Demostudio ›

Kyllähän tää on muodollisesti erittäin tyylipuhdasta tavaraa. Ja soittotaitokin tuntuu karttuneen monenteen potenssiin siitä kun viimeksi on tullut Kamalaa kuunneltua.
 
Makeinta hommassa on että laulupuoli pelaa helvetin hyvin, välillä tulee kunnon runtua ja räyhää mutta vire pysyy, siinä on aika monelle mieshevarille jo tekemistä. Mutta useamman kuuntelun jäljiltä on pakko todeta etteivät biisit, riffit ja melodiat ole erityisen persoonallisia, niistä jää suorastaan pastissinomainen maku. Esikuville kumarrellaan turhankin syvään. Kun kuitenkin tuotannolliset seikat ovat muuten erittäin pitkälle hiottuja, on sääli ettei biiseissä sykähdyttänyt oikein mikään muu kuin että "Bay Areat on sisäistetty".
 
Provosoiden voisikin kysyä, että luotetaanko tässä nyt hieman turhan paljon siihen että naiset esittämässä raskasta musiikkia olisi itsessään jonkinlainen itseisarvo? :)
 
Sitten vielä se että kun suomeksi lauletaan ja lyriikka on särmikästä ja voimakasta, on suorastaan pakko tarttua aivan älyttömän häiritsevään taavuujeen veenyyttäämiiseen; "teeoistani", "anteeksiantamaatonta" , "päästä paahasta" ja "miinusta". No joo, ehkä turhaa nipottamista, mutta kovin hassuilta ne kuulostivat.
 
Joo, kello on paljon enkä liene kaikkein vastaanottavaisimmalla tuulella. Mutta missään nimessä en viekkaudella enkä vääryydellä näitä sanojani julki tuonut.