Dunstable, Fayrfax, Cornyshe, Taverne, Tye, Tallis, Byrd, Bull, Gibbons, Morley, Tomkins, Jenkins, Lawes, Locke, Purcell, Boyce, Arne, Parry, Stanford, Elgar,Williams, Delius, Walton Bax, Ireland, Grainger, Goossens, Warlock, Scott, Finzi, Hadley, Holst, Bridge, Britten Berners, Bliss, Benjamin, Bush, Rubbra, Bantock, Lambert, Berkeley, Burgon, Ferguson, Howells, Patterson, Rawsthorne, Tippet, Searle, Seiber, Fricker, Bedford, Bennet, Saxton, Cardew, Maw, Knussen, Williamson, Panufnik, Ferneyhough, Davies, jne. Keiden edellä mainitsemieni säveltäjien teoksissa on tai saattaisi olla musiikillista substanssia, siten että niistä välittyy tekijänsä sisäinen osallistuminen ja panos sekä emotionaalinen lämpö, jotakin sisäisen näkemyksen musiikilliseen muunnokseen viittaavaa, jollaista ei ollut tapahtunut ulkomusiikillisessa todellisuudessa, On vieläpä hyvin todennäköistä ja luultavaa että joidenkin herrojen maine saattaa kieltämättä pohjautua vain pariin tunnettuun ja kuolemattomaan teokseen muun tuotannon osoittautuessa enemmän tai vähemmän sekundaksi, olettaisin, kuten mahdollisesti on asianlaita Elgarin tapauksessa, jota on syytetty tuotannon epätasaisuudesta käsitysten vaihdellessa liika hienostelevuudesta banaaliuteen saakka myös englantilaisten itsensä keskuudessa vaikka häntä 1900-luvun taitteen suurimpana musiikkihahmona siellä yleisesti pidetäänkin, josta kuitenkin minä rohkenen olla aivan toista mieltä viitatessani eriävällä mielipiteelläni Deliusin suuntaan. Kysyn nyt teiltä tätä vain siksi jos joukostanne sattuisi löytymään englantilaiseen musiikkin erikoistuneita spesialisteja, jotka osaisivat neuvoa keihin edellä mainittujen mestareiden tuotantoon kannattaisi erityisesti keskittyä ja perehtyä ja löytää tutustumisen arvoista ja kuunteluelämyksiä tarjoavaa säveltaidetta. EMI on julkaissut englantilaiselle musiikille omistetun levysarjan, josta on tullut tilattua tähän mennessä vain Deliusin musiikkia. Decca ja aiemmin myös EMI kylläkin ovat levyttänyt myös rebessanssin aikuista musiikkia. Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |