oikeen houkuttele tällä hetkellä.
 
Miten toi messinki pitäis suojata? Sehän hapettuu ja ainakin hylsyjä plärätessä meskigistä tulee sormet nopsaa mustiksi. (on ne pestyjä)